Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Sekä JK että tasaikäismenetelmä ovat täysin luonnollisia menetelmiä, eivätkä metsät ole koskaan palaneet 70 vuoden välein. Uudistumisen onnistuminen JK:ssa vaatii käytännössä sitä, että
1) metsä hakataan jossain vaiheessa sopivan harvaksi (ei liikaa eikä liian paljon, oikea määrä riippuu maaperä- ja kosteusolosuhteista ja tässä on ilmeisesti monilla vielä hakemista) ja
2) metsä valmennetaan tähän ”puolipäätehakkuuseen” siten, että edellisessä tai jopa edellisissä harvennuksessa tehdään tilaa alemmille latvuskerroksille.
Itse kaipailisin biologiaan pohjautuvaa tutkimustietoa siitä, mikä on esimerkiksi optimaalinen valomäärä kuusen luontaiseen uudistamiseen. Selvää on, että aukoksi vedetty heinittyy niin paljon, ettei sinne kuusentaimia tule. Liian pimeässäkään niitä ei tule. Vastaavat tiedot tulisi selvittää myös muille puulajeille ja esittää sen perusteella laskelmat siitä, mikä jäävän puuston oksamassa tai runkoluku tulisi olla.
Valmennushakkuiden suhteen taas olisi hyvä tietää, miten hyvin alikasvos sietää lisääntynyttä valoa ja miten hyvin se reagoi lisääntyneeseen kasvutilaan. Liian nopea valon lisääntyminen aiheuttaa käytännössä sen, että varjoon sopeutuneet tummanvihreät neulaset käytännössä palavat ja putoavat pois, mistä aiheutuu kasville jonkintasoinen shokkitila, josta kasvi sitten toipuu tai kuolee. Oma kysymyksensä on myös lumituhojen lisääntyminen alikasvoksessa, joka on seurausta siitä, että alikasvospuun (erityisesti männyn) latvus kasvaa runkoon nähden liian nopeasti vapautumisen jälkeen. Kyse on käytännössä samasta ilmiöstä kuin lannoituksenkin jälkeen, johon taas liittyy se, että harvennettu 02- tai 03-metsä kannattaa oikeastaan lannoittaa vasta muutamia vuosia harvennuksen jälkeen eikä heti.
Metsäneuvojilla on sama ammattitauti kuin monilla muillakin aloilla, eli iso osa tekee työtä saadakseen palkkaa eikä varsinaisesta kiinnostuksesta lajiin. Monilla aloilla työelämässä on perinteisesti pärjännyt sillä, että tekee, niinkuin ennenkin on tehty.
Niin no nykytilanteessahan on lähtökohtana se, että lapsien tekeminen on häiriötekijä työnantajalle ja lasten vanhemmille, jotka joutuvat elämään surkeaa Prismaelämää ja luopumaan onnestaan ja vapaudestaan sekä tulevasta urastaan.
Lapsien hankkimista ei arvosteta eikä lapsien merkitystä tulevaisuuden rakentajina kunnioiteta.
Lapsien hankintaan liittyvät käytännön ongelmat on tarkoitus hoitaa siten, että lapsien hankkiminen ulkoistetaan eräisiin muihin maihin, joista nämä sitten saapuvat karvaisessa vaiheessa Suomeen mahdollisesti korjaamaan huoltosuhdetta.
Kuulostinpa perussuomalaiselta. Huh. Mutta siis jos joku Suomi-niminen valtio halutaan oikeasti pitää toimintakykyisenä, niin väestöpyramidista on pakko jollain tavalla pitää huolta tai sitten pitää aika radikaalisti muuttaa sitä logiikkaa, millä täällä eletään. Sinänsähän eukalyptus ja vehnä kasvavat paremmin muualla, joten kannattavuus huomioon ottaen Suomi kannattaisi oikeastaan tyhjentää asukkaista jo energiatehokkuuskin huomioon ottaen ja pakkosiirtää asukkaat Korfulle rakennettavaan isoon kommuunikerrostaloon.
Matkakulujen suhteen voi myös ajatella niin, että hankkii metsätiloja sellaisista paikoista, joissa muutenkin tulisi käytyä. Jos siis käy kesän aikana esimerkiksi Levillä, Nummirockissa ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, kannattaa ostaa metsätilat kaikista näistä paikoista.
Itse olen erittäin varma siitä, että palkkatuloistani maksettava noin 25 % eläkemaksu menee iloisesti jo entuudestaan varsin varakkaiden suurten ikäluokkien eläkkeisiin ja että en tule todennäköisesti koskaan itse saamaan eläkettä senkään vertaa kuin mitä olen maksanut. Kaikella rakkaudella heitä kohtaan, joiden eläkemaksut olivat hiukan pienemmät silloin kultaisella 70-luvulla, jolloin töihin pääsi, kun oli suunnilleen kaksi kättä eikä ryypännyt yli 4 päivää viikosta.
Itsekin olin pitkään oman eläketurvan maksimoimisen kannalla, mutta olen sittemmin tullut siihen tulokseen, että eläketurvajärjestelmä muistuttaa hiukan pyramidihuijausta. Se toimi(i) hyvin niin kauan, kun on varakkaita maksajia on paljon ja eläkkeensaajia on vähän ja he ovat pienieläkkeisiä (kuten siis kultaisella 70-luvulla). Jotta maksajien ja saajien välinen maksu- ja määräsuhde olisi nyt sama kuin silloin, Suomeen pitäisi laivata muutamia miljoonia maksukykyisiä maahanmuuttajia.
Joten siis, toistaiseksi, kaikki päivärahat, kilometrikorvaukset ja pääomatulot, tervetuloa luokseni. Jos työnantajan maksuun laittamasta 1000 eurosta on 250 euroa eläkemaksua ja 375 euroa (50 % jäännöksestä) veroa, niin ei ehkä ole ihme, että erinäisiä töitä kannattaa ostaa Romaniaan tai Bulgariaan rekisteröidyiltä yrityksiltä.
Joku voisi myös analysoida kohdan 5.6 viimeistä lausetta:
(Aiemmin käytetty) Metsävähennys vähentää siten ainoastaan yhtiön verotuksessa vähennyskelpoista metsän poistamatonta hankintamenoa.
Omat aivoni eivät juuri tällä hetkellä toimi.
Samoin voi miettiä sitä, että jos Kemerat edellyttävät, että yhtiö harrastaa vain metsätaloutta, niin voiko sitten puhdasta metsätaloutta harjoittava olla muuta sijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön tytäryhtiönä.
Kiitokset Annelille slaideista. Varainsiirtovero poistui näiltä yhtiöittämisiltä siis vuoden vaihteessa.
”Maa- ja metsätalouden harjoittajan toimintamuodon muutoksessa perustettavaan osakeyhtiöön voidaan siirtää sekä maa- että metsätalous tai ainoastaan jompikumpi näistä toiminnoista. Tuloverolain 24 §:n soveltamisen edellytyksenä on tällöinkin se, että siirtyvään toimintaan liittyvä omaisuus siirtyy perustettavalle osakeyhtiölle” (Hallituksen esitys 109/2017)
Käytännössä kannattaa varmaankin odottaa sen verran, että ensimmäisistä verottajan ennakkoratkaisuista saadaan hallinto-oikeuskäytäntöä. Samoin voi olla miettimisen arvoista se, miten suurta korkoa yhtiölle metsän ostoon annetusta rahalainasta uskaltaa kiskoa, ettei kyse ole peitellystä osingosta.
On se nyt vaan tyhmää maksaa liikaa.
Näin vakavasti, luulen, että useimmilla meillä on jokaiselle ostettavalle metsätilalle sekä
a) hinta, joka siitä kannattaa omasta mielestä maksaa
b) hinta, jonka haluaa maksaa ja hymyillä
c) hinta, jonka voi tarvittaessa maksaa, jotta kauppaan pääsee
ja että nämä kolme eivät välttämättä ole samoja useimmilla meistä.
Okei. Eli siis välttääkseen MYELin, pitää omistaa itse max 30 % yhtiön osakkeista ja muijalla tai muilla saman talouden jäsenillä saa olla max 20 %. Eli siis tarvitaan 2 pariskuntaa tai muualla asuvia lapsia, jotta yhtiön saa järkevästi pystyyn tässä suhteessa. Mutta mikäli ymmärsin oikein, niin hehtaareilla ei ole kuitenkaan mitään rajaa tässä, jolloin toisin sanoen yhtiö voi omistaa metsää vaikka 5000 hehtaaria, kunhan näissä rajoituksissa pysytään.
Myös tämä oli kiinnostava tieto sellaisille, joilla on jotain puun jatkojalostuspuuhaa:
Eikö sitä varainsiirtoveroa olla poistamassa ainakin maatalouden yhtiöittämisen osalta, Anneli?
Minuakin kiinnostaa, jos jollakulla on kokemuksia. Erityisesti sen suhteen, voiko MYELin maksamisen välttää harjoittamalla metsänhoitoa yhtiömuodossa. Älkääkä kertoko miten ihana sitä on maksaa tai miten hyvä juttu se on, rahanmenoa se on sekin ja varsin tarpeetontakin henkilölle josta maksetaan myös TYELiä ja jolla on eläkeikään yli 30 vuotta.