Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukku:”K.K ehdotti mallin ottamista Ranskasta. En muista asioista tiedä, mutta eläkejärjestelmä siellä on oikeansuuntainen. Täyteen eläkkeeseen oikeuttaa vain 42 vuoden työura.”
Onko tuossa mitään ihmettelemistä?
Ranskassa on ollut yleinen eläkeikäraja 62 vuotta, eli jos on alkanut eläkekassaan kerryttämään saldoa 20 vuotiaana, niin 42:n vuoden työuran jälkeen onkin jo 62 vuotta napsahtanut mittariin. Nyttemmin taitaa siellä olla ikäraja 64 vuotta.
Meikäläinen oli tuossa asiassa väliinputoaja, kunminä hankin täyden eläkkeen niillä ehdoilla, jotka siihen aikaan olivat voimassa, eliansaistin 66 %:n eläkkeen, joka oli täysin koottu kassaan. Eläkeikäraja oli silloin 63 vuotta, mutta ennenkuin pääsin eläkkeelle, muutettiin sääntöjä: Eläkeikä nostettiin liukuvasti 64:ään vuoteen ja eläkeprosentti pudotettiin mitättömään kuuteenkymmeneen prosenttiin.
Se taisi olla Sipilän rosvoretken tulos.
Ranskiksilla on hyvät eläkesopimukset, kuten on myös melkein kaikilla EU:n jäsenvaltioilla, paremmat kuin Suomessa.
Poikkeavassa asemassa Suomen eläkeläisistä ovat aina olleet esim Sotilaslentäjät, jotka päässevät 25 vuotiaina täydelle eläkkeelle. Myös muut Valtion avainviroissa olevat ovat erikoisasemassa, mutta esim Puolustusvoimien isommat kihot joutuvat pasteerailemaan ikäguppeina siinä, missä esim toimiupseerit jo ovat päässeet hakeutumaan oikeisiin töihin saatuaan ensin kaikki ikä – ja kokemuslisät ceeveehensä.
Pyhä kolminaisuus on taas saanut jatkokoulutuskurssien avulla rivinsä kuntoon.
Tuntuu joukko olevan edelleen sekaisin kuin ”Savutuvan käkikello”, eikä ulostuloihin ole järjen hiventäkään saatu. Liekö kokeiltu Säskösokkeja? Niillähän on saatu ainakin muutamia rauhoittumaan ja avohoidon varassa jotenkin pärjäilemään. Urea-aivoissa sähkö ainakin kulkee, kun nesteessä on suolaa jonkin verran, liekö sitten jännite sopiva?
Äänekoskelle johtavia valtaväyliä on paranneltu ja korjailtu sadoilla miljoonilla – ja se tapahtui hyvin ripeästi sen jälkeen, kun tehdasta alettiin rakentamaan.
Rautateitä paranneltiin, lastausasemia laajennettiin jne. Lentoliikennettä pönkitetään liike-elämänj vaatimuksien takia.
Jos joku matkustajakone tarvitsisi esim vähintään kymmenen matkustajaa ollakseen + – 0 kannattava ja yhteiskunnan kukkarosta ostetaan seitsemän lippua joka lennolle, niin onhan se melkoista tukemista.
Tolopaisen on täysin turha yrittää muuta vakuutella.
Kyllä tukiviidakko on sakea koko yritysrintamalla. Tueksi teollisuudelle pitää laskea myös ammattikoulutus, metsänparannustuet ym.
Toisaalta Myös metalliteollisuudessa on iät ja ajat maksettu vientitukia ja takuumaksuja esim laivanrakennusteollisuudelle.
Koulutus, joka on kaikkineen kestänyt vaikkapa kymmenen vuotta, ei ole ollut yhteiskunnalle ilmaista ja sieltä sitten yritykseen putkahtaa pätevä Tippa-inssi ihan ilmaiseksi! Siinä on laskettava mukaan kaikki peruskoulun jälkeen kustannettu koulutus, esim 50 000 – 200 000 € / vuosi.
Periaatteessa otsikko johtaa harhaan. Kyllä aivan varmasti jokaisen kuution loppukäyttöpaikka on tiedossa. Eivät ne ole hukkuneet matkalla, kaikki vaan eivät tiedä kaikkea.
Aikoinaan Esim Virroilla oli melko suuri huippulaatuisen kuusitukkileimikon päätehakkuu. Hyvin hoidettu metsä, jossa oli kuusen osuus väh. 99 %. kaikki järeää tukkikokoa.
Metsurihkkuu silmävaraisella katkonnalla, tavoitepituus 6 metriä.
Kaikki Kuusi ajettiin Lielahden sellutehtaalle.
Sama toistui Sahalahdella seuraavana vuonna.
Miksi itketään, jos tukkia menee muualle kuin sahalle tai sorvaamolle?
MUTTA: Jos JeZZe on käyttänyt Pököttiään vain ja ainoastaan merkkihuollossa. (SWiihen suuntaan hän on solkottanut) – eikä ole ITSE koskaan avannut konepeittoa, niin kuka perkules sinne on laittanut VÄÄRÄNLAISTA öljyä?
Jokainen vastuullinen autonhuoltaja tekee merkinnät huoltomuistioon ja siinä on tila myös kilometreille ja öljymerkille/ ja – LAADULLE.
Näkyy olevan melko suolainen hinta pistetty turvonneen hihnan vaihto-operaatiolle.
Käytännössä Huoltoliike on velvollinen korvaamaan koneenvaihdon sataprosenttisesti, jos JeZZe pystyy osoittamaan, että tyritty on. Esim Takuu on rauennut sillä hetkellä, kun moottoriin on vaihdettu / lisätty öljyä, joka ei täytä laatuvaatimuksia.
JeZZE ei vapaaehtoisesti halua muistaa, että silloin, noin kuusi vuotta sitten, minä ja joku muukin veikkasi pienen koneen ja raskaan korin yhteensovittelun toimivuutta ja rohkenin epäillä, että pikkukoneesta otetaan lähes jatkuvasti suhteellisen paljon tehoja.
Sillä on kyllä tunnetusti saatu hyväkin moottori kypsymään nopeasti. Jos ajatellaan esim moottoripyörien moottoreita, jotka ovat erinomaisen hienoja laitteita, mutta teho-painosuhde on melko hyvä. Moottoripyörilläkin ajetaan joskus aika suuria kilometrimääriä, mutta ne moottorit useinkin avataan joka talvi ja ns kulutusosat vaihdetaan uusiin.
JeZZe on raivokkaasti hyökännyt meitä muita vastaan moottorin esilämmityksen suhteen. Hän ei suostu uskomaan, että pakkaskelissä moottorin käynnistäminen kylmästä vastaa samaa kulutusta kuin n. 800:n kilometrin ajo. Näin ollen JeZZen työpäivinään ajama viisi kilometriä vastasi pakkaskelissä n 1500:n kilometrin rasitusta moottorille.
Nuukuus ja laiskuus auton varustamisessa taitaa antaa mojovan takapotkun. Minä, kuten muutkin viisaammat, olen käyttänyt tänä aamunakin moottorin lämmitystä.
Mitä pienempi viskositeettilukema öljyllä on, sitä ohuempaa, eli paremmin voitelevampaa se on. JeZZellä on sekin lukema samalla tavalla pimeän peitossa, kuin oli renkaiden profiili ym.
