Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
KeMeRat. Tietämättömät turisevat!
Tolopainen:”Jätkä on ollut Esson baarissa kuuntelemassa mopopoikien juttuja ja uskoo kaiken. Boksia ei voi ohjelmoida eikä siihen kannata porata reikää, se ei ehkä toimi sen jälkeen. Ei kannata myöskään lyödä rautanaulaa.”
Yritätkö ihan tosissasi takaisin sitä ”TOLLO” – lempinimeä? Se alkaa olla lähellä.
Meillä nuoriherra oli into piukassa pajalla ollut, minä en tiennut tuosta vaiheesta mitään, mutta puoliso oli auttanut sälliä. Oli Yamahan ”boxi” koneruuvipenkissä millintarkasti ja siitä oikean kokoisella poralla määrätyn kirjaimen kohdalta poraa sisään jokunen milli. Boxi paikoilleen – ja koeajo, kyllä ulvaisi kone.
Sitten Silikonia tuubista porauksen päälle – ja liikenteeseen. Tulin kotiin, niin kuulin, että oli vähän huollettu vehjettä.
Seuraava versio olikon sitten jo säätöpoksi, joka piilotettiin satulan alle. Kilvet lähti, mutta hakureissun jälkeen pojat laittoi mopon vakioksi rattaita myöten. Säätö toimi – Katsastumies mittasi nopeuden puoli km alle ylärajan.
Kyllä pojat osaa. Itse maksoi sakot ja katsastuksen.
Pavekka:”Jätkällä lensi taas tekohampaat soppakulhoon .
Ei siitä puolasta, boksista ja nimistä niin kannata hikeä ottaa. Periaatteessa puola olisi parempi nimitys kun puola on puola. Kärjillä tai ilman. Mutta boksi voisi olla puolan lisäksi myös sytytyksen ohjausyksikkö tai peräti suuttimenohjausyksikkö. Tai ihan mikä tahansa mikroprosessori moduuli joka ohjaa jotain järjestelmää tai sen osaa.”Älä tee itsestäsi vielä tyhmempää kuin mitä oletkaan.
Aika vaikeaa on systytyskipinää synnyttää ilman puolaa. Nykyautoissa näkyy olevan puola joka sylinterille.
Sytytyksenohjaus tapahtuu laillaan joka laitteessa, esim mopopojilla on boxi, jota oikeaan kohtaan poraamalla saadaan sytytys säätymään vastaamaan huippukierroksillekin. Onpa jopa kaukosäätimiä, joilla voi ratsiaan joduttaessa säätää taskusta käsin mopo siltä osin lailliseksi.
Kyllä moottorisahankin saa kiekaisemaan vaikka 25 0000 varvia/ min, mutta onko siihen tarvetta? Kun alan osaaja (Ei Pavekka, jonka tekarit meni vessanpöntöstä viemäriin.) – avaa vaikka rikkinäisenkin ”boksin”, hän näkee, mikä ja minkälainen komponentti siellä on säädettävissä. Uusi osa hankitaan, juotetaan paikoilleen ja tehty leikkaus peitetään esim silikonilla kosteuden välttämiseksi. Säätö voidaan tehdä ruuvilla tai langattomasti.
”Mikä boksi on yli 20v vanhassa sahassa.”
Vielä paljon vanhemmissakin sahoissa on ollut bokseja. Siinä oli Ruotsalaiset aivan kärkikahinoissa silloin, kun laiteltiin kärjettömiä sytytyslaitteita.
Siinä ei tarvita muuta kuin kaksi magneettia vauhtipyörään ja kolmijalkainen sytytysyksikkö 0,3:n mm:n päähän magneeteista. Siinä samassa murikassa oli Transistorit, diodit ja tyristorit valettuna induktiopuolan kanssa samaan könttiin.
Nyt on joissakin sahoissa sytysyksikkö erllisenä ja sen kanssa on kaasuttimen säätöyksikkökin. Kärjettömät sytkät tulivat n. v.1969!
Pakoputki voi käytön puutteessa mennä tukkoon. Yhdellä asiakkaalla oli ampiainen muurannut pakoputken ulostulossa olevan verkon avulla aukon ihan tukkoon. Mutta käyttämättömyys ei pakoputkea tuki ainakaan karstalla.
Pavekka: ”Varmaan lähinnä alkeellista käynnistimen suunittelua. Kiilan halkeamiseen se ei mielestäni liittynyt. 252 on siinä mielessä moderni kone ettei siinä tommosia juttuja tarvi huolehtia.”
Mitähgän Pavekka alkoi hourailemaan? Ruotsalaissahoissa on käynnistinlaite, joka ei anna moottorin pyörähtää taaksepäin enempää kuin mitä naru kiristyessään antaa periksi. Kun kisattiin Raketin 85 kuutioisilla sahoilla kilpailuissa, oli enempi sääntö, kuin poikkeus, että sammuttaessa narunuija lensi, ellei sitä ottanut edes kymmenen senttiä ulos. Jotkut opetuslapsista väänsivät narun poikki nykysahoistakin, kun kiristivät kytkimiä huollon aikana. (onkohan Pavekka vielä edes nähnyt 252:sta?)
Tolopaisen kannattaisi pitää mielipiteensä ihan omana tietonaan, koska on nähty jälkikäyntiäkin, mutta nyt ei ole kyse männän iskusta palamisen takia, vaan kunnon puristuksesta, jollaista ei ole Tilhissä nähty kuin yhden 880 :n Tilhin kanssa. Siinä tosin sytytys oli siirtynyt melko uutena liian aikaiselle, mutta se repi narunuijaa käsistä, kun yritettiin käyntiin.
Arto elää nakki ja muusi aikaa vieläkin, koska sytytyskipinä tehdään edelleenkin induktiopuolalla. Sen näkee otsallaankin, kun ottaa käynnistyslaitteen pois.
Voipihan siitä olla magneeton kiila haljennut ja vauhtipyörän nytkähtäessä sytytyshetki siirtyy jompaan kumpaan suubtaan – joka on siis vääräaikainen kipinä puristuksiin nähden.
Jos olisin ennallani, tekisin tarjouksen epäkuntoisesta sahasta ja kohta lähtisin sitä hakemaan, jos matka olisi siedettävä.
Kun irroitat vauhtipyörää, katso tarkkaan, missä urassa kiila on ollut.
Jokainen, joka on hieman tehokkaampaa sahakonetta käyttänyt ( kyseessä on juuri sellainen, ei tarkoitettu trimmaamiseen)- on kokenut sen, kuinka saha josku tyhjäkäynniltä sammutettaessa ”potkaisee” lopuksi. Silloin se kesken pyörimisen – liian kovan puristuksen takia kääntääkin pyörimissuuntaansa – ja äkkiä. On tapahtunut, että kiila halkeaa, mutta vielä useammin, että käynnistyslaitteessa jokin osa pettää . esim naru katkeaa sammutettaessa.
On totta, että Tilhissä näin ei koskaan tapahdu, mutta siinä onkin niin kehnot puristukset, että on yleensä ihme, jos sen saa käyntiin.
Jos hyvälle pohjalle haluaa istuttaa lehtikuusia, niin hurja kasvuvauhti edellyttää, että istutustiheys pitää olla – jos haluaa laatua, tiheä. Kun puu työntää sentin lustoa, täytyy unohtaa kaikki puheet lahonkestosta. samaan kisaan kasvunopeudesta voi istuttaa hybridihaapaa samoilla ehdoilla kuin LEKuusta.
Energiapuuna molemmille on taattu menestys, kunhan ei kasvata niitä liian isoiksi. Autohakkurissa menee vielä puolimetrinen pölkky, mutta isompaa ei siihen saa tungettua.
JeZZellä on hirvetkin poikkeavia – mikäli hänen juttuihinsa on uskominen. tähän asti on jopa pakoitettu järjestelemään riistatiheikköjä, joista ne löytävät suojaa, mutta putkikauppiaan havaintojen mukaan ne eivät uskalla mennä tiheikköön. Luulevat kaiketi, että RyZZä siellä kyttää.
Onhan putkikauppias tosiovela!
