Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Anneli:”Juurikin näin, nappiosuma. Ja se mhy:n kontrolleri puukaupassa (valtakirjakauppa) maksaa alkaen 0,64 euroa per m3. Tämä on mainos.”.
Täällä MHY:n valtakirjakaupjen yhteydessä on tietty valvonta ja vastuu, mutta tuolla alkaen 0,65 €:lla on yleensä ollut sellainen vaikutus, että kauppahinta / kuutio on ollut 1 – 3 € tavanomaista korkeampi. Bonuksena menee pienemmät erikoispuuerät hyvin kaupaksi, kun erikois0tyvet on myyty ihan eri ostajalle. Yhtä tukkia pienempiä kauppoja ei ole tehty.
Tolopaisen mielestä siis kaivostoiminta on täysin tuottamatonta bisnestä ulkomaisille yhtiöille. Siksi Suomalaisten ei kannata sille alalle panostaa lainkaan.
Toiminnan kaavio on kuitenkin, että kaikki voitto menee ulkomaille, työtkin pääasiassa tekevät ulkomaiset halpatyöntekijät, kun kaivos ehtyy, tekee yhtiö konkurssin, jonka vaikutukset kärsii ne muutamat Suomalaiset sijoittajat, jotka on saatu höynäytettyä touhuun mukaan. Jälkihoito jää veronmaksajien kontolle.
Esim Fortumin olisi pitänyt sijoittaa valtavat pääomansa kaivostoimintaan – ja kaikki kotimaahan. Rahaa kyllä on ollut – ja on edelleenkin, luottamus vain puuttuu.
Periaate on: – Kaikki hyvin tuottava myydään Ruotsalaisille ja Norjalaiselle, joilta vastaavasti ostetaan kaikki tappiollinen toiminta isolla rahalla pois.
Kaivostoiminnan siirtyminen Ulkomaisille yrityksille on kuin siirtomaapolitiikka pahimmillaan. Eli mahdollistetaan Suomessa toimiminen niin vapaasti ja ilman vastuuta, että kansainväliset yhtiöt rynnistivät tänne tekemään valtauksia valtausten perään. Jos kaivos toteutuu, nettotuotto siirtyy ulkomaille, toiminnan päättyessä kaikki jälkihoito jää tekemättä, eli pilataan luonto ja Pohjavedet pintavesien lisäksi.
Työpaikoista monen ovat innoissaan, mutta samat työt olisi tehtävä, vaikka yhtiöt olisivat Suomalaisiakin, eli olisi pitänyt vähän katsoa, miten kaivosoikeuksia lahjoitellaan maailmalle.
Nykymenolla Suomi muuttuu asuinkelvottomaksi. On maat, meret ja tuulet varattu ja pilattu, eikä täällä ole kohta mahdollisuuksia kenellekään.
Jos kysely on tehty vakavalla naamalla, ei siihen pitäisi kovin paljoa tulla sellaisia vastauksia, jotka 1 – 5 akselilla asettuisivat kolmoseksi.
Ainakin, jos tyypin kaikki vastaukset osuvat kolmosen kohdalle, on joko kysely tai vastaukset menneet suoraan sarakkeeseen ÖÖÖ. Eli pitäisi olla myös valinta: ei mielipidettä = Ei järkeä kysymyksessä, eikä vastauksessa.
Jos ymmärrän oikein kysyjää, niin hänellä liikeideana on tehdä normaaleja metsätöitä: Puiden sahaamista puutavaraksi pihapuita ja harvennuksia tehden – maksua vastaan.
Yleensä ottaen, jos sellaista työtä tekee ja sahan osuus ansioista nousee yli kolmenkymmenen prosentin, niin kysymys täytyy olla vääristä sahavalinnoista, halvatun kehnosta työn tuottavuudesta taikka todella kehnoista urakkasopimuksista.
Toki siinäkin ammatissa syntyy muitakin kuluja, niitä sanotaan tulonhankkimiskustannuksiksi ja yrittäjänä nekin pitää saada kirjanpitoon. Työsuhteessa olevalla metsurilla osa suojavarusteita ja työhön liittyvistä työkaluista kuuluu työnantajan kustannettavaksi, mutta yrittäjänä nekin on kustannettava siitä kokonaispotista.
Työvälineen osuus = sahan osuus on sovittu yleensä verottajan kanssa, mutta se voidaan kuittien perusteella laskea isommaksikin. Rikastumaan silläkään ei ihan heti pääse, ellei kysy Joovaanilta ohjeita.
Ei kai yritystä pyöritetä ilman kirjanpitoa?
Laskuttaa voi tietenkin vaikka euron kilometri. MUTTA: Kilometrikorvaus on harvoilla mitään ”Amerikan pisnestä” ( Paitsi tietrenkin Joovaanille, joka tekee tiliä ALV:n palautuksillakin.
Kaikki se raha, mikä tulee verottajan verottomasti hyväksymän senttimäärän päälle, on verotettavaa tuloa, eli siitä nyljetään vero.
Kun Virman auton on vähentänyt verotuksessa niin, että jäännäsrvo on vain 10 %, saa sen sillä summalla lunastaa itselleen.
Kannattaa ostaa virmalle vähintää Tesla, taikka Mersu, niin hyötyäkin kertyy hieman. Ja työmatkat tietysti sillä Lada Nivalla, kuten ennenkin.
Ajopäiväkirjaa voi toki pitää, niin silläkin verottajan kyttäilyt jää kyttäilemättä.
Tolopainen:”Ei kukaan järkevä ala itse sähköautoon renkaita vaihtamaan pullotunkin kanssa. Auto on liian painava samoin renkaat, ei kolmenkympin takia kannata vaivautua.”
Pullotunkki on täysin väärä kapistus matalahkon henkilöauton rengashommiin. Vaikka siinä äkkiä nostoteho riittää moninverroin isommankin painon nostamiseen (esim 8 tonnia), niin pullo on yleensä niin korkea, että se ei mahdu autossa olevan tunkin nostopaikan kohdalle. Pienessä pullotunkissa on männänvarren oää niin pieni, että se helposti tosiaan murjoo peltikotelon ruttuun – ja sähköauto menee romuttamolle.
Pullotunkin pohja on niin pieni, että se seisoo varsin huterasti maata vasten, joten vahingonvaara on olemassa.
Minulla on kolmen ja puolen tonnin hallitunkki, joka painuu melko litteäksi, Nostotallan ja auton väliin laitan lujan puusoiron, jolloin paino jakaantuu puolen metrin matkalle.
En tiedä, millaiset kuorma-auton pyörät Tolopaisen sähköautoissa on, mutta ainakin minä olen tähän asti pystynyt käsittelemään myös pakettiauton pyöriä, jotka on vannekooltaan 18 tuumaisia ja moninkertaisilla teräsvyörenkaislla rengastettu.
Kun yhden auton renkaidenvaihdon pystyy suorittamaan varttitunnissa, eikä asu rengasliikkeessä, saattaa renkaidenvaihto vaatia aikaa jopa yli tunnin. Tuolla varttitunnin ponnistelulla voi kuitenkin laskea säästävänsä kuudenkympin tuntipalkkaa – puhtaana käteen. Se on moninkertaisesti se, minkä esim Tolopainen on työelämässään ansainnut / tunti.
Olen viimevuosina käyttänyt jopa kolmea rengaskertaa vuodenaikojen mukaan. Viimetalvena ajoin koko talven kitkoilla, mutta jos olisi keli edellyttänyt, olisin kakistelematta vaihtanut nastarenkaat alle esim Lapinreissun ajaksi.
Ei temppu ole mikään – Kun sen hallitsee.
Tolopainen:”Luulen tuntevani asian, koska ostin ko. koneen yhtiölle. Mutta jos Jätkällä on asiasta uutta tietoa, laittaa faktoja pöytään.”
Kuinka vanha ja paljonko käytetty laite / kone lasketaan vielä uudeksi?
Näyttää määritelmä olevan, että jos se on hankittu uutenan se on ikuisesti uusi. Koittakaapa myydä sellainen vehje – vaikka Trukki uutena, johon on jo komponentteja vaihdeltu ja käyttötunteja tullut monen vuoden verran, vaikka se on ollut talossa vasta pari vuotta.
Asiasta voidaan esittää useitakin erilaisia tulkintoja, mutta vain yksi on oikea: Uuden pitää olla uusi, eikä sellainen, jonka aika on kulunut pääasiassa varikolla remontissa.
Mutta kuitenkaan niitä säiliöitä ei vaihdettu uuteen trukkiin, koska sillä olo jo ajettu 24/7 ties kuinka monta kierrosta.