Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Uraania on sen verran vähän, että sen kuljettelusta ei kovin isoa laskua tule. Parasta tuossa uraanijutussa on se, että se saadaan pois, kun se on kuitenkin kaivettu esiin. Vastustajat pitää asettaa mielentilatutkimuksiin, ellei suoraan pöpilään, eli ne voisi viedä Harjavaltaan samassa junassa, siellä on valmiiksi jo samanlaisia tyyppejä.
suorittava porras:”Voi jopa olla , että esimerkkitapauksessa minimit on saavutettu ihan kohtuullisesti , mutta paksua kuitua on ollut pakko tehdä tyvipäästä ja keskeltä , kuten kuvassa.”
Vaikea sanoa, kun ei voi määritellä järeyttä, mutta JOS kyse on tukkikokoisista pölkyistä, joiden tyvipuolella on ollut pari tukkia, niin melkein takaan, että väärin katkaistu. Apti on taas munannut.
Kuvan kaksi pitempää raakkitukkia on selvästi sellufirman leimikosta hakattuja, eli laadulla ei väliä, kyllä ne hakkurissa menee.
Lyhimmän tukin mutka on niin lähellä keskikohtaa, järeys niin pieni, että olisiko siitä tullut parempi, jos alapuolen tukit olisi katkaistu toisin.
Monesti olisi apua siitäkin, jos saisi tehdä 61 desimetrisiksi asti – olisi kuitenkin enemmän pelivaraa.
Hutkasta on sanottu lyhyesti ja ytrimekkäästi: Ei sallita. Nykyään on poikkeuksena: tyvimutka ensimmäisen 90 sentin matkalla sallitaan,(jos se ei vaikuta sahaustulokseen)
Tanelin Hepo on käsittääkseni kuin rekka-auto, joka aidoimmillaan on puoliperävaunu. Rakenne on hyvin suunniteltu ja mitoitettu. Videon konekin voisi olla hyvä, mutta se on selkeästi keskentekoinen. Oikeastiin vain pelkkään ajeluun tehty. Eli se tarvitsisi perävaunun ja siinä sellainen kytkentä, että tuo vetokone ei keulisi noin voimakkaasti.
Sinällään on aivan se ja sama, kuinka paljon esim vientisellutonnin tuotantokustannuksista on palkkakustannuksia. Ainoastaan se, että viivan alle jää reippaasti voittoa merkitsee jotain.
Tolloimmankin pitäisi käsittää, että esim kananmunista ei voi tehdä munakasta rikkomatta munia. Sen jälkeen ei ole enää munia, mutta paljon hintavampi munakas kyllä on.
Kun kateellinen Tollo itkee nimenomaa duunarien valtavia palkkoja, osoittaa se ainakin, että Tollolla ei ole minkäänlaista käsitystä työnteosta ja palkan ansainnasta.
suoriutuva:”Jätkä on tainut unohtaa(tai eiedes tiedä) , että koneessa on myös laatunäppäimet eri tavaralajeille . Niitä myös käytetään, jos on tarvetta. Otetaan se laatutyvi(tai sorvipölli) talteen napin painalluksella ja perään hirsiaihio napin painalluksella ja lopun tukkiosuuden hoitaa automatiikka. Jos/ kun edellä mainittuja tavaralajeja ei ole käytössä , automatiikka hoitaa katkontaehdotukset koko rungolle. Kuljettaja muuttaa ehdotusta , jos laatu muuta edellyttää.”
_Jätkälle on täällä sekoilevat konesuoriutuvat toitottaneet jo ajat sitten, että laatunäppäimiä ei käytetä. Sen kyllä näkee monen puutavaralaanin pinoja katsellessa, että ei ole ollut mitään tolkkua merkinnöissä, katkonnassa eikä lajittelussa.
Joku sankari tyrmäsi jo muutama vuosi sitten esim nykyajan tukkien laatuluokittelun, eikä ymmärtänyt mitään A, B, C1, eikä C2 laaduista. Ja sellaisia konehemmoja päästetään jopa miljoonien arvoisiin leimikkoihin huhtomaan uusia ennätyksiä!
Paljon olisi nykykuskeissa opettamista, kunhan heitä vain saataisiin kolmivuotiseen koulutukseen.
suoriutuva:”Jos toimitetaan tukkeja toisen konsernin tai sahan käyttöön , on pituusvalikoima lähes aina suppeampi ja laatuvaatimukset aavistuksen tiukemmat. ”
-Tuohan on itsestään selvyys. Tuo ulkopuolinen saha ostaa vain ja ainoastaan määrättyä puuta, määrättyä rungonosaa määrätyillä mitta- ja laatuvatimuksilla.
Usein se on tehnyt oitkät sopimukset, mutta ei saa omista ostoistaan sitä laatua ja mittaa (myös paksuus) – kuin on tarve. Silloin usein vaihdetaan tukkeja, mikä onkin järkevää, kun molemmilla saattaa tarpeet kohdata.
Tosin silloin, kun firma myy laatutyviä kilpailijalle, on hinta 50 – 150 % kovempi kuin omissa ostoissa.
Jotkut hamuavat pitkää hirsitukkia, jota ei välttämättä jollain alueella tule lainkaan. Kuivaoksainen välitukki on sitä tavaraa, josta rakennuspuutavaranakaan saa raaka-aineen hintaa enempää. Silloin on vain hyvä, jos löytyy pelkkahirren käyttäjä.
Suoraan sanottuna Apti tekee oikean mittaisia tukkeja, mutta väärää laatua olevista osioista. Eikä kuski pysty muuttamaan katkontaa, vaikka ymmärtäisikin, että vituiksi menee – Onneksi ei ymmärrä, niin saa nukuttua nukkuma-aikoihin.
”Lomapalkanlaskennassa on huomioitava työehtosopimuksien määräykset vuosilomapalkan laskemisessa. Kuukausipalkkaisilla erityisesti säännöllisten lisien osuus ja tuntipalkkaisilla ylipäätään vuosilomapalkat voivat tulla laskettavaksi hyvinkin eri tavoin kuin laissa on säädetty. Tämä on mahdollista, koska laki antaa oikeuden sopia muun muassa laskennasta toisin työehtosopimuksilla.”
-Näillä ehdoilla ollaan menty. Teillä, jotka kuulutte ”Rupusakkiin” on tietenkin toisenlaiset Tessit, Vessiähän te ette ole koskaan edes nähneet.
Vaikka teillä on tietokoneet ja optimoinnit apuna, niin voisi sanoa, että sokea taluttaa kuuroa. Apteerauksesta ette ole kärryillä juuri kukaan. Ilman sitä taitoa ei teitä pitäisi tukintekoon päästää lainkaan. Muistan kyllä, kun Optimasta kohkattiin, mutta sehän osoittautui aivan sudeksi. Voi ollan, että jossain takahikiällä sillä yritetään korjata ammattitaidottomien kuskien munauksi, mutta suurin piirtein turhaan. Siksi noita käräjäjuttuja tulee jatkossa vielä lisää.
Kun te ette edes näe neljän tukin männyssä sen katkaisukohtia, vaan pitää Aptilla katkoa. Se, että pitkässäkin tukkirungossa tukkiosuus loppuu hyvin äkkiä, pitää paikkansa, mutta Moton mittalaitteilla pölkyn kuutiodesit kyllä saadaan mitattua, vaikka tukki vedettäisiin niillä jumalattoman tarkoilla mittalaitteilla tuhannesosamillin tarkkuudella 150 milliseksi.
suoriutuva porsas. Olisi luullut, että 30 vuotta olisi opettanut edes sen verran, että olisi uskaltanut vaihtaa työantajaa. Veikkaan kuitenkin, että oikeita tukkirunkoja apteerattaessa jäisit mutasarjaan, jos kisa laitettaisiin. Me olimme koulun joukkueella oppilaiden ammattitaitokisassa mukana. siis oppilaat kisasivat. Kisat olivat kaksipäiväiset ja ensimmäisen päivä tehtävien jälkeen oli kentällä ”kunniataulu”, jossa sen päivän tulokset. pojat olivat menneet katsomaan taulua ja totesivat, että olivat kärjessä jokainen. Samaa tulivat katsomaan muiden koulujen opettajiamuutama ja he huomioivat, että katoppa kummaa, miten tuo metsäopisto on apteerauksessa ottanut kolmoisvoiton – ja noissa muissakin lajeissa kaikki on aivan kärjessä. Silloin yksi opettaja oli sanonut, että eihän se ihme ole, siellähän on Jätkä opettajana. Toiset kuorossa, no eihän se sitten ihme olekaan.
EDIT
