Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Turhaa haaveilua, Mopokuskit ovat täällä julistaneet, että ”Ei tule mitään, jos kone ei ole kolme ja puoli metriä leveä, 124 senttisillä kuuden metrin mittaisilla teloilla ja puomilla, jolla nousee tonnin kuorma 15 metrin päästä”
Kuitenkin näkisin, että harvennuskoneeksi sopisi 2,5 metrinen ruoko-ohjattava nelipyöräinen hakkuukone, joka viiden metrin ulottuvuudella hakkaisi kahdella haamu-uralla (Mopokuskeille pitäisi selostaa, mikä on haamu-ura) – hakkaisi kolmenkymmenen metrin ajouraväleillä (Mopokuskien mielestä kapealla koneella ei voi, eikä osata hakata leveämpää ajouraa, kuin mistä se itse mahtuu)
Jos hakataan rankaa, päästää isompaan ajouraväliin.
Tuon kokoisella koneella myös raivaus / perkaus onnistuu hyvin.
Pian toki koneet myös pienenevät 24 tuntia vuorokaudessa työskenteleviksi robotti-motoiksi, jolloin Mopokuskien tarve loppuu. Viikonloppuisinkin robottiarmeija paiskisi töitä. Yhdellä lavetilla kulkisi kuusi motoa ja yksi valvoja / huoltaja hoitaisi homman.
Tolopainen:”Olen käyttänyt raivaussahaa yli 40v yhtään terää ei ole säröytynyt. Taitaa olla pidempi kokemus kuin Jätkällä. Et saa terää sahaamalla kahdeksi kappaleeksi. Laita kuva, jos onnistut.”
– Millaisella raivurilla aloitit Kokemus on toki pitkä, mutta minä aloitin 1969, kesällä.
Minulta ei ole teriä hajonnut, koska olen käyttänyt niitä kuten kuuluukin. Terät ovat järjestään ladukkaita ja niissä valnistajan ilmoittamat max-kierrokset niin korkeat, että kehänopeus ei useinkaan nouse liian korkeaksi. Muutama särkynyt terä on ollut oppilaitoksella aarrekaapissa, en viitsi lähteä kuvailemaan niitä Tolopaisen pettymykseksi.
Tolopaisen kokemattomuus ja vähäjärkisyys yhdistettynä ymmärtämättömyyteen paljastuu selkeästi tuossa kommentissa. Terä ei pirstaloidu, vaan siitä irtoaa kappale, ellei käyttäjä ole havainnut esim teroituksen yhteydessä napauttamalla terää soimaan.
Terä ei myöskään ole ihan meltorautaa, mutta jos se joutuu pahaan väänteeseen, saattaa siihen tulla mutkä, joka ravistaa terän ja kumavaihteen rikki.
Kun terä hajoaa kahdeksi kappaleeksi, väittäisin, että se särkyy, mutta ei pirstaloidu.
On traktoreita ja on traktoreita. Nopella perällä sirkkeli pyörii kevyemmin, eli jos sellainen vaihtoehto on olemassa, niin kannattaa käyttää. Joku sahailee nykyään melko tehokkaalla traktorilla ja kun sahataan sen kokoista puuta, että isoa voimaa ei tarvita, käytetään välivaihdetta sekä nopeaa perää.
Jos sahaat 540 perällä ja terä pyörii 1050 moottori 2000, niin vaihtaessasi nopean perän päälle, luultavasti joko moottorin kierrokset on laskettava puoleen taikka terän kierrokset nousee yli ohjearvojen.
Olen nähnyt pari sahuria, joiden terä pyörii yli 1500 r/min. mutta silloin kyllä – vaikka terä toimiikin, on pöydän liikkeet ainakin minulle liian nopeat, eikä jäinen pelkka pysy pöydällä.
Silloin on myös mahdollista, että alkaa kovapalat irtoilemaan – ja hampaiden pohjista repeämiä lähtemään.
Olen nähnyt vanhoja teriä, joissa on repeämän alkuja, joita joskus on porattu, sekä terä, jotka ovat revenneet. Paloja on irronnut paljon itselläkin.
Olet Visa täysin oikeassa. Usein perkausvaiheessa on paree ottaa pois se takimmaisena oleva taimi tai vesa. Silloin sektorisuoja tienaa hintaansa.
Mutta JeZZe sahata jurnuttaa sillä trimmerillään puolikaasulla ja aina menee molemmat, koska hölmö ei osaa käyttää kierroksi, sektirusuojaa, eukä klo yhdeksän kohtaa terästä.
Tolopainen:”Kävin tänään tarkistamassa Oregonin 225 terän paksuuden, se on 1.8mm, on painava. Ei tuolla saha kiihdy kovin nopeasti. Arto ilmeisesti saa lahjuksia Oregonin myyjältä.”
Raivaussahan terä kiihdytetään tyhjäkäynniltä täyteen laukkaan vain kerra tankillista kohti. Sahailun aikana kierrokset eivät saa laskea kymppitonnin alle, siksi kaasua pumpataan.
-Näkyy Oregonin lätty olevan 200 millisenä 1,5 ja 225 millisenä 1,8 mm.
Muiden terien paksuuksia eivät myyjien esitteet kerro.
Tuossa on ajatuksena se, että isompi terä on mitoitettu tehokkaammalle sahalle ja kuitenkin se kiertää niin lujaa, että kehänopeus asettaa niin kovat keskipakoisvoimat, että terä repeää, kun se siinä nopeudessa syötetään puuhun hyvinkin hätäiseen.
Esim kenttäsirkkelin terälle – 950 millinen on sallittu pyöritysnopeus 1100 r/min. Optimi olisi 1050 r/min. Kun traktori pyörii 2000 r/min , ja joku koheltaja polkee siihen tuhat kierrosta lisää, terä helposti repeää.
Makarov:”tämmösiä aivopieruja että mutteri pitäisi vaihtaa viidennen aukasun jälkeen. Siis minkä takia? Sektorisuoja muuten kannattaa ottaa pois. Se tuo tehokkuuttaa sahaamiseen kun ei tarvi keppejä repiä suojan välistä. Tahtoo niitä kumminkin jokapäivä sinne mennä.”
– Paljon haisevammat pierut tulee sieltä suunnasta. Tuo mutterin vaihto-ohje on Sahojen maahantuojilta. Ei minun keksintö.
Minä olen pitänyt henkilökohtaisena sääntönä sellaista, että jos mutteri kiertyy niin pitkälle sormivoimin, että akselin pää tulee jo nylokista ulos, on mutterin vaihtaminen ajankohtaista. ( Mutta Tosinuuka on tosinuuka)
Opetuslapsilta on muutaman kerran terä löyhtynyt, silloin on vaara, että laipat leikkaavat terästä keskiön irti ja terä lähtee leijailemaan.
Kerran tuli kesätauolla MTI-oppilas pyytämään lainaksi kulmavaihdetta, kun omasta sahasta oli ”mennyt rikki”. Lupasin lainata epävirallisesti noin viikoksi. Poika tuli ja heti kun koskin terään, paljastui, että se oli aivan löysällä. Terä ja mutteri piti vaihtaa, niin tuli peli kuntoon.
Jokainen ammatikseen raivaaja pitää harituksen ja terän kierrokset oikeina, eikä terän ja suojan väliin jää työtä haittaavia risuja, jos on peltinen sektorisuojus, kannattaa se naputella niin lähelle terää, että rako on max 2 mm.
Vakuutus ei korvaa, jos sahailee ilman suojaa (periaatteessa)
SE, että on viimeisen päälle turva-asu ja kengät, turvakäsineet, huippukypärä ja heijastavia teippejä liimattu koko ukko ympäriinsä, ei auta siihen, että suojaton terä ampuu kannonpätkiä – joskus esim niputuslangan pätkiä kintuille (oli kuulemma tosilujasti kiinni sääriluussa muutaman sentin pätkä,) läpimitta on n. 6mm.
Myös silloin,kun kaatuu rähmälleen raivurin päälle, voi vähentää sormenkynsien leikkaustarvetta pysyvästi.
