Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Pakurin ei tarvitse edes olla kuivaa / kuivattua, kyllä siitä väriä /tehoa irtoaa tuoreenakin.
Olin vielä pikkunappula, kun kotona uudistettiin aukkoa. Vesurien kanssa pieksettiin maahan kaikki puuaines. minulle ei vesuria annettu, mutta kiskoin juurineen parinkymmenen sentin korkuisia kuusen turilaita, joilla oli, kun tutkin puukon kanssa vuosirenkaita – jopa parikymmentä lustoa.
Mutta kun kaikki oli tapettu, syntyi istuttamalla upea – tasainen männyntaimikko, josta ei montaakaan rökälettä tarvinnut poistaa taimikonhoidon yhteydessä.
Jos vielä ilmoittautuu susipuunkasvattajia männyntaimikkoon, niin sanoisin, että ei ole nupissaan montaa aivosolua ollutkaan koskaan.
Siis tahallaan tehdään metsästä vajaatuottoinen! Vajaaälyiselle se kyllä sopii, mutta ei täysijärkiselle. Jä tämä edelleenkin männyntaimikolla.
Yläharvennus on enskassa jo vähintään osoitus ”herran haltuun ” jätetystä taimikosta, jota ei ole ainakaan hoidettu oikein. Munaus on kaikkein pahiten pilalle vievä asia männikössä.
Kun huomattalla osalla ns. ”Fiksuja puuntuottajia” on jäänyt avohakkuun jälkeen jopa metrienkin korkuisia ”Oikein rotupuita” kasvatettavaksi, jolloin niistä saa jo enskassa tukkia, niin he ovat vaalineet niitä varhaiperkauksen ajan ja taimikonharvennuksen ajan.
Kun viimeinen tilaisuus olisi ollut taimikon perkauksen aikana poistaa kaikki etukasvuiset susipuut – Silloin niiden poistaminen ei tekisi itaralle ja tyhmälle JeZZelle niin kovin kipeää.
Miksi kasvattelette umpitiheää ongenvapapöpelikköä, kun sitten hoitohakkuun aikana ja jälkeen itkette ja nau`utte sitä, että mopokuski raastoi ”hyvän metsän” ihan pilalle.
Virheen toki tekee myös Mopokuski, kun pistää moisessa risukossa koneen käyntiin.
”Anneli. Sinun kannattaisi tehdä kurssimatka tämän päivän metsätyömaalle ja samalla perehtyisi niihin metsäkoneissa oleviin korjuuohjeisiin. Et esittäisi sellaisia korjaustoimia jotka ovat nyt jo olemassa.”
Jos jokaiselle työmaalle tarbitsee korjuuohjeet, niin eipä ole paljoa jäänyt tietoa korvien väliin.
Ehdottomalla varmuudella – Kun tiedän kuka ja millä on tulossa hakkaamaan leimikkoa, voin hyvällä mielellä vaikka lähteä Epyktiin muutamaksi viikoksi: Homma sujuu yhtä hyvin kuin sen itse tekisin (= ilman virheitä)
”Se se vaan on sillälailla”, että tasaisella maalla puut eivä kasva niin kuin kasvavat rinteissä ja muutenkin paikoissa, joissa vesi ei seiso, mutta sitä on riittävästi.
Se voi kyllä olla niinkin, että kaksikymmentä metriä korkea tukkimännikkö on pitkää ja järeää, mutta vaikea sellaisista rungoista on tehdä edes neljää täyspitkää tukkia, saatikka kuutta kappaletta.
Parhaista mäntykuvioista olen itse tahnyt tyveltä alkaen ensin kolme maksimipituista (61 dm) tukkia, sitten apteerannut loppuosan niin, että kokonaispituus mitataan ensin, sitten jaetaan se kolmeksi tukiksi. Kun tyviosassa ei ole mitään virhettä, on se viisainta jakaa Max tukeiksi.
Pohjanmaalla puut ovat kehittyneet vain yhdentukin – paraimmillaan kahdentukin puiksi. Syy on selvä: Aakeeta laakeeta lakeutta, niin länsituuli pyyhkii maanpintaa pitkin kuskaten pilviä tuossa kymmenen – viidentoista metrin tasalla. Kasva siinä sitten pituutta.
Pohjalaisilla on ”Taivas pudonnut niskaan”, kuin Gallialaisilla.
Kyllähän tuon on kaikki tienneet ikiajoista lähtien. A.Jalkanen on poikkeus, joka vahvistaa säännön.
Ne löydetyt asennusvirheet ovat kauttaaltaan sähköturvallisuuteen liittyviä, eli kyllä panelit toimivat, mutta sieltä voi saada sähköiskuja.
Moni tee-se-itse tyyppi on tehnyt nuukuuksissaan / ahneuksissaan asennustyöt ominpäin ja sähkösetä on vain tarkastanut liitokset ja sen, että toimii.
Asennuksissa on jätetty liitokset suojaamatta. johdot on asennettu niin, ettää ne repsottaa ja lähtee lumien mukana liikkeelle, eristykset liitoksissa on laitettu huonosti tai ei ollenkaan jne.
Panelit kuyitenkin nyt – asennuksen jälkeisenä kesänä toimii hyvin, mutta entäs ensi talven jälkeen?
pihkatappi. Ei sinunkaan tarvitse päätäsi vannehtia ”Liian järeiden ja pitkien” mänty-pylväspuiden kanssa.
Kahtasataa vuotta sinun ei tarvitse odotella niiden kehittymistä, Takaan, että potkaiset tyhjää jo useita vuosikymmeniä ennen kuin männyt viettäisivät 200-vuotispäiviään.
Päijänteen pituus – ja leveysasteiden tuntumassa sellaisiakin mäntyjä on kasvanut ja se on mahdollista edelleenkin, vuosia siihen ei kylläkään kulu niin paljoa, alkaa sata – sataviisikymmentä vuotta riittää, kun puut ovat lehtomaisessa notkossa, jonka kummallakin puolella rehevät rinteet nousevat useita kymmeniä metrejä notkon pohjan yläpuolelle.
Siinä vaiheessa, kun ne ovat rinnantasamitaltaan yli 60 cm ja pituutta yli kolmekymmentä metriä, ovat puut varmasti arvokkaimmillaan seistessään pystyssä kasvualustallaan. Olemme tuoneet metsästä rekkakuormittain mäntyjä, jossa tavoitejäreys on ollut: parinkymmenen metrin korkeudesta täyttää vielä 45 cm kertaa 45 cm aihion vaatimukset. Sellaisia tumppejä kasvaa edelleenkin esim hautausmailla jne, eikä ikää ole edes sataa vuotta. Pituutta niihin ei ole kertynyt edes kolmeakymmentä metriä, koska sijainti on sellainen, että pilvet estävät pituuskehityksen. ( Lammilla tehtiin 32 – 34 metrisiä pylväitä, niiden korjuussa piti huomioida kaatumis-paikka ja -suunta hyvin tarkkaan. maaston takia piti hyvin paljon käyttää vinssiä,jonka vaijeri oli n. 250 metriä pitkä)
Jos vieläkin tarvitaan todella järeitä puupylväitä, ne on kannattavinta tehdä samoin kuin on tehty valtamerilaivojen mastot, eli liimaamalla. Ei tarvitse tuhota huippulaatuisia pylväspuita, kun halvemmalla saa jopa laadukkaampia pylväitä , jotka ovat millilleen tavoitelluissa mitoissa.
Visakallo:” Ennuste ei toki ole paras mahdollinen, mutta Holkerin hallituksen lyöminen huonoimman hallituksen kisassa vaatii jonkin verran myös tekoja.”
Taisitpa vaan sinäkin äänestää nykyistä hallituspuoluetta, eli oma moka, kun tuollaisen eduskunnan olemme äänestäneet.
Kyllä loppuvuodesta suurin osa palstalle kirjoittajista ainakin itsekseen huokailee, että oli se Marinin hallitus vaan hyvä, kun ottaa huomioon ne vaikeat ajat, jotka sillä oli koko ajan voitettavanaan.
