Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Raketissa ja Partnerissa oli kahvavaimennus, huskussa oli jo silloin runkovaimennus, eli kaikki vaimentimet toimivat samaan aikaan.
Patun vaimentimissa ollut varsinaisesti mitään isompaa moittimista, kun sen oppi, niin sillä karsinta oli kuin ”Olisi tyynyllä pyyhkinyt”. Heikkoa siinä oli sähköjohtimet. Ne rapautuivat melko nopeasti. Vaihdeltiin johtosarjoja, jotka olivat takuun jälkeenkin halpoja.
Partneria tehtiin myös Jobuna ja Jonssina!
Muttapa: Rivinelonen oli kyllä kestävä tekniikaltaan, mutta sen sylinterikopan kiinnitys yhdellä ruuvilla sai aikaan sen, että kotelo ajan myötä alkoi elää omaa elämäänsä, lopuksi se alkoi syömään valua rungosta ja hölskyi entistä enemmän. Laiska ja pienitehoinen peli.
Ainoa varteenotettava ”kilpailija” sille silloin oli Raket 450, jossa oli jo ketjujarrukin. Se jarru jyskytti kampiakselin vääräksi, muitelen, että Raketissa olisi ollut jo pakokaasulla lämpiävät kädensijat.
Sähkökäyttöisten kädensijojen ohjaukseen voi käyttää katkaisijaa, jollainen on helppo asentaa johtoihin, vaikka ei olisikaan täsmälleen samanlainen, kuin alkuperäinen.
Rane:”Jätkällä on vaan vanhoja ennakkoluuloja.Nykyään suomalaisen metallimiehen ja kokoonpanijan työn jälki kestää vertailun.”
Suomalaisetkin ituniskat ovat hankkineet jo iät ja ajat suurimman osan tuotantovälineistään muilta mailta. On selvää, että Maassa. jossa yhden tilan peltoviljelyala on monta tuhatta hehtaaria, mutta käytössä vain muutama kone ja -käyttäjä, on koneen oltava hyvä ja tehokas.
Valmet on pikkuinen traktorinvalmistaja, joka on nykyään ”Massikan ” sylissä. Siksi laatu ja varaosien saanti lienee parempi kuin ennen.
Myös monet perään laitettavat ulkomaista alkuperää olevat laitteet ovat Suomalaisesta merkistäkin huolimatta kopioita, taikka vain nimetty suomeen miellettäviksi ”Junkkareilta” tms. kalskahtavalla merkillä
Kopioinnista on aina syytetty Japanilaisia, nyttemmin Kiinalaisia, mutta emme ole täälläkään aivan synnittömiä sen suhteen.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt,
Jos jatkosota olisi jatkunut itsenäisenä sotana Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaikka muut olisivat jo lopettaneet, ei meille olisi tullut missään vaiheessa ongelmia rintamamiesten ja evakkojen asuttamisesta.
Isä aurinkoinen olisi sen puolen hoitanut ennenkuin se olisi syntynytkään.
Vaikka meillä nyt syntyy suurtiloja ennätystahtiin, on ne kuitenkin monin paikoin pelkkää ”Kivien kaulojen kiertämistä”, varsinkin, kun turvemaalla olevat pellot on ”Ennallistettu”.
Nauravat meidän näpertelylle maatalousmaissa, joissa tuhansien hehtaarien peltoaukeilla ei ole salaojia tarvinnut kaivaa pätkääkään, eikä ole koneiden vaivana kivetkään. Joku pikkupuro on perattuna avo-ojaksi, josta pyydystelevät kaloja ja krapuja.
Täällä tuhannen peltohehtaarin tila on sirpaleina ympäri maakuntaa ja peltotilkkuja on jopa satoja. Aika ähräämistä.
