Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen on käsittänyt väärin tuon paksuuden mittauksen. Oikeasti siinä mitataan läpimitta, (halkaisija), eikä ympärysmitta. Sekin mitataan vasta 1,3 metriä kannonkorkeuden yläpuolelta.
Miksi palstan RyZZä-Trollit ovat täysin hiljaa siitä avustusreissusta, jonka RyZZät tekivät Afganistaniin ennenkuin Jenkit menivät kokeilemaan?
Se sotareissu ei varsinainen riemumarssi ollut, he saivat aikaan vain ruumiita, mutta lähes kaikki omia. Pahimmillaan RyZZät menettivät tuhansia miehiä saman vuorokauden aikana – ja kaikki haidän kalustonsa jäi sinne niin ehjänä kuin RyZZien kalusto voi olla.
Ainakaan mitään leuhkimista retkessä ei Kehvelin porukoillakaan luulisi olevan.
Ensin Mustalle – mutta myös Itämerelle lentotukialus tarpeellisina saattajineen, jotka antavat tarpeellisen suojan, pistäisi takuulla Ryzzien laivat satamiinsa – ja piiloon. Samoin taivaalla ei varmasti paljoa Ryzzien lentolaitteita näkyisi.
Kuinkas monta hävittäjää lentotukialuksessa onkaan? Ja millaisin asein?
Pitäisi kaikkein aivottomimmankin porvarin tajuta, että lakko-oikeuden rajoittamisella ei lakkoilua lopeteta, päinvastoin tuollaiset puheetkin lisäävät lakkoilua.
Lakkoilu loppuu täysin vasta silloin, kun kaikki ovat kuolleet.
Mutta jos Orpo haluaa kunnon rähinän, niin hän tulee sen saamaan. Esim yleislakko rauhoittaa pimeimmänkin patruunan taisteluinnon.
Tolopainen:”Edes Neuvostoliitossa ei turvetta käytetty energian tuotantoon eikä mihinkään muuhunkaan.”
Kyllä ne varsinaiset turvetökoneet, joilla esim 60 – 70 luvuilla turvetta jyrsittiin, pöyhittiin, kerättiin ja priketöitiin + palaturvetta puristettiin, olivat Neukkulasta kotoisin. Samoin Vapon turvesoilla olleet telaketjutraktorit olivat samasta suunnasta.
Vieläkin seisoo tai lojuu vanhan turvesuon laidalla hylättyjä Neukkukoneita.
Paljon myöhemmin siellä alkoi näkyä pyöräkoneita, joiden kunkuksi nousi alkuvaiheessa Fiat.
Elikkäs: Minkähän takia Neukkulassa oli pitkälle kehitetty turpeen nostotekniikka, jos he eivät turvetta mihinkään käyttäneet.
Mutta KAIKKI se puu, mitä poistetaan esim ennakkoraivauksessa tai energiapuusavotoinnissa, on pois niistä ”arvokasvatuspuista”, jotka oikein tehdyn enskan jälkeen metsässä pitäisi olla.
Ja kuvittelke nyt RyZZä, minkälainen korjuutyömaa on kerätä tuhannen rungon asemasta kahdeksantuhatta runkoa hehtaarilta. Kyllä se on ”hullun hommaa”.
Kun on oikein kova pää, niin ei suostu uskomaan edes sitä totuutta, että metsä kasvaa / ha ihan saman määrän kuutioita samassa ajassa, vaikka siinä on vain vaatimattomat n. 2000 r/ ha – taikka 4000 – 5000 r /ha.
Taikka vaikka siinä olisi 10 000 r/ha, -Aina sama määrä kuutioita. Kun vielä käsittäisi sen, että kun energiapuuhakkuussa pistetään jäävä runkoluku, sanotaan vaikka 1200:n runkoon, eli poistetaan 8800 r/ha, niin tulos on kaikilta osiltaan mennyt päin vittua. Totuus on, että jos karvarankana kaikki poistettu puusto saadaan tienvarsivarastolle, on siinä kuutioita enemmän, mutta kantorahaa ei tule yhtään ja jäävää puukuutiota on vain murto-osa oikein hoidettuun verrattuna ja niiden selviäminen metsäksi kyseenalaista.
Voi hyvin todeta, että linnaan pitäisi laittaa metsän hävittämisestä tuollainen JeZZe, jos laki ja oikeus sen mahdollistaisi.
Anneli. Duoda-Duoda. Se oli kyllä Suoriutuvan mielialan ”tulkintaa” Eli hänellä vain suuri on kaunista. Kuinkahan valtava emäntä hänellä onkaan – vai onko jokin poikkeuksellisen pikkuruinen?
Kone pitää kuitenkin olla kaikkein suurin, levein ja painavin ja sittenkin liian ppieni. Ajourien pitää olla vähintään kuuden metrin levyisiä, varastopaikan iso ja pinojen ainakin kahdeksan metrin korkuisia niin, että samoilta sijoilta saa isommankin ( 120 tonnisen yhdistelmän ) -täyteen ladattua jne.
Nuo vaatimukset pudottavat alle tuhannen metsähehtaaria yhdessä palassa – omistavat kisasta pois.
Veikkaan, että oletuksissa on oletettu, että Patteriautojen arvo säilyy hyvin. Kuitenkin oma oletukseni on, että niiden arvo vuosien myötä laskee huomattavasti nopeammin kuin esim bensiikäyttöisen auton arvo.
Kukapa ostaa kovalla hinnalla patteriauton, jonka akkujen kapasiteetti on pudonnut jo surkeaksi?
Kun vuosikymmenet vain siiren metsänomistajan mailla on touhunnut, niin näkökenttä yllättäen supistuu, eikä pysty tajuamaan pienipiirteistä metsää, jonka omistajalle jokainen puska muodostaa kuvion, jolle pitää suorittaa sille sopiva käsittely.
Tuollaisella suurtilalla, jossa kokonaispinta-ala on kymmeniä – tai satojatuhansia hehtaareita metsänhoitajat piirtelevät karttoihin yhtenäisiä kuvioita, joissa muutaman sadan kuution kasvatushakkuukin muuttuu avoksi, koska on niin merkityksetön – ja saadaan sitten myös yhtenäinen uudistustyömaa, joka muokataan ja viljellään samalla kaavalla, toki puulajia tarvittaessa vaihdelle.
Kun keksitään puutavara-auto, jolla kulkee viisimetristä rankaa viisi nippua peräkkäin, niin sen jälkeen ei tehdä muuta kuin viisimetristä kuitua – jopa koivusta, jos koivusellun tekijän vastaaottopöytä on saatu riittävän pitkäksi. Enskaan mennään vasta sitten, kun siitä tulee 1 – 2 – tai 3 viiden metrin kuiturankaa.
Sitä luulisi, että tietotekniikan tultua mukaan olisi logistiikka simppeli juttu, mutta päinvastoin. ”Puutavaravarasto pitää olla pikitien varressa ja minimikoko on tuhat kiintoa jokaista tavaralajia.”
Ennen olin mökillä kesäkuun lopulla, ja liittymän viereen oli tuotu talvella vajaa kymmenen kiintoa havukuitua. Olin aamukahvilla, kun kuulin K-auton pysähtyvän kasan kohdalle. Ajattelin käydä kuskin juttusilla, koska tunsin hänet, mutta hörppäsin kahvikupin loppuun. Lähdin liikkeelle – ja niin lähti puutavara-autokin. Toimitus oli kestänyt vain muutaman minuutin, sellaisesta työvaikeudesta ei ison yhtiön kuskit ole nähneet edes pahaa unta. Jos varastopaikalle jää lopussa vajaan kuorman verran puuta, he ”unohtavat ne sinne.”
