Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Samaa riistoa on rakennusalalla ollut jopa kymmeniä vuosia. mm. Puolalaiset raksa-henkilöt ovat täällä töissä muka TES:sin mukaisin ehdoin, mutta heillä onkin Puolalainen työnantaja, joka sen tilin lopuksi ottaa. Maksaa minkä maksaa, majoittaa miten majoittaa, taitaa raksahenkilö saada vain päivärahan omaan käyttöön.
Lisäksi Suomen laki mahdollistaa sen, että alle kuuden kuukauden työjaksolta ei peritä veroja lainkaan, eli suorastaan loisia ovat nuokin duunarit. Rakennusliitto ei ole tarpeeksi hereillä ”valvoessaan duunarien etuja” Tosin eivät nuo riiston kohteena olevat ole jäseniäkään, mutta silti…
Marjanpoimijoiden osalta täytyy kyllä manata Suomalaisia marjayrittäjiä siitä, kuinka kehtaavatkaan riistää ahkeria poimijoita.
”2500 runkoa kun harvennetaan tiheyteen 1000, poistuu runkoluvusta 60%, mutta alaharventaen jää hyvä puusto, joissa kaikissa kasvu yli 100% tukkia. Jossain tapauksissa voi olla optimi vaihtoehto.”
Soon kuitenkin sellaanen tilanne, notta vaikka olis 2500 nunkoa, niin siinä on vain saman verran kuutioita kuin jos olisi vain 2000 runkoa.
Kun poistethan 1500 runkoa, niin siinä on mopokuskilla 50 % enemmän näperreltävää kuin jos poistetaan vain tuhat runkoa. -Kuka maksaa?
Toisessa tapauksessa jää metsään 1000 hintelää runkoa hehtaarille, toisessa samoin tuhat, mutta ehkä jo pikkutukkikokoista, tai siihen juuri tulossa olevaa runkoa. Poistuvia kuutioita on 2500:n rungon hehtaarilta vähenmmän, jos hakataan kuitupuuta, lähelle saman verran, jos energiapuuta kokorunkoina.
”
”Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun.”
Tuossahan tuo tuli selvästi todettua ettei se metsä paranna kasvuaan paranna harvennuksin.”
Kun tehdään tarkoitushakuinen tutkimus, jonka tulokset tulkitaan tarkoitushakuisesti, niin ”tutkijakin” pääsee tavoittelemaansa tulokseen, kertomatta kuitenkaan todellista tulosta, koska : ”Rajoitetun materiaalin – ajan ja määrärahojen niukkuuden vuoksi, tutkimusta ei voitu viedä loppuun saakka”
Tutkimattakin on selvää tälläkin palstalla melkein kaikille, että: Kun ylitiheä männikkö kasvaa hyvällä pohjalla, maa antaa kaikkensa ja massaa syntyy. Kun sellainen harvennetaan voimakkaasti, jatkavat jäljelle jääneet puut kasvuaan aluksi jopa hieman hidastaen, koska juuristoa pitää kehittää ja neulaskerta uusia (2-3 vuotta. Sen jälkeen nuo yksilöt ovat parantuneessa kasvukunnossa, mutta runkoluvun ollessa vajaa puolet kokonaismassan määrä ei lisäänny ihan niin paljon / ha, kuin umpitiheässä, mutta umpitiheässä lisäkasvu on lähes arvotonta, koska se jakaantuu käyttökelvottomiinkin runkoihin. Tuotakaan tilannetta ei synny, kun hoidetaan nuori taimikko ja nuori metsä edellaankin Tapion suositusten mukaan.
Toisinajattelevat värkätköön vaikka raamatun uudelleenkirjoittamisen parissa, mutta älkööt sekaantuko asialliseen asiaan.
Ne ongenvavan vahvuiset saitat joudutaan kaatamaan maahan ennenkuin kuviolle tulee ensiharvennus. Lähes olemattomia risuja ei kukaan enää keräile metsästä vaikka ilmaiseksi saisi.
Kannattaako siis kasvatella arvotonta jätepuuta joka on hidastanut arvokasvua jopa yli puolet ja jonka raivaaminen loppua kohti tulee maksamaan jopa tuhat euroa hehtaarilta?
”Mutta minulla on sama saha ollut jo yli kolmekymmentä vuotta. Joka vuosi ollut kovassa käytössä – vuoden takkapuut on sahattu joka kesä.
Sahan laadusta kertoo jotain sekin, että siinä on vielä alkuperäinen ketjukin ja kun olen sillä tarkasti sahannut, en ole kiviinkään sahannut kertaakaan, eli en ole vielä viilannut kertaakaan teräketjua.”
Kaikki tuo kertoo todella korkeasta laadusta. Suosittelen samanlaista sahaa muillekin.
Pavekka:”Ei ole. Nykyään tehdään niin paljon kelvotonta laatua että tarkkana kannattaa olla mitä ostaa.”
Jos vertaillaan samaa sahaa uutena ja käytettynä, niin kyllä uusi on aina parempi.
Tuo pikku-Tilhi lähtee tarjouksesta alle 200 €, mutta en suosittele sitä kovaan sahuuseen, se kyllä kypsyy, kun tylsällä terällä vinguttaa jäätynyttä tukkikokoista piuuta klapimittaan.
Sinänsä saha on luokassaan ihan hyvä. parillasadalla ei juuri parempaa uutta saa, käytetty voi olla hyvä sijoitus, mutta se täytyisi kokeilla ensin: -Kaikki ruuvit ja mutterit paikoillaan ja alkuperäisinä. Puristukset sellaiset, että saha nousee ilmaan, kun narunuijasta nostaa, eikä moottori ala lutkuttamaan, Vetoratas pitää olla vain hyvin – hyvin vähän kulunut. Sahan pitää käydä hyvin tyhjäkäyntiä ja karjaista kaasu pohjassa korkealta. Uusi laippa ja ketju maksaa useita kymppejä, jos ne ovat laatumerkkiä.
Olisi mielenkiintoista tietää, millainen täyte humeetikopassa on heillä (Uskomattoman monella – jopa metsänomistajina esiintyvillä) – jotka eivät käsitä, että esim sata litraa runkopuuta yhdessä rungossa on paljon arvokkaampi asia kuin sata litrraa kymmenessä rungossa.
Nuo kymmenlitraiset rungot eivät kelpaa käytännössä kenellekään, ellei niitä ole jo hakattu ja kuljetettu tienvarteen hyvälle pinolle.
Kon verrataan korjuutyön kustannuksia, on risujenn kerääminen käytännössä kymmenen kertaa hitaampaa kuin oikeiden runkojen, joten korjuutyökin on kymmenen kertaa kalliimpaa / kiinto.
Kun taimikonhoidon työvaikeutta taksoitetaan, niin siinä kai pahin viidakko on luokassa kolme + päivää / ha.
Kun silloin ennen- tein RS – hommia ihan harjoitusmielessä, minulla riitti metsurin gompikannullinen kokolailla kaksi päivää, jolloin olin mielestäni jo kypsä lähtemään saunaan ja uimaan. Jos siis hehtaarissa kuluu aikaa kolme päivää, on määrä varmasti lähellä yhdeksää litraa / ha.
Kannuhan on virallisesti viiden litran kokoinen, mutta siihen mahtuu kuusi litraa, taikka sitten on paikallisen NESTE- jakeluaseman mittari väärin kalibroitu.
Käytännössä oli kaksi kannua, eli en koskaan kantanut bensaa metsästä autolle, vaan kannu oli tuotaessa tyhjä.
Normaalipäivänä sahasin Huskulla kolme tankillista, eli n. kuusi tuntia vonguttamista. (Tilhillä olisi mennyt 5 – 10 tankillista – ja alaa tullut vähemmän / pv.)
Sähkön kuluttajahintoihin perustana on tietenkin pörssihinnat ja sen päälle välityspalkkio.
Tässä aiheessa on oltu sitä- suntätä mieltä, moni on nmuuttanut mielipidettään useita kertoja ja on silti väärässä.
Minulla on määräaikainen pörssisähkösopimus, jossa on hintakatto. Nyt viimeisin sähkölasku on: Kulutus-sähkö 4,01 c/ kWh, aurinkovoima 0,3 c/ kWh, Välityspalkkio 0,16 c/ kWh.
Kyllähän sähkö on kallista, mutta siirtoyhtiö kiskaisee selkeästi isomman summan, vaikka sille ei tuosta siirrosta koidu mitään kuluja.
NIIn kuin arto sanoo. Jos kone muuten käy ihan hyvin, niin ensinnäkin L- suutinta kiristetään, kunnes käynti muuttuu niin, että sen ymmärtää olevan liian laihalla, siitä suutinta avataan hieman, yleensä kellotaulusta katsottaessa viisi minuuttiakin alkaa vaikuttaa – viisitoista on jo paljon.
Kun seos rikastuu, tyhjäkäynti tasaantuu ja jos terä vielä pyörii, niin T-ruuvia aukipäin, kaasuläppä menee pienemmälle.
Vasta tyhjäkännin säätämisen jälkeen säädetään tehokäynti mahdollisimman tehokkaaksi. Ja säädeltäessä moottorin pitää olla käyntilämpöinen.
Ensiharvennuksessa aukkoja?
Melkoisen typerää toimintaa, jos enskassa tehdään reikiä puustoon. Jotta pojapinta-ala osuisi käyrille, jätetään sitten tiheitä kaistaleita reikienn väliin-
Näin saadaan puusto kehittymäänntoispuoleiseksi ja rungot herkästi taipuvat lengoiksi.
Kuvien kaltaisessa VT-kuusikossa tiheämmissä kohdissa käy ravinteet vähiin ( – ovat käyneetkin jo) – ja reiät versovat vesaa ja vattua.
