Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Verovähennyksillä / palautuksilla on tähän asti vaurastunut vain Joo-vaan, nyt näyttää tiliä tekevän sillä keinolla jo joku muukin.
Siitäpä Suomen kansantalous nousuun: Ajetaan niin Perhanasti ajoja, jotka voi kirjata metsätalouden ”piikkiin” – ja verottaja maksaa niistä huimat korvaukset.
Kun vielä veroprosentti on mahdollisimman korkea, tulee verottajan ”anti” maksimisuuruisena käteen.
Toisaalta, jos auton ja vieläpä polttoaineet on ostanut Kemera-tuella, niin onko varsin kyseenalaista kuluja sitten lisäksi kirjata vähennyksiin????
KYSYN VAAN.
pjjk:”Hoskonen laskuttanut valtiota 42740e ja kilometrit 107516 . 42740/107516=0,398centtiä/km .”
Noinn pienen korvauksen takia ei juuri kannata vaivautua. Eikä ainakaan käynnistää autoa, jos sen kustannukset on maksettava ITE!
Minua ei ainakaan yhtään harmittaisi, vaikka jollekulle maksettaisiin tuollaista korvausta m kunhan hän ajaa ne kilometrit.
Metsäalalla maksetaan Km – korvaukset kodin ja työpaikan väliltä, samoin rakennustöissä on maksettu kodin ja työpaikan välisestä matkasta. Lisäksi vielä ns. istumaraha.
Kaikki tulovirran raha, on se sitten vaikka Kemeraa tai lapsilisiä, pitää käyttää niin,, kuin siinä olisi ”korvamerkit”.
Myös esim avohakkuusta saatu kantorahatulo pitää jyvittää niin, että ainakin 20 % siitä sijoitetaan uuden puusukupolven perustamiseen ja varhaisperkaukseen.
Olisi syytä myös tienrakennukseen ja hoitoon satsata ainakin 10 %, Kaikki KEMERAt pitää sijoittaa nuoren metsän kunnostukseen ja saman verran pantava kantorahaa KO kustannuksiin. Lapsilisärahoja ei siihen saa käyttää, vaan ne on sijoitettava lasten vaatetukseen, koulukirjoihin ja polkupyörään.
Omaan kulkeutumiseen saa käyttää vain Palkka – eläketuloja ja jos ne eivät riitä uuteen autoon, on tyydyttävä ajelemaan vanhalla.
Jos ostaa uuden moottorisahan, sen hinta pitää kuolettaa kolmessa vuodessa joko hankintatyöllä tai omien polttopuiden teossa säästetyillä rahoilla.
Tämä niinkuin aluksi – ja kadehtikaa toisianne!
Ei RyZZänmaalla ole ollut pienintäkään syytä puolustautua sotilaallisesti ketään vastaan. Sitä ei ole uhannut mikään muu kuin Diktaattorimainen – tällä kertaa Pulteri.
RyZZä on kyllä pitänyt peloittelutaktiikkaa voimissaan koko ajan ja ”Harjoitellut” murhaamista, ryöstelyä ja raiskaamista, jonka se on oppinut kyllä täydellisesti. Sodankäynnistä ei surkimukset tiedä mitään, eikä myöskään osaa käyttää vanhaa – surkeakuntoista kalustoaankaan oikeaan sodankäyntiin. Ehkä ”Erikoisoperaatiot” käydään eri taktiikalla kuin oikea ”Aikuisten sota”?
Kyllä kaupan työntekijöilläkin on oikeus sellaiseen palkkaukseen, että töissäolossa voittaa laiskana oleskelun, eikä tarvitse Soskun luukulla rampata.
Tietenkin vähimmäiseläkkeellä kitkuttelevasta tuntuu, että parinsadan korotus kuukausituloihin on ihan ”mielipuolista” rahatulvaa, mutta ei silläkään pitkälle pötkitä.
RyZZä:”Ainakaan se ei kuuluisi meille pätkääkään. Eikä muillekkaan valtioille.”
Tuo tilanne kuuluu – ja näkyy koko maailmalle.
Koko maailman pitäisi olla huolissaan ja varuillaan Venäjän suhteen. Kaikki raskaat aseet pitää puhdistaa ja huoltaa, alkaen Leopardeista ja päättyen ohjuksiin ja hävittäjiin, sukellusveveetkin pitää laittaa täyteen valmiuteen ja sijoittaa ne asemiin.
Joskus aikojen alussa teetti MH uudistusalojen muokkauksen läpi valtakunnan kyntämällä ns. ”Syväkyntöauroilla” viiden metrin välein matalan ojan, jonka reunoilta siipi vielä pyyhkäisi yleensä kuntan pois ja se työnnettiin ojasta syntyneen palkin kera sivuun. Sellaista auraa sanottiin palleauraksi, koska syntyi aurauspalle. Istutus tehtiin ”jätkän polulle” taikka palteeseen.
Tulipa jostain Pohjois-Karjalasta tai Pohjois-Pohjanmaalta urakoitsija, joka oli voittanut tarjouskilpailun Suomen auraamisesta päästä päähän.
Lokkeri vetokoneena ja asuntovaunut ynnä lavetit ja muut.
Tuli ensimmäiselle kuviolle Virroilla ja aloitti työt: Ei tullut ”Lasta eikä paskaa”. Niin paljon hakkuutähdettä, että aura ei mennyt maahan asti ja niin vaihteleva maasto, että Lokkeri ei pystynyt liikkumaan vastamäkeen kuin tyhjiltään.
Viikon – Pari – urakoitsija taisteli, ajoi Lokkerin lavetille ja lähti. Taisi Kurulaiset konemiehet tehdä kyntöhommat siitä eteenpäin, eivät olleet Pohjoisen miehet olleet oikeassa savotassa kunnolla edes turisteina sitä ennen.
Älkäähän nyt. Asiaan löytyy kyllä ammattitaitoisilta metsäalan suunnittelijoilta nopeampia, helpompia ja tarkempia menetelmiä.
Mitataan koepuista vuosikasvu, joka todennetaan pituuden ja vuosilustojen PAKSUUDEN perusteella.
Ei tarvitse laskea runkoja koko kuviolta ( esim 10 000 kpl) , vaan otetaan metsäsuunnittelijan erikoistyökalu (= relaskooppi, jota suurin osa tavan tallaajista ei osaa käyttää) – ja mitataan kuvion puuston pohjapinta-ala ja valtapituus, jossa puuhassa tarvitaan toisenlainen erikoistyöväline.
Kun on selvitetty kasvuprosentti ja kuvion senhetkinen puumäärä, on enää ratkaistava matemaattinen ongelma: = Paljonko kuviolla on lisäkasvu /v kuutioina ilmaistuna.
Voitte kysyä minulta te, jotka ette pysty ratkaisemaan tuota ROPLEEMAA.
