Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa ei osata käyttää puuta, silloin kun kehittyneet maat asuivat taloissa, joissa oli ikkunatkin, suomalaiset könnäsivät maakellareissa ja luolissa.
Alumiini on toki loistava ikkunoiden kehys, vielä parempi olisi kupari tai hopea – johtaisivat lämpöä ja kylmyyttä paremmin. Myös sellainen rakenne hikoilee vettä rakenteeseen, mutta sehän ei ole ongelma, kun rakentaa ikkunoiden alusseinät uudestaan kymmenen vuoden välein.
”Taitaa sivuvirroista riittää laatutavaraksi volyymit on terassilankun tapaisissa tuotteissa. Nykyään ku kertopuuta rakenteellista lujuutta vaativiin kohteisiin ja sormijatkettu karmiaihioissa ja männyn värinenkään ei ole muodissa niin erityisen suurta markkinaa en odottelisi, että tulisi muotiin.”
Yhä edelleen maksetaan kantellista n. 3* parhaan A-laadun hinta. Ohuet listat suorasyisestä ja oksattomasta männystä maksavat tautisen paljon. Saksassa ns. kittilista maksoi kaupassa 50 000 € / kiinto.
Oikein sahattu ja höylätty ikkunan poka tiheäsyisestä puusta oli otettu 600 vuotta vanhasta rakennuksesta Ranskassa. Puu oli puolen millin syvyydessä uuden veroista. Suomessa pokapuut tehdään mistä sattuu ja höylätään väärässä asennossa. Ei kestä säätä vastaan.
”Minun on aika vaikea ottaa kantaa huonoihin autoihin, kun sellaisia ei ole vuoden 2000 jälkeen itsellä ollut.”
Jos seuraavan auton valintaan kuluu lähes vuoden valintaruljanssi pitkine koeajoineen, Ja senkin jälkeen valinta osoittautuu huonoksi, kannattaa aloittaa uusi kierros heti kun on uuden saanut käyttöönsä.
Eipä taida yksikään autonvalmistaja itse tehdä käynnistusakkuja. Kaikki ovat teettäneet / ostaneet akut joltain aihankkijalta. Hieman voi olla sellaista käytäntöä, että kalliimmassa autossa on ainakin hinnan puolesta parempilaatuinen akku.
Kun ihan tavallinen auton käynnistysakku alkaa ohjehinnaltaan olla reilusti yli kahdensadan euron, voi hieman luottaa myyjään, kun hän sanoo, että tämä on hyvä akku tähän autoon. Hieman voi epäillä, jos uutta akkua tarjotaan kuudellakympillä.
Ne on suuritöisiä järjestettäviä, siksi ne olikin ympätty metsätalousinsinöörien opetusohjelmaan, jossa kaikki mittaukseen perustuvat tehtävät tehtiin opetustyönä ja opettajan valvonnassa.
Samaa taitorataa käyttivät monet muutkin – jopa vastaavan koulun ryhmät vastavuoroisuusperiaatteella.
Jälkipuintia syntyy juuri siksi, kun kauempaa tulevat kisailijat joutuvat hyvinkin erilaiseen metsään. Leimaus on laji, josta on taidettu jo luopua, Sopivalla kuviolla, kun puut on hieman ryhmittäin, menee raakasti pieleen, kun aloittaa poistot ”väärästä” puusta. Opaskasvien löytäminenkin voi olla joskus haasteellista.
Kyllä 90 – luvulla valmistetut VW – konsernin autot olivat jo tehtaalla paremmin ruostesuojattuja kuin mikään muu merkki. Koko kori oli sähkö-sinkitty ja lisäksi kotelot oli käsitelty vahalla- Jos 90-luvulla Audi oli vahvasti ruosteessa, oli se valmistettu 50 – 60 -luvulla.
Se, että jollain syrjäseudulla esiintyi paljon samaa merkkiä, johtui eniten siitä, että lähitienoilla oli vain yhden merkin edustus. Esim Pösöt olivat Osuuskaupan myynnissä ja kaikki ituniskat ajelivat Pösöllä.
