Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Hakkuutyömaalla rautahepo on ensisijaisesti työväline, eli sen päälle kaadetaan puut ja ne sanmantien kasataan sen kärryyn, eli ei sillä juurikaan ole tarkoitus laahata tukkeja tai edes runjoja. Siihen kuuluu karsintarampit siville ja taakse, Tavoite on, että se ottaa kuorman kyytiin pystystä ja vie sen joko lähellä olevaan lanssiin, taikka ajouran varteen metsässä, josra puut ajetaan ajokoneella pois.
Rautahepo vähentää työvaiheita ja helpottaa sekä nopeuttaa karsintaa ja siirtelyä. Eli se nostaa työn tuottavuutta. Eiköhän se kymppitonnin päälle nouse sen hinta kärryn kanssa. Rautahevon kyydissä voi istua, tai kankeampi ukkeli seiso, koska sen aisa nousee aivan pystyyn ja toimii silti.
Mönkkärin päälle ei varmaan kaadeta puita kuin vahingossa.
En mahda mitään sille, että muutamat mopokuskit ovat jääneet oppipoika-asteelle. Onhan se niin, että kuudentoista oppipojan luoksta tulee vain 2 – 3 hyvää kuskia, jotka parissa vuodessa kyllästyvät huonoon palkkaan ja kehnoihin työolosuhteisiin ja siirtvät jopa täysin eri alalle. Yksi huippukuski meni alumiiniveneitä tekemään ja takoo siellä huippulaatua ja huippuliksaa. Toinen ajaa linja-autolla pitkiä tilausajoja, kolmas ajaa Keskon jakelurekkaa jne Nyt annetaan oppilaitoksessa kaikille halukkaille kuljetus / ritiläauton ajo-opetus ja -kortti.
Seuraavan kehitysluokan kuskit ajaa nyhräävät varmaan niin kauvan, kuin heille työtä tarjotaan. Lähinnä alkuvaiheessa vaihtavat jatkuvasti urakoitsijaa, kun eivät tule juttuun = urakoitsijalle liian kalliita miehiä kun koneet ei kestä, eikä tavaraa tule laaniin.
Loput, vähintään puolet, ovat niitä, joiden toiveiden päämaali on päästä peruspäivärahalle ja linnoittautua äitimuorin peräkammariin kuten Tollokin on tehnyt.
arto. Ja murto-osalla siitä hinnasta saa telavarusteisen mönkijä, ja vaikka vetävän kärryn ja nosturin siihen, jos haluaa.
Eikä sekään pärjäisi metsäajossa edes vanhalle takapotkuiselle maataloustraktorille, jossa nastaketjut, vetävä kärry ja nosturi. Ja löpönkulutus kolme litraa tunnissa.
Metsänmies. Olisi tosiaan suhteellisen paljon kohtia, joita olisi voinut viilata. Perusjuttuja, joita luettelet, esinm tyhjä karsimisliike. Tuollaisessa kuitukokoisessa puustossa oksien pitää lähteä kolmella pyyhkäisyllä.
Kun opetin nuoria – lupaavia kavereita, niin joka liike otettiin erikseen ja sitten näyte, joka peraattiin. eli turhat liikkeet pois. Tavoite pitää olla – ei vain hyvä, vaan erinomainen suoritus.
Nuo elinikäiset hakkuumäärät ovat niin vaihtelevia, että joskus on hakattu jopa yli 10 000 kiintoa vuodessa, joskus voi määrä jäädä samalla kaverilla jopa pariin – kolmeentuhanteen kiintoon samassa ajassa. Se riippuu niin paljon puustostakin.
Tollo saa aina saikkua kun menee arvauskeskukseen. Tuo päävika on sellainen, että siitä tulee saikkua aina vaikka puoli vuotta kerrallaan. Sen saamiseksi riittää pikkupaikkakunnalla se, että on ollut syntymästään asti Tollo.
Lakko on oikeasti se viimeinen keino palkansaajalla saada oikeutta. Tuo aiheuttaa kyllä epäsopua liitossakin, kun sinne on pesiytynyt KEPU:laisia, jotka olisivat töissä vaikka ilmaiseksi, kun ”kyllä se aina kotiolot voittaa”. Ja äiti laittaa ruokaa pöytään ja petaa Tollolle perilliselleen peräkammariin petiä. Sellainen Tollo pärjää muutaman vuoden ilman palkkaa, kun neljä kertaa päivässä istuu ruokapöytään.
Mopokuski. Jätkä ei ole koskaan eikä missään vaihessa esittänyt, että tukiksi kelpaamattomasta puusta pitäisi maksaa tukin hinta. Sen keksit omasta päästäsi, eikä sinne kyllä sitten mitään muuta jäänytkään.
Juma, että ottaa oikein aivoon nämä Mukametsäammattilaiset, jotka ovat Aptinsa kanssa kuin keisareita. On kumma kun ei mene jakeluun, että kun on tehty tukkikauppa, niin tukin laadun ja mitat täyttävästä puusta myyjä odottaa saavansa tukin hinnan.
Ei se, että istuu kaksimetriä ylempänä, kun metsänomistaja seisoo hangessa koneen vieressä saisi nostaa mopokuskia sentään pilvissä leijumaan.
Visakallo. Ei oikeasti hakkuutyöhön tarvita edes yli 60 kuutioista, mutta esim moottorisahakäyttöiset sahauslaitteet toimivat melko hyvin isolla koneella, jonka paino ja tärinä eivät rasita käyttäjää niinkuin silloin, kun saha on käsissä.
Jäiden sahauksessa on myös käytetty pitkiä teriä ja isoja koneita. En silti hankkisi sellaista norsua kuin korkeintaan johonkin Karting – tyyppiseen autoon, sillä voisi jo pikkuisen kumikin palaa.
Teollisuuden kannattaa toki siunata metsiin talvirauha. Eihän tässä ole kuin pari kuukautta, kun alkaa vedet virtaamaan ja pohjat pettämään. Silloin on taas syytä kaivaa se suurpuunjalostusteollisuuden itkuvirsikirja esiin ja vikistä ja vollottaa.Parhaat metsäkonekuskit ovat joko lähteneet taikka lähtöä suunnittelevat muihin hommiin. Kuulemma ahtaajina tienaa kolme kertaa enemmän ja työ on helpompaa.
Kun jättiläipunapuita kaadetaan ( minkähän takia) – niin tietenkin laipat pitää olla kokolailla pikiä. Suurimmissa puissa on pitkälti yli tuhat kiintoa puuta, joten kyllä siinä palkoille pääsee, jos vaikka viikko kulahtaa yhden puu kaatamisessa. Ne tosin pitkälti murskautuu kaatuessaan, ellei ole jotain pehmeää tai jarruttavaa ottamassa vastaan.
Pystyyn pätkinnällä voi osa pölkyistä jäädä ehjiksi pudottuaan.
