Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukku, kun myrkytät jättipalsameita, niin ei aine niitä palsameita suojele vaan niitä kasveja, joita palsamit kukaties tukahduttavat ja vähintään vievät elintilaa.
Mitä noihin merkkauskeppeihin tulee, niin jos ne ovat tiheän ryönän peitossa, niin eipä niitä tahdo löytää oli niiden päät maalattu millä värillä tahansa. Niiden on vaan oltava riittävän pitkiä.
Jos kyse olisi alasta, jossa jo ei ole taimia, niin tilanne helppo. Glyfoa maajussien levitysvälineillä koko alalle.
Glyfoa minä käyttäisin. Pieni epäkohta siinä on, ettei istuttamaan pääse heti eikä vielä seuraavanakaan päivänä kun käsittelyjälki ei näy. Yritin joskus lisätä siihen väriainetta, huonolla menestyksellä. Glyfo ei ole myrkky eikä torjunta-aine, vaan kasvinsuojeluaine. 🙂
Varmaankin tuo Kahlschlag on huumorimiehiä ja tunnetusti komiikka on vaikea taiteenlaji.
Erottaako Benkku höpinöissään edes raudus- ja hieskoivua?
Olen joskus tehnyt palstalla aloituksen ensiharvennuksettomasta kasvatusmallista. Ensiharvennuksessa ei varmuudella ole taloudellista järkeä metsänomistajalle (ajourat, korjuuvauriot, hitaampi kasvu jne), tai ainakin epärealistisen korkeaa korkokantaa joutuu laskelmissa käyttämään. Jalostettuja taimia käytettäessä harvempi istutustiheys tuskin myös estää tukkilaadun kasvattamista. Lainsäätäjähän on kuitenkin selluteollisuuden puolella. Eteläisessä ja keskisessä Suomessa kun niitä taimia täytyy uudistuskohteella olla se 1500 kpl. Hyvä olisi, jos tähän tiheyteen edes uudistaisi. Yleensä vaan tuppaa liikaa niitä taimia tulemaan. Puhun nyt itsestäni. Ja kun taimikoita sillä silmällä katsoo, niin sama ongelma tuntuu vaivaavan suurinta osaa uudistajista.
A.J, ilmeisesti tarkoitus pitää tuolla tiheydellä kuusta, eikä päästää mäntyä tai koivua sekaan?
Erikssonien metsät ovat ilmeisesti Götanmaalla, eli melkoisesti Suomea etelämpänä. Paljon oli jo kuolleita runkoja joukossa ja yleinen laatuvaikutelma oli heikko.
A.Jalkanen, minkä ikäistä tuhannen kappaleen kuusikkosi on? Joko on ensihavaintoja tehtävissä?
Nyppylä ei tuo asiaan mitään lisäarvoa. Jos maa on hyvin vettä läpäisevää (hiekkaa, soraa) missä tahansa, paikka on väärä kuuselle.
Jos on 20 metriä korkea nyppylä Päijät-Hämeessä ja kyseinen korkeusero 150 metrin matkalla, niin mielestäni tuollainen mäki sinällänsä ei juuri vaikuta puulajivalintaan. Kävin toissa kesänä Vesannolla katsomassa myynnissä ollutta tilaa, jossa mäen huippu oli selvästi yli 200 metrissä. 20 ha:n tilan sisällä oli korkeuseroa 70 metriä. Mäen laki ja rinteet joka ilmansuuntaan kasvoivat erinomaisesti kuusta, eikä ollut havaintoja kuivuusongelmasta missään kohtaa.