Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset

Jos autuaasti sekoittaa kilometrikorvaukset, verovähennysoikeuden, ja niistä henkilökohtaiseksi hyödyksi kertyvän euromääräisen edun, on henkilölle häpeäksi enää esiintyä täällä ja esittää jämeriä mielipiteitä siitäkään aiheesta.

Lasken sellaiset sepustelijat Joovaan – luokkaan, jossa puhutaan asiasta kuin asiasta ymmärtämättä aiheesta yhtään mitään.  (Mo tienaa kilometrikorvauksilla verottajalta —- Mo tienaa Arvonlisäverojen palautuksilla, joita saa anomalla (inumalla) verottajalta.)

Veroton kilometrikorvaus on, joka sellaista saa – 0,46 € /km 5000 kilometriin saakka vuodessa. (Se on samaa tasoa kuin valtion verovapaa kilometrikorvaus) Jos vaikka joku saa vähentää  30 centtiä / kilometriltä verotuksessa, sen antama taloudellinen etu on huomattavasti pienempi kuin 30 centtiä / km

Jos ajourat ovat suorahkot ja järkevästi sijoiteltu, niin vielä ”ylileveätkin” ( 3,3 -metriset ) ajokoneet suoriutuisivat niillä kolhimatta pystypuita, vaikka ura on avattu vain 4,5 metriseksi.

Silloinhan tarkkaan keskellä ajouraa kulkevan ajokoneen molemmille puolille jää tilaa 65 cm. Kun karikat ovat yläpäässä kapeammat kuin koneen telavarustus, pitää kallistus olla jo sellainen, että ”yläpuolen” tela on jo tuon 65 cm ylempänä kyin ”alapuolinen” tela.

Tuosta voimisteluliikkeestä on seuraava työvaihe koneen kinnaaminen takaisin pystyasentoon.

Toisekseen: Ainakin minä ajaisin sellaisessa kallistuspaikassa lähempänä uran reunaa mieluummin kuin kaataisin koneen!

Jos AMMATTITAITOISEN KUSKIN jäljiltä löytyy koneen kolhimia uranreunapuita kohdalta, jossa uralla on tilaa yli neljä metriä, , niin kysyn vaan, että miksi on kolhittu?  Ainoa pätevä selitys voisi olla, että urasta on tehty pujottelurata, jonka tekijällä ei ole kokemusta sellaisesta koneesta, jolla puut on ajettu.

arto. Kuinka monen 201:n loppuunsahaamisen perusteella tuo kehu on?

Yhden sahan kokemuksen perusteella ei ainakaan kannata kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä.

Jos olisin ostamassa pikkuräppänää, ottaisin vakavasti harkintaan tuo Echon. Tarjoushinta 349 €.

Nyt olen kuitenkin hävittämässä entisiäkin sahoja pikkuhiljaa – tarpeettomana.

Tilhin 201 C-M Olisi tosiaan muuten täydellinen, mutta sen tarjoushinta 649 menee hieman yli rajan. Kuitenkin se saha palvelee asiallisesti käyteltynä niin pitkään, että monen monituiset Guttaperkkasahat on jo romukopassa, kun 201 vain tarvitsee uuden tulpan, teräketjun ja vetorattaan.

Echon 362 on hyvin lähelle samaa laatua.

Siinä olisi vaihtoehdot minun mielestäni, mutta palstan roplaajat ovat tietenkin eri mieltä, vaikka heillä ei ole ollut mahdollisuutta käytännön tutustumisvuosia parempiim moottorisahoihin siinä laajuudessa kuin minulla.

Suoriutuvalta edellä pelkkää asiaa.

Edes MINÄ en pidä itseäni niin ylivoimaisen pätevänä, että alkaisin neuvomaan maakunnan parasta hakkuukoneenkuljettajaa harvennus – ja hakkuutyylissä. Onhan hän kaiken lisäksi minun entinen oppilaani – ja parasta A-ryhmää siinäkin joukossa.

Kunnon kuskille ohjeiden ja neuvojen antaminen on pelkkää ajanhukkaa, kuten Suoriutuva sanookin.

Hakkuutyön jälki on aina saanut pelkkää suitsutusta ja metsänomistajat kilpailevat siitä, ketkä saavat ”Henkan” hakkaamaan ja ostava yhtiökin valkkaantuu monasti sen perusteella.

Huonoja konekuskejakin on nähty, mutta etupäässä täällä pääsee lähitienoon urakoitsijat ”kuorimaan kerman” , kun työssäharjoittelujaksolla pääsevät tutustumaan oppilaiden lahjoihin. Joidenkin kohdalla on ”maitojuna” kulkenut jo parin viikon harjoittelun jälkeen.