Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Hanhikiven voimala olisi pitänyt pistää pystyyn heti alkutäpinöiden jälkeen – ja kotimaisella rahalla. Se olisi jo valmis ja tienaisi hintaansa takaisin.
Mopokuski:”hieman toisenlainen lähestymistapa noihin kuidun katkontaan kuin suorittavalla. Minua ei ole vähäkään kiinnostanut mikä on kaukokuljetukselle sopivammat mitat ja jääkö kuorman painot vajaaksi tai ei. Se on lähinnä kuljetuksen ongelma. Minun ongelma on taas puun tarkka talteenotto annetuille mitoille ja että puu kelpaa teollisuudelle.”
Täydet pisteet mielipiteestä, joka on suorastaan osoitus rautaisesta työmoraalista.
Kerran myös yksi hapuileva ajokonekuski inui kasvatushakkuuleimikolla, että:” Miten minä nämä täältä pois ajan”? Vastasin hänelle: Se ei minulle kuulu – Kunhan vaan ajat”. Ja ajoihan hän ne – joka kalikan.
Suoriutuvalta pitää kysyä, että eikö tuollainen ruskea kieli maistu pahalta pitää suussa?
Miten suoriutuva on suoriutunut tähän päivään asti tuollaisen työmoraalin kanssa?
Minkälaista silppua tuleekaan tuhrattua puustossa, jonka käyttöosan pituus olisi 12 – 14 metriä?
Kannattaisi ehkä kokeilla sellaista puutavarakuormainta, jossa on kouran kääntömahdollisuus. Nykyään on jopa sellaisiakin kourankääntäjiä, joilla voi nippua kääntää rajattomasti. Niillä aikaansa seuraavat kuskit tekevän kuormia, jotka on nostettu koko mitaltaan samaan korkeuteen.
On myös turha lievittää omaatuntoa valheella, että runkopuun jättäminen metsään lisää valtavasti ravinteita kasvavien puiden käyttöön. Kyllä se kasvuvoima on lähinnä oksissa ja neulasissa ja on nopeasti käytettävissä.
”Prof.Pentti Hakkilan mukaan 1996: ”Kun kuitupuun vähimmäisläpimitta 1990-luvulla nostettiin 6:sta 7:ään ja kuusella 8:aan cm:iin, hyvinkin 2 milj. m3 potentiaalista kuitupuuta tuli samalla rajatuksi vuosittain metsäteollisuuden raaka-ainekäytön ulkopuolelle.” Elikkä näillä hakkuumäärillä satakunta miljoonaa lisää puunmyyjille eikä toukille?!”
Ennen oli ennen, mutta nyt on nyt.
Noina aikoina hakattiin vielä monin paikoin määräpituista kuitua ja yleisin mitta oli kolme metrinen. Sillä menetelmällä jää jo yhden senttimetrin takia suhteellisen paljon mitat täyttävää ruonkoa metsään latvuksena.
Jos joku ei ole koskaan ihan itse tehnyt enskaa M-sahalla määräpituista kolmosta, ei varmasti tajua ”kupletin juonta”. Eikä sitä välttämättä tajua hakkuumoton tietokonekaan. Monikin Mopokuski on tehnyt hoikassa enskassa melko törkeää jälkeä, vaikka käytettävissä olisi ollut pituudet 2,7 – 5,5. Annetaan koneen tehdä rykäistä rungosta ensin 5,5 metrinen, eikä latvasta tulekaan enää 2,7:n metristä minimiläpimitan täyttävää pölliä.
Metsä on täynnä karsittuja latvoja, joista ei olekaan tullut kuitua, kun tyvi on tehty liian pitkäksi. No JeZZe on siitä haltioissaan, kun on valmista ”poltinpuuta” kerättäväksi.
”Nyt taas nähdään, ettei sähköntuotantoa voi jättää minkään yksittäisen tuotantomuodon varaan. Ydinvoimasta puuttuu nyt 1000 megawattia, ja tuulivoimakin on lähes nollassa, ja aurinkokin menee taas mailleen. Varavoiman varassa nyt mennään, ja se maksaa.”
Näiden Suomen ”ongelmien” ei pitänyt vaikuttaa karvan vertaa meidän kuluttajien sähkönhintaan, koska sähkö ostetaan Sähköpörssistä!
No siirolinjat on , mitä on, mutta jos ne kestää Viroon kuljettaa sähköä, niin toki se ensin pitäisi kuluttaa itse!
Jos lepät kasvavat ryppäissä, ne ovat samassa juuristossa. Silloin harvennuskannon lahotessa laho leviää jääviinkin runkoihin.
Perimätieto väittää, että hyvälläkään paikalla ei kannattaisi kasvattaa harmaaleppää yli 20 – senttiseksi rinnankorkeudelta, koska silloin rungon kasvu hiipuu ja se alkaa keskeltä lahoamaan.
Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön, eli voi tapahtua toisinkin.
Tolopainen:”Sähkön alennusmyynnille ei ole loppua näkyvissä, Norjan vesialtaat on täynnä. Siellä on sähköä varastossa Suomen usean vuoden kulutuksen verran.”
Ei kai Norjalaiset ole niin tyhmiä, että myyvät vesialtaansa tyhjiksi Suomalaisille silloin, kun maailmanmarkkinahinnat ovat jopa miinuksella. Vesisähköä lykätään markkinoille silloin, kun hinta on mahdollisimman korkea.
Atomivoimalat tuuppaavat sähköä lähes täysillä aina, joten niitä ei voi sammuttaa ja käynnistää slvariinsa, mutta vesivoimalassa se on simppeli juttu.
