Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kylmien asutus / rintamamiestilojen raivaaninen oli sotien jälkeen aika monelle pakko – Ei valintakysymys.
Silloin oli myös pakko asuttaa satojatuhansia ihmisiä, kyse ei ollut tyhmyydestä. Myös elintarviketuotanto piti nostaa riittävän korkealle, että voitiin elättää koko kansa.
Eikä kaikkia peräkammaripoikia voinut pakkokouluttaa kaulusköyhälistöön, vaan parhaat saatiin tuottavaan työhön, osa jopa melkoisen invaliditeetin kanssakin.
Hankinttakaupassa, kun luovutusmittaus tehtiin varastolla, niin tukin kuin kuitupuunkin osalta, jokainen osatekijä sovittiin ostajan ja myyjän kesken.
Vajaalaatuinen tukki mitattiin lyhyemmäksi tai ohuemmaksi ja hinta/ kuutiojalka oli se, mikä kappasopimukessa oli kirjattuna.
Kuitupinosta vähennettiin esim alamittojen takia, laadun takia, taikka pinon tiheyden takia samoin – esim korkeudesta jotain.
Aniharvoin jätettiin vastaanottamatta huonompaakaan erää.
Tolopainen:”Olihan tuossa lähiseudulla metsuri, joka hankki hakkuutuloillaan 170ha metsää. Eikä omistanut aloittaessaan hehtaariakaan. Oli tuollainen Pessisen veroinen työmies. Hiukan kevyempi ja liukkaampi liikkeinen.”
Olisikohan Metsänhoitaja taikka konkurssi-pankinjohtaja pystynyt metsänhakkuutyötuloillaan vastaavaan? Eppäilen, että ei, vaikka olisi kuinka liukasliikkeinen.
Huomattava osa on maksanut enemmän eläkevakuutusmaksuja, joita vielä sijoitustoiminta on lisännyt moninkertaisiksi, saamatta itse läheskään kaikkea takaisin. Jotkut eivät saa killinkiäkään eläkettä, kun kuolevat ennen eläkepäätöstä.
Eläkerahastoista ei rahat lopu, vaikka hieman pitäisi ottaa vuotuisten eläkemaksujen lisäksi tililtäkin, koska rahastopotti kasvaa joka päivä.
Puuki:”Marin aloitti keskustelut ominpäin Horneteista liian aikasin. Nyt Ukraina pyytää 3 kesken keskustelua USA:n ja Suomen kanssa asiasta (uutiset).
Kauraa voi kyllä ohran lisäksi kasvattaa pohjoisessakin. Mutta sadot ei riitä ruokkimaan kansaa vaikka joka paikassa kasvatettaisi kauraa. Kesät on oikukkaita ja sadot keskimäärin suhteellisen pieniä.”
Ei Marin tehnyt pienintäkään virhettä Hornettien kanssa. Hänhän puhui käytöstä poistetuista koneista, joita ei vielä meillä ole.
Kaiken maailman kouhot ovat sitä kauhistelleet – ihan suotta.
Kaura on hyvää viljaa (= rehuviljaa tosin), mutta esim kauraleipä on mautonta höttöä, jota mauttomampaa on vain vehnäleipä (= pulla).
Hapattamalla juureen tehty ruisleipä on maukasta ja ravitsevaa. Halvalla myydyt kakkoslaadun leipomoiden sekaleipä, josta kehtaavatkin käyttää ruisleipä – nimeä – ovat ruisleivän irvikuvia.
Jos sellaista pitää syödä, se pitää haudata paksun leivänpäällysteen alle, mielellään voita, silliä ja kananmunaa, taikka palvattua potsia voin ja väh. sentin paksuisen palvikinkun alle – Meetvurstikin juuri menee.
Kunnollinen – juureen tehty ruisleipä ei tuoreena kaipa muuta päälleen kuin ohuen kerroksen voita – ja ylähuulen.
Nykyiset kauralajikkeet antavat ainakin Etelä-Pohjanmaalla kunnon sadon joka vuosi, vain kylvöala on rajoitteena. Ruis antaa heikohkon hehtaarisadon hyvinäkin vuosina.
Tolopainen:”Jostain syystä suomalaiset syövät mieluummin rehuviljaa kuin leipäviljaa, ruis on muualla rehuviljaa. Noo ei raakaa kalaakaan syö muut kuin metsäläiset.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>Suomen vilja aittaa on kuitenkin Etelä-Pohjanmaa ei etelä-Suomen savitökkyröillä päästä yhtä suuriin satoihin.”
Leivänsyöjät muualla eivät halua, että leipä maistuu jollekin hyvälle. Kuitenkin sellainen leivänsyöntimaa kuin Venäjä, kuluttaa valtavasti ruista ”Ryssänlimppuihin”, joita Suomalaiset Vodkaturistit kantoivat kylki vääränä Pietarin ja Viipurin kaupoista.
Ruis-Wiski menee kyllä vaativaankin makuun, raaka kala on tullut meillä ruokapöytään Japanin suunnasta.
Paraslaatuista vehnää ja eniten hehtaarilta huippuvuonna tulee kyllä vieläkin ”Vakka-Suomesta”. E-P:n huippusadot jäävät niistä jälkeen, mutta siellä tuo ”huippusato” tulee käytännössä joka vuosi, toisin kuin Vakka-Suomessa.
A. Jalkanen: ”Vaalikeskustelussa. Ihan ok selvisivät puheenjohtajat, eivät eksyneet metsiin. Harkimo voisi mennä Sipooseen lepäämään, ei vaikuta kovin innostuneelta puheenjohtajapestistään.”
Tämän aamun arvioinnissa telkkarissa oli todelliset ÄÄÄ – ÄÄÄ- henkilöt ÄÄ-Ättämässä arvioitansa, mutta heidän kannattaisi arvioida omia esiintymisiään aamun tilaisuudessa.
Miksi änkyttää ÄÄÄ-tänsä joka lauseessa ainakin kerran? Ainakin minua tuollainen änkkääminen ärsyttää. Ei se, jos on synnynnäinen puhevika, joka ilmenee änkytyksenä, ärsytä, mutta omakehittämä ÄÄÄ jokaisessa välissä ottaa pattiin.
