Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Eikö sinulla itsellä ole rahaa? Pyydä emäntääsi käymään tankkaamassa.
Joo-miehen olisi jo ”korkea aika” iskeä tiskiin toteutuneen puukaupan lukemat, joissa on toteutettu hänen optimistinen tavoitteensa henkilökohtaiseen hyötyyn pääsemiseksi. Ja verottajan karvaisen käden jälkeen.
Eli näyte siitä, että touhu on kannattavaa. Myös rinnalla pitää esittää samasta leimikosta saatu ajankohtainen tarjous pystykaupan mukaan.
Ellei niitä löydy, niin parasta olisi Joo-miehen hakeutua mielenterveytensä mukaiseen hoitopaikkan ja lopettaa häiriköinti täällä.
Minun lapsuusajan maisemissa on tullut melskattua parissa eri järvessä, joiden rantavesissä olen , kun vettä kesäisin on vähemmän, niin tuossa 1,5 metristä alkaen jalkoihin tuntuu puuta ja tutkittaessa se on yleensä ollut koivuhalko. Ja niitä on melko tiheässä siellä pohjassa.
Ovat siis isät ennen uittaneet purouittona koivuhalkoja! En olisi millään uskonut moista, ellen olisi itsekin nostanut sieltä noita yksilöitä kymmenittäin.
Lapsuusajan kaveri nosti n. kymmenvuotiaasta lähtien sukeltelemalla hänen kasvattivanhempiensa mökillä tarvittavat polttopuut vuosikausien ajan. Siellä oli hiekkarannalla halkoja ristikoitu pari meriä korkeisiin karkkoihin, joissa ne kuivuivat tehokkaasti.
Se homma ei vain kiinnostanut kylällä muita, joten poika joutui yksin tekemään sen työn, toki kukaan ei myöskään tehnyt kiusaa hänelle. Poika teki toki oikein hienon työn.
Nykyään heille veisin – ja varmasti moni muukin – polttopuukuorman silloin tällöin, aivan ilmaiseksi.
R-sahan kaasuläpällä on tasan tarkkaan vain kaksi asentoa – Auki ja kiinni. lisäksi kaikki oikeat ammattilaiset varmistelevat, että kaasuläppä aukeaa äärimmilleen, kun kaasu painetaan pohjaan.
Jos kytkin ”irroittaa” joka välissä, se sutii satoja kierroksia kaasutettaessa. Siksi ei pidä polttaa kytkintä vääränlaisella käytöllä. Mitä korkeammilla kierroksilla kytkin pyörii, sitä lujemmin kytkinkengät ottavat kiinni kytkinrumpuun.
Kun hyvässä – tehokkaassa R-sahassa painetaan kaasua, tyhjäkäynniltä lähtöön, kytkin alussa luistaa, mutta kun kierrokset noisevat riittävästi, ei luistoa tapahdu.
Kytkimen kanssa on havaittu kahdenlaisia käyttäjiä: – On hypistelijöitä, jotka sahailevat pienellä kaasulla ja saha käy paljon tyhjäkäyntiä. He teettävät kytkinremontteja kolmen kuukauden välein.
– On reippaita sahaajia, joilla terä ei oikeastaan pysähdy niin kauvan kuin moottori käy. Ammattimallin sahoissa kierrosten ei pitäisi laska koko aikana alle 10 000 r/min. Sillä tekniikalla säästetään myös polttoainetta, kulmavaihdetta, ja voimansiirtoa.
Jokainen, joka on sahannut raivurilla, on varmasti huomannut senkin, että kierrosten noustessa ja laskiessa koko saha värisee enemmän tai vähemmän. Sillä kierrosalueella ei saisi konetta käyttää yhtään enempää kuin on pakko – eli pidetään kierrokset AINA värinän yläpuolella ! ! !
Jämsässä oleva Olkkolan saha teki melkoiset tukkivarastot Päijänteeseen, kun tarvitsivat puskurivarastoja kelirikkojen ajoiksi. Kertoivat hieman harmitellen, että osa tukeista upposi pohjaan ja ne tukit olivat männyn tyvitukkeja lähes kaikki. Ne kyllä harattiin sieltä ylös, mutta aikamoinen operaatio oli.
Samoin Jäminkipohjassa pyöri Korppoon saha – myöhemmin Pohjan saha, nykyisin Vilppulan saha ja se Vilppulassa, Jäminkipohjassa myös oli valtava vedenalainen tukkivarasto.
Ei uittopuu ollut mikään ongelma vientikaupassakaan, koska meillähän hakattiin ympäri vuoden ja suurin osa puusta kulki kiskoilla ja kumipyörillä.
Pohjoisen jokien suistossa olevien sahojen toiminnassa uitto oli varmasti aivan ratkaisevassa asemassa, mutta ei sielläkään talvella paljoa uiteltu.
Joo-mies on sekaisin – se on selvä. Jeessikin on osittain sekaisin, kun yrittää väellä ja vängällä MHY:tä sekoittaa tuohon soppaan. Käytännössä sitäkään ei tarvitse sönkätä.
Olet Jees-mies pahoin sekaisin tuon Mhy-kuvion kanssa, ei tarvitse nyt enää täällä sönkätä, vaikka kuinka oletkin näppisi polttanut Harjavallan Mhy:n kanssa. Oma mokasi on, mutta koska olet samanlainen kusipää kuin Joo-mieskin, niin ethän sinäkään käsitä omia mokiasi ennekuin se on liian myöhäistä, eli joskus kolmenkymmenen vuoden kuluttua.
Jos haluaa ennenkaikkea mieleisensä harvennusjäljen metsäänsä, sen saa, kun itse tekee. Jos sitten vielä on taitoa tehdä hakkuu tehokkailla menetelmillä ja -tekniikalla, on suuri vaara, että tulostakin syntyy.
Ajo kannattaa yrittää sopia ihan oikeiden metsäkonehenkilöiden kanssa. Meillä on joskus tehty sellaiset kaupat, että ostofirrman sopimusurakoitsija ajaa ohimennessään puut tienvarteen. Tietenkin puunmyyjä maksaa suoraan yrittäjälle. Maastot ovat sen verran haastavat, että siellä tarvitaan myös epätasaiseen maastoon sopivaa kalustoa.
Puunostajan ja urakoitsijan välinen sopimus ei kuulu kenellekään muulle kuin korkeintaan verottajalle. puunmyyjää sopimus ei koske vähääkään.
Pystykaupassa puunmyyjän roolo on tähän asti ollut maksun saaja. Joovaan lienee poikkeus. Hänen kanssaan olisi ilo tehdä kauppaa, kun saisi puut ja rahat.
