Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Nykyään ammattimallit ovat jo jopa hyviäkin. Pitää vain tietää, minkälaisen todella haluaa. Pieni hintaerokaan ei saisi vaikuttaa.
Ja kyllä: Minulla on kaksi pikku-Tilhiä, yksi kohtalaisen tehokas Husku, ja siinä välimaastossa on Jonssi.
Lisäksi on joutilaina pari kiinalaista ( tulleet jostakin) Dolmari ja sähkösaha. Sähkösahaa lukuunottamatta nuo joutilaiset voisin lähes kenkätä halukkaalle.
Metsuri motokuski:”Kyllä näin on tehty ja jopa omakohtaista kokemusta siitä että kaapeli valettu betoniin kallion päälle.”
Ylöjärven Kurussa on tienvarressa todella monessa paikassa tuota betonointia harjoitettu. Siellä kallioisessa maastossa nuo kurut = rotkot seuraavat toistaan.
arto. Avaatteko sitä linjaa kaavamaisesti samalle puolelle tietä, vai onko käytetty järkeä ja huomioitu vallitsevat tuulet, jotka sielläkin liikkuvat noin itään päin.
Myös puulattiana koivu on todella hyvä tuote. Kun on tehty lämpökäsitellystä koivulankusta lattia ja nyt puhun koivuLANKUSTA. Leveys lähellä 200 mm ja pituutta jopa useita metrejä.
Sellaiselle lattialle ei oikein haluaisi mitään mattoja, koska kauniskaan matto ei pärjää tuolle kauneudelle.
Sille lattialle tulee helposti neliöhintaa sen verran, että jonkinlaisen parketin saa halvemmalla.
Melkein kaikki ovat nähneet huonekaluja, jotka ovat petsattua koivua. Kuinka upea puupinta niissä onkaan.
Meidän Koulutuskuntayhtymän ammattioppilaitoksen konepuuseppien koulutusosaston opettajat manasivat, kun ei koivulankkua saa lähempää kuin kuudenkymmenen kilometrin takaa. Ja nekin ”lankut” olivat lahovikaisia ja kuivaoksaisia, kapeita ja jopa liian ohuita. Minä hankin heille ihan poimintahakkuuna tehtyjä huippulaatuisia lankkuja. Kaikki pölkyt olivat yli 25 senttisiä ja tilaajan mitoille tehtyjä. Ja hinta – Se oli hyvä.
metsänkasvattaja. OMT pukkaa kevyesti vähintään 5:n millin vuosilustoa. Kunhan puusto on oikeassa tiheydessä. Ensiharvennuksen (riittävän voimakkaan) – jälkeen harvennus viiden vuoden välein. Kun puu on rinnantasalta yli 40 senttiä, se normaalirunkona on 1,5 kiintoa. Runkoluku 400 r/ ha
Kiertoajan kasvu on luokkaa 800 mottia /ha. Ja 40 vuotta. Mikä riepoo metsänkasvattajaa? Vaikka yhtä ainutta tukkia ei tulisi, niin rahapuuna näistä kotimaisista se vaan on ylivoimainen. Mutta kun siitä myydään erikoistyviä, niin pysyy saldo kunnossa.
Siis keskikasvu 20 kiintoa v/ ha. Väitä vastaan niin paljon kuin haluat. Meillä on koealoja, joissa MT- männikölle on mitattu 16 kiinnon vuosikasvu. Koivulle paljon isommat lukemat ovat helppo nakki.
Meidän pitää tehdä Trumpit ja sanoutua irti ilmastosopimuksista. EU: stakin voisi olla pakko erota, kun siellä ovat meidän pahimmat ongelmat kehitelty.
Ilmaston lämpiäminen on normaalia vaihtelua, joka voi vielä johtaa jääkauteenkin. Mutta se ei johdu ihmisistä. Meidän ihmisten pitää vain yrittää suojella luontoa, vesistöä ja ilmaa myrkyllisiltä ja ihmisille / eläimille epäterveellisiltä päästöiltä. Ja se ei maksa paljoa.
Kun Rauduskoivu on nelikymppisenä rinnantasalta yli 40 senttiä ja uudistuskypsä, ja sen kuituosasta saa saman hinnan kuutiolta kuin havukuidusta, niin toki kannattaa mäntyä kasvatella 80 vuotiaaksi, vaikka itsellä onkin ikää viisikymmentä vuotta ja männyt vasta taimia. Koivua lähtee helposti päätehakkuussa 600 mottia /ha.
Kyllä minusta rahan ratkaistessa voisi sen kiertonopeuttakin räknäillä – vähän.
Kyllä se näyttää joillakin olevan mahdottomuus hyväksyä ajatusta, että ammattilaisella on ammattilaisen keinot ja taito.
Ensinnä pitää omassa kaalissaan hyväksyä esim pitopuumenetelmä, kahdenkymmenen metrin ajouravälit, noin viisimetrisen kuiturangan teko ja se, että ajokone yltää ottamaan kaikki pöllit kymmenmetrisellä puomillaan ajouralta käsin.
Kun omatoiminen tollo pusauttaa konkelon ja lähtee hiippailemaan sykeharveria kohti ( joka on puolen kilometrin päässä) – On ammattitaitoinen metsuri laukaissut konkelon turvallisella menetelmällä ja tollo saa palata jo sadan metrin taaperruksen jälkeen siunailemaan ilmettä.
Hakkuutaito on opetuksen, oppimisen ja harjoituksen tulos. Kun koko ajan on vastaan kaikkea uutta, niin tuloksena ei voi olla muu kuin katastrofi.
Kysynkin omatoimisilta mestareilta: Kun te alatte kaatamaan iso-oksaista koivun ylispuuta ajouraa kohti, ja sen edessä on kohtalaisen kookas kuusi, joka myös olisi poistettava – niin ettehän te varmaan kaada sitä kuusta ensin – Koska eihän sitä koskaan tiedä, mihin suuntaan se koivu suostuu kaatumaan?
Näyttää ihan siltä nuo päällystehommat, että noissa Viron ja Saksan teissä on päällysteessä kiviaines hienompaa ja / Bitumia runsaammin kuin mitä Virolaiset ja Puolalaiset pikipojat täällä levittelevät tielle.
Halvattu- kun päällystivät tuon valtatien toissakesänä ja se huomattiin heti, että jumputtaa se, eikä työn vastaanottaja vaatinut korjaamaan. Minulla on vahva epäilys, että se massan levityskaukalo oli varustettu epäkeskoisilla pyörillä ja tasoitusosa nousi ja laski säännöllisesti aina satoja metrejä – jopa kilometrejä kerrallaan, sitten taas oli pätkä tasaisempaa.
Tienpinta on kuitenkin karkeampaa ja olen varma, että sen koloihin jäävä vesi jäätyessään rapauttaa tuon puoliksi kiviainesta olevan massan. Tie on Halvattu huonompi kuin Jeessin metsäautotie?
Hyvälaatuiselle koivutukille pitää kyllä löytyä osoite. Jos vielä nuorena /hoikkana pystykarsittua olisi, niin vanerin pintaviiluksi olisi aivan ihanaa. Koivun lyhyempi kiertoaika korvaa helposti sen mahdollisesti halvemman kantohinnan.
Puusepät kautta maan haikailevat hyvän koivulankun perään – ja ovat valmiit maksamaan siitä aika kovaakin hintaa. Alle 200 €/ kuutio on liian halpaa hyvästä lankusta.
Sahurin pitää vain muistaa koivun mitat, ettei tule liian ohutta.
