Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä muilla aloilla Ruotsissa töissä olevien palkoista mitään, mutta juuri kävi raksalla Tukholman seudulla olevia suomalaisia kylässä, kun tulivat vanhaa työkaveriaan saattamaan tuhkattavaksi.
Puhuivat raksalla saavan 200 -300 kruunua tunnissa ns rakennusmiehen, eli yleismiehen. Esim sähkäasentaja ja LVI- kaverit saavat yläpäästä taulukon, Rakennussiivoojat n. 200 Kr.
Ei Ruotsissa sellutehtaalla palkat sen huonommat ole kuin täällä, pikemminkin päinvastoin.
Saksassa palkat ovat aika matalat, johtuen Turkkilaisesta halpatyövoimasta, mutta siellä on myös kustannustaso puolta matalammalla kuin täällä.
Tuo bensiininkulutus on suhteellinen käsitys. Joskus hakkasin sutjakkaa männikköä ensiharvennuksena, eikä siinä hiekkakankaalla ollut haittaavaa alusrisukkoa, eli pöllien lisäksi joutui sahaamaan vain kasojen aluspuut ja merkkikepit.
Sahana oli Partner r 17 – taikka r 18. Tankillinen (0,7 l) kesti pyöreät 2 tuntia ja sahailin neljä tankillista joka päivä. Joskus suivaannuin, kun tankillinen kesti mielestäni niin halvatun pitkään – Ja laskin, montako 2 metristä mäntykuitua oli syntynyt tankillisella. Paras määrä oli luokkaa 298 kpl / tankillinen. Saha kävi aina tankillisen kerrallaan, eli se käydä mossotti tyhjäkäyntiä maassa, kun pökkäsin pöllejä kasaan.
Partner taisi kyllä olla siihen aikaan kaikkein pienikulutuksisin saha. Siinä oli myös kaikkein korkeimmat kierrokset koneessa. Paras saha siihen aikaan.
Onnisellahan on tietenkin LVI-tukkumyynti. Pelkäät ilmeisesrti kilpailua? Se ei ole hyvä piirre vanhalla kauppamiehellä. Käytännössä: Mitä useampi liike on pienellä alueella, sitä enemmän siellä pyörii asiakkaita. Samalla voisit pitää ikäänkuin Onnisen varastoa omana päävarastonasi ja myydä sieltä suoraan.
Kyllä Helppo-Heikin jutuissa tietenkin kaikki moninkertaistuu. Ei kaksikymmentäkään ole vielä kymmeniä. Se on vasta parikymmentä kpl.
Jeessiin työsuoritteita voi hyvin arvioida sillä silmällä, että Tilhi ei ole ennenkään ryystänyt bensatankkia tyhjäksi, vaan sinne jää aina desi – pari bensaa. Sillä tiedolla Jeessi on saanut viiden litran kannusta peräti noin 25 tankkausta, mutta ei niistä vielä kymmeniä tile.
Jeessin laskutapa asettaa kyllä hänen muutkin juttunsa kyseenalaiseen valoon.
Pavekka:”Niin ja ne hiekka ja kiviketjutkin on ihan eri juttuja. Taata vetää henkeä välillä. Vähempikin uho riittää. Täällä nuo superleikkuu ketjut on stihlillä ihan hyllytavaraa. Normaalihintaisiakin.”
Kuules Kloppi: Kun hampaan muoto on 100%:lla tarkkuudella samanlainen, niin kutsuu sitä vaikka persereiän suristimeksi, se ei tilannetta muuta. Kunhan sinullakin alkaa parta kasvamaan, niin voit tosiasiat tunnistaa.
Lasse:”Joo iät ajat teräväkulmasta ketjuja on ollut ennenkin. Stihlin kauppiat ei ainakaan tästä ketjusta kouhkaa kun ei tahdo aina kauppiaan hyllyssä olla.
Vankka näyttö ketjun paremmuudesta kun Jätkä erehty luuleen videoa nopeutetuksi.”Totuus ei pala tulessakaan. Videolla sahanterä leikkaa kyllä tosihyvin niin pienen sahan teräksi.
Jo vaikka kuinka kauvan on Oregonilla ollut valikoimissaan LG-ketju, jossa on sama hammasmuoto kuin Tuossa ”maailman ensimmäisessä” – mutta Huom 3 / 8 ketjussa, jota oli kyllä jo silloin ennen Oregonilla. Sanottiin hiekka – taikka kiviketjuksi, joka ei muka vaurioitunut niin paljoa maahan osuessaan. Kyllä vaurioitui. Ja hampaan teröväksi muotoiltu nurkka oli arka kohta, jonka pienikin vaurio johti heti puoltamiseen.
Ketjua on käytetty paljon kohteissa, joissa tarkka sahausjälki on tärkeä, koska sillä pystyy sellaisia tekemään parhaiten.
Pyöreäkulmainen vastaavasti esim karsiessa hylkii puuta, eli ei tunge runkoon läheskään niin hanakasti kuin tuo teräväkulmainen matalaprofiilisempi ketju.
Turhaa kohkaamistako? No miten sen ottaa.
Toistaiseksi lomautetulla ei ole mahdollisuutta sanoutua irti ilman karenssia, ennenkuin tulee vastaan raja- olikohan se jotain 170 päivää.
Sen jälkeen on vapaus tehdä mitä haluaa – jos haluaa.
Tuo irtisanoutuminen sisältää myös jonkin koukeron kautta mahdollisuuden irtisanomisajan palkalle? En ole varma enää, enkä ala kaivelemaan, koska asia ei minua koske.
Peruselintarvikkeiden hintaa pitäisi ”halpuuttaa”. Se olisi oiva keino pienituloisten ja monilapsisten perheiden ostovoiman nostamiseksi. Samalla voitaisiin ohjata esim einesruokailusta poispäin kotiruoan valmistukseen ja käyttämiseen.
Kun nytkin on muutaman viinevuoden aikana hinnat kihahtaneet monin verroin enemmän kuin palkat ovat nousseet, niin kehitys on ollut väärä.
Kaikenkaikkiaan työantajaporras on nykyhallitusta ahdinkoon ajaessaan menossa siihen malliin, että ”Paskoo omalle lautaselleen”. Jos tilanne jatkuu samansuuntaisena, ei liene muuta keinoa kuin sosialisoida Suomessa kaikki tuotantovälineet Valtiolle. = Tehtaat, asunnot, maat ja metsät jne.
