Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Jos tuon haarakkaan poistaa nyt, saa hieman pienempi kuusi kasvutilaa ja petraa.
Jos haluaa haaran poistaa, mutta ei halua lahovikaa, pitää leikkaius tehdä kevättalvella silloin, kun on vielä yöpakkasia. Itiöitä ei ole liikenteessä, mutta kun päivälämpötila nouse plussalle, tulee pihka suojaamaan paljasta puuta.
Mitä ohuempana haaran poistaa, sitä paremmin leikkaus onnistuu.
Joskus takavuosina oli mahdollista laittaa autoon isompikin – siihen sopivaksi tehty tankki.
Lähinnä maakaasun käyttöön liittyy pieni kysymys: Onko parempi, ettäse kaasu ”Soihdutetaan”, vai onko lopputulos saman arvoinen, jos kaasu poltetaan polttomoottorissa hyvällä hyötysuhteella?
Voiko Biokaasuautoissa tuskattomasti käyttää maakaasua?
Jos kirstua vartioi ”Viherpipertäjä”, niin meidän yhteistä rahaa tulee palamaan valtavasti aivan humpuukiin. Siihen on tosin poltettu ”Kunnianhimossa” ihan tolkuttomasti jo nytkin.
Jarrumies tai -nainen tarvitaan siihen jobiin. Halla-aho olisi järkimies tärkeisiin vakansseihin. = Paras.
”Kirjanpainaja kantaa sinistäjäsientä,joka tuhoaa nilaa ja voi olla mustaa tai sinistä.Kirja Timonen–Valkonen:.Sienten biologia,nilaa tuhoaa ja eläviä soluja,mutta ei lahota puuta”
Ja höpn paskat. Kaikkien ”tutkijoiden” tutkimuksia ei pidä ottaa täydestä. Joku toinen tutkija tulee erilaiseen johtopäätökseen. Miksi kirjanpainajan vioittamaissa kuusissa EI OLE sinistymää?
Selitäppä se. Miksi puutavara sinistyy, vaikka kirjanpainajista ei näy merkkiäkään?
Sattumalta EN ole nähnyt kirjanpainajan jyrsimässä puussa sinistymiä, eli ei niissä ole sinistäjäsientä ollut.
Isotkaan kuuset, joissa nävertäjät ovt kirjoneet koko puun pinnan, ovat olleet aivan kunnossa puuainekseltaan ja niistä on saatu erinomaista sahatavaraa.
Kirjanpainaja elää ja työstää nilakerroksessa kalvaen kuoren alla olvan nila ja jälsin ympäri puuta poikki, jolloin ”elämänvirta” puussa pysähtyy.
Joiltakin tutkijoilta on tämä saattanut jäädä huomaamatta, varsinkin, kun määrärahat ovat olleet niukat, taikka aihe on liian rajattu.
Tikaskuoriainen muistaakseni jyrsii toisen tapaisia käytäviä, jotka suuntautuvat puun ydintä kohti. Näihin käytäviin ne munivat ja istuttavat sinistäjäsienen kehittyvien toukkiensa evääksi.
On siis erilaisia kuoriaisia, eikä samat ohjelmat sovi kaikkien kehitykseen.
Sinistäjäsieni tulee erinomaisen herkästi kostean ja lämpimän ajan koittaessa. Se iskeytyy puissa leikkauspintoihin, eli oksanlaikkuihin, kuorettomiin kohtiin ja katkaisupintoihin.
Sahailin Erästä männyn tyvitukkia, joka kuului parhaaseen A – ryhmään. Aloite tuli, kun kahdessa viikossa tyvileikko oli täysin sinistynyt, eli puu oli pilalla. Sinistäjä oli siinä vaiheessa kokonaan vallannut tyven n. puoleen metriin asti ja siitä eteenpäin oli tunnustelijat jo kymmenien senttin päässä.
Jossain vaiheessa huonekaluntekijät sinistivät laadukasta mäntyä käyttäen kuivaamoja apuna, jolloin kosteus ja lämpö saatiin sopivaksi. Saatiin elävää pintaa!.
Ytimennävertäjät ovat käytännössä aika pieni ongelma, jos se metsienkäsittelyssä otetaan huomioon kuorellisen puutavaran varastoinnissa metsässä. Aikoinaan, kun hakattiin läpi vuodebn niin, että puutavara odotti lähikuljetusta kourakasoissa koko leimikko oli vaarassa saada tuon näverrystuhon.
Kyllä Äänekosken tehtaiden ympärillä on niin näverretyt männiköt, että ei juuri enempää löydy.
Nävertäjät kokivat uittoaikoina hukkumiskuoleman, kun puut muljasivat järvissä
Kaarnapäällisissä männyissä nuo lisääntyvät (Eivät kuoripäällisissä) – ja nousevat puiden latvuksiin sillä etäisyydellä, missä ne näkevät männynlatvat taivasta vasten.
Nävertäjien on laskettu yhden kunnon kesän vaikutuksesta vievän kymmenen vuoden aikana 50 % lisäkasvusta, eli puolet kasvusta. Jos tuho toistuu joka vuosi, niin sehän kertautuu ihan huimiin summiin / hehtaari.
Terminaalien ympärillä pitäisi olla kuusi – tai lehtipuumetsät. . Ainakin 60 metriä leveällä vyöhykkeellä.
Jos Kirjanpainajatuhoja halutaan ihan oikeasti vähentää / välttää, on syytä seurata kuusien kuoreen syntyviä purukasoja.
Vaikka puu on ”ihan kunnossa”, eli elossa, mutta heikentynyt, vaikuttaa siihen pesiytyneet kuoriaisentoukat lisääntyä kuoren alla raivoisaa vauhtia.
Toukkien kehittyminen aikuisiksi on nopea vaihe, eli silloin, kun paikallinen lämpösumma on noussut yli 700:n – on aikuistuneiden kuoriaisten aika siirtyä muihin puihin.
JOS halutaan torjua ”Pörriäispuiden” reipas lisääntyminen, pitää pesäpuut poistaa viimeistään kesäkuussa. (Lämpösumma) Viileämmillä alueilla voi venyttää pikkuisen, mutta ei siitä hyötyä ole.
Kun Kuuset ovat esin kuolleet pystyyn, ei niistä ole enää mitään haittaa, Aikuistuneet kuoriaiset saattavat olla jo talvehtimassa karikkeessa, taikka elävien puiden kuoren alla.
narisija:”Toista tuhatta siviiliä ehtivät nitistää ennen venäjän joukkojen tuloa.”
Kuinka paljon Venäjä murhasi ihan omatoimisesti?
Tuon sodan alku oli Venäjän aiheuttamat konfliktit, ja Venäjähän sinne ryntäsi sotimaan.
Myös kaikki toiminta viittaa samaan taktiikkaan, mitä Venäjä on harrastanut kaikissa ”avustustoimissaan”, joihin se on sekaantunut iät ja ajat.
MaalaisSeppo:”Tolopaiselta on tainnut jäädä matkalaskut ja -vähennykset tekemättä. Vielä ehtii tekemään korjauksia vanhoihin veroilmoituksiin.”
Tolopaisen kannattaisi viimeistään nyt hakea ALV-palautukset kotiin. Niitä on kuitenkin jäänyt jemmaan, taikka on tullut palaututettua vasta pari – kolme kertaa. Sieltähän Joomieskin rikkautensa on haalinut.
Matkalaskuista ei Tolopainen paljoa rikastu, eihän hän ole Corollaa käynnistellyt moneen vuoteen – Liikennekäytöstä poistossahan se on ollut, säästöä on tullut katsastusmaksuissakin, nekin voisi laskea puhtaaksi tuloksi.
Kuusi sietää varjostusta hieman enemmän kuin mänty ja koivu. Sen vuoksi pituuseroja ei pidä alkaa liikaa tasoittelemaan, vaan vierekkäinkin saa eroa olla metritolkulla.
”Susipuut” ovat kuusikossakin susipuita, eli ne voisi ottaa hoitohakkuun yhteydessä pinoon. Nuoressa männikössä pitäisi huomioida jo parin metrin pituusero vierekkäsillä puilla.
Ei metsä ole koskaan niin tiheä, että sieltä ei kärsisi ottaa pois runkoja. Kun kuusikko istutetaan n. 2,5 metrin välein, sen verran pitäisi olla jo taimikkovaiheessakin tilaa, että ei tarvisisi alvariinsa pörrätä samassa puskassa.
