Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä täällä autotiet – jopa valtatie – On lähes herran hallussa. Kevyen liikenteen väylät ajetaan yksityisen urakoitsijan toimesta hyvin aikaisin, eikä hänen kalustonsa täällä ole hidasta. Neliveto Hi-Luxilla pyyhkii menemään ja aura on sen levyinen, että tie tulee kertapyyhkäisyllä tyhjäksi.
Tuntuu varsinaisilla kuorma-autolla auraajilla olevan niin pitkät sopimusurakat, että ei ehdi kaikille teille edes samalle päivälle.
Mitenkäs suorittava suoriutuisit sellaisesta tilanteesta, että myyt vakavaraiselle ostajalle vaikkapa sahalla sahaamasi puutavaratuotannon. Ja myyt sen läpihinnalla / kuutio. Siis sahatavaa ns. sahatuottoisena.
Ostaja tulee ja latjaa nippuihin hänelle sopivat pituudet, laadut ja lajikkeet. Sinulle jää hänelle sopimattoman pituiset, paksuiset, levyiset ja vajaasärmäiset saheet, vaikka olet niistäkin tehnyt kaupat. ”sahatuottoiset” = kaikki normaalit laatuvaatimukset täyttävä sahatavara!
Yhä edelleen jatkuvasti on tukkien yleiset mittavaatimukset 31 – 61 dm. Siitä pitäisi pitää kiinni ja jos sieltä jokin pituus karsitaan pois, se pitää näkyä heti suoraan hinnassa.
Uskon, että lähes jokainen järkevä puunmyyjä keittäisi maitonsa hellalle, jos ostaja tekisi vain yhden mittaisia tukkeja. Kehitys on menossa uhkaavasti siihen suuntaan. Jeessi olisi toki varsin tyytyväinen, jos saisi vielä MG:n lippiksen toppaliivin lisäksi.
Ennen oli ennen ja nyt ollaan menty taka-askelin tuossakin asiassa. Puustosta ei pystyyn voi sanoa ”Erkkikään”, mikä siinä on tukkiprosentti jne. Pystymittaus oli tapa, jossa tukkipuun osuus tiedettiin ainakin jollain tarkkuudella. Se perustui runkomuotoon ja koepuihin. Kuvion puut mitattiin ja ostaja maksoi mittauksen mukaan. Käytössä oli kaikki mitat väliltä 31 -61 dm, eli laskennassa tukki otettiin aina minimimittaan. Ostaja sai katkoa ne miten halusi.
Nykyaikana harmittaa, kun silloin hakattiin parhaat kuusitukkimetsät sangen usein sellupuuksi. Kymmeniätuhansia kuutioita n. kuusmetrisiä virheettömiä kuusitukkeja vietiin Lielahteen jauhettavaksi. Me hakattiin silmävaraisella katkonnalla, mutta tukin vaatimuksilla Max 6,60 metrisiä pöllejä.
Nyt olisi käytettävissä hakkuukonemittaus, jonka kanssa ei tarvitseisi hohhailla, vaan kun ostofirmoilla on niin kangistuneet käsitykset, että ne haluavat kusta silmään puunmyyjä-Jeessejä jatkossakin.
pihkapatti. Olet unohtanut muutaman asian. Mm sen, että Metsänmies puhuu hankintahakkuusta. Tuosta puiden myyntihinnasta on vähennettävä hakkuutyön ja ajon osuus, jolloin 5:n tonnin asemasta puunmyyntitulo supistuu 1500 – 2000 €uroon hehtaarilta. Omana työnä tehty ylispuiden manuhakkuu ei käsitykseni mukaan syö tukin hintaa sen enempää kuin tukkipuiden päätehakkuukaan. Jos puusto on läpeensä tosijäreää, sen hakkuu tukiksi voi olla hyvinkin tuottavaa.
Kyllä tuo ensiharvennus ylispuiden poistoineen on aputoimi kakkosharvennusta varten, jossa poistetaankin lähes pelkkiä tukkirunkoja ja jossa tuo viiden tonnin tili / ha on mahdollinen.
Koska lukijoissa on täydellisiä tumpeloitakin, niin mainitsen, että ammattimies kaataa kunnon moottorisahalla ja Vänkärillä (hitsattu tai ei) – pariin minuuttiin kahden kuution puun, eli sen työn hinta ei ole kovin suuri, kun sen itse tekee.
Huskun 242 oli liian hintelä ja heikkovääntöinen saha. 346 oli tullessaan huskun tapaan lapsentaudeista kärsivä = keskonen, jok toki vuoden aikana saatiin toimivaksi sahaksi. Meillä meni yhden syksyn sahahankinnan Huskut käytännössä kaikki takuuremonttiin = Mäntä ja sylinteri uusiksi ilmavuotojen ansiosta. Leipoivat kiinni.
Sen jälkeen ei mitään ongelmia.
Kyllä meillä on ollut ”Sohlojakin” Periaate pitää olla, että oppilaitos joko ostaa – taikka saa – koekäyttöön sahoja , mielellään pari kpl. Ne sitten otetaan normaaliin käyttöön, jossa opetuslapset niillä sahailevat ja muodostavat niistä oman käsityksensä. Toki myös henkilökunta pitää huolen, että sahat ovat oikein säädetty, teroitettu ja asiallisessa käytössä.
Tuolla testaamisella on jo vuosikymmenet koulujen kalustoon valkkaantunut ammattikäyttöön sopivimmat sahat, vaikka ylitarkastajat kerran antoivat pyyhkeitä, kun ostimme vain yhtä merkkiä – tosin kahta eri kokoa.
Ennen se oli kuitenkin aika karua. Käsky oli ostaa kolmea eniten myytyä merkkiä. Niitä kun ostettiin, oli sahahyllyssä vain Ruotsalaisia sahoja.
Sohlo oli paperilla hyvä saha. talvella lumisessa metsässä kokolailla kehno.
A.Jalkanen:”No hyvä. Sellainen ajatus herää, että onko nyt saatu osviittaa ja linjanvetoa siihen, mikä on ’virheellinen katkonta’? Kun kaikkea tukkiosuutta ei kuitenkaan voida ottaa talteen ennalta määrättyjen mittojen vuoksi.”
Seuraavaksi pitää ottaa puntaroitavaksi ennalta määrätyt virheelliset (Sopimattomat) mitat. Eli palattaisiin taas totuuden äärelle. otetaan KAIKKI tukin mitan ja -laadun täyttävä puu tukiksi tukkien joukkoon. Osarunkomenetelmä. Olkoon käytäntö sitten pitkänä vienti, taikka pätkiminen, mutta hakkuukone mittaisi kaiken tukkipuun tukiksi ja tilitys sen mukaan, vaikka Mopokuski tekisi hellapuun mittaista pätkää.
Myös nuo tyvilumpit pitäisi ottaa tarkempaan syyniin. Hakkuukonehan ei edes mittaa tyvestä – oliko se nyt 90 sentin palaa. Apteerausohjeissa lenkouden mittaamisessa ei huomioida tyvimutkaa lainkaan, eli samaa metrin palaa. Kuitenkin Mopokuskit sen listivät pois ja Tollon kiusaksi piilottavat oksakasan alle.
Vitsinä on kerrottu, miten Tamperelaisen saa hulluksi: Pistetään henkilö pyöreään – pimeään huoneeseen ja sanotaan, että nurkassa on mustaa makkaraa. Tollon saa sekaisin, kun vie sen jonkun naapurin avohakkuualueelle ja sanotaan, että joihinkin kasoihin on piilotettu tyvilumppeja – Saat ne kaikki, mitkä löydät!
Ainoa tapa saada nämä Iloiset rosvot kuriin, olisi vartija / valvoja, joka toki isommassa savotassa tienaisi palkkansa äkkiä tukkiprosentin nousun myötä.
Tunnen muutaman luonnevikaisen kyylän, joka olisi orgasmin partaalla päästessään kyttäämään toisten tekemisiä ja kun siitä vielä maksettaisiinkin.
Visalla onkin alkanut eläke suotuisissa olosuhteissa. Tästä ei raivauskelit tähän aikaan vuodesta parane.
Kun tulin autolla eilen pohjoisesta, alkoi pirunmoinen tuulen tuiverrus – ja lumen kanssa. Pakkaslunta tuiskutti kuin vanhassa ”Punainen viiva” – elokuvassa.
Maantiellä rekat ajelevat melkein kuin omistaisivat koko tien. Lumiaurat ajoivat vain kevyen liikenteen väyliä auki.
Visakallo. Onko Suomalaisten Saksanvalloitusyrityksistä jokin ollut menestys? Minä en muista muita, kuin takaiskuja, joissa on palanut miljoonia.
Kun Suomalaiset yrityspomot innostuvat laajentamaan ulkomaille, he ostavat vanhan laitoksen, joka on vuosikausia tehnyt tappiota. Kuvittelevat olevansa pätevämpiä kuin laitoksen vuosikymmeniä omistaneet vanhat teollisuussuvut.
UMTSI-PUM-PUM huumassa Sonera haukkasi paskaa ”tietojensa” perusteella ja kasvukiimassaan. Siitäkin olisi pitänyt johtoa uusia. Uusittiin työntekijämäärää, eli ”soutajat” pantiin maksamaan perämiesten törttöilyt. Neuvottelut käytiin ilmeisesti ”Kekkosen hengessä”, mutta kenelläkään Suomalaisella ei ollut Kekkosen viinapäätä.
Totuus on kuitenkin Suomessakin, että maksajia ovat aina työtekijät ja syylliseksi Tollot manaavat AY-liikettä, joka päinvastoin on ollut pelastajana kansakunnan vaikeuksien kin hetkellä. Esim LAKKO on AINA työnantajan syy!
