Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 493)
  • jpjulku jpjulku

    Olenko onnistunut tekemään palstan ainoan avauksen, joka ei saa yhtään kommenttia?:)

    Avaukseen liittyen aloin myös pohtimaan, miksi  jo Kuusamon korkeudella kuuset ovat valtaosin suippomuotoisia siperiankuusia? Onkohan niillä paljon kasvussa eroa euroopankuuseen verrattuna? Onkohan tykkylumi ylitsepääsemätön ongelma euroopankuusella pohjoisessa? Jotenkin nuo siperiankuuset vaan näyttävät aika onnettomilta.

    jpjulku jpjulku

    Harvestia ja Laania eivät taida juuri sahapuuta ostaa.

    jpjulku jpjulku

    En väheksy sitä. Minä vaan suhteutan sitä työtä, mikä syntyy taimen pitämisestä koko kasvukauden heinästä vapaana siihen etuun, mikä siitä ehkä voi syntyä. Sanon ehkä voi sen takia, että varjoisuuden lisääntymisestä kasvukauden loppua kohti voi olla taimelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

    jpjulku jpjulku

    Kyllä LP-käsittelyä käytetään Suomessa myös männyllä, mutta edut eivät ilmeisesti ole yhtä merkittäviä. Jos tilaat Suomessa taimia syksykesällä istutettavaksi, ne ovat todennäköisimmin LP-käsiteltyjä.

    jpjulku jpjulku

    GLA, nyt missasit pointin. Kertauksena se oli: Heinä ei varjosta ratkaisevasti taimea pääasiallisen yhteyttämis- ja pituuskasvujakson aikana. Ja pituuskasvu on se, jonka avulla taimi pääsee heinikkoa karkuun. Omiin kokemuksiini perustuen minä teen heinäämistä ainoastaan ennen lumentuloa, jos ylipäätään teen.

    jpjulku jpjulku

    Kyllähän se lämpö vähenee ja päivä lyhenee taimitarhallakin, mutta tästä huolimatta lyhytpäiväkäsittelyä yleisesti käytetään. Olettaisin, että käytön taustalla on aika vankka tieteellinen tutkimus sen eduista.

    jpjulku jpjulku

    Lähtökohtaisesti hyvä taimi lähtee tarhalta sellaisena, että sillä on jo valmiina riittävä juuristo ylläpitämään taimen kasvua. Ainavihannat lajit aloittavat yhteyttämisen jo varhain keväällä. Sitä, miten pitkään yhteyttäminen loppukesällä jatkuu ja mikä on loppukesän ja alkusyksyn rooli yhteyttämistuotteiden kokonaistuotannossa ja -merkityksessä, minä en tiedä. Ja olen melko varma ettei myös Gla tiedä kaikessa näsäviisaudessaan. 🙂  Tarkasti ottaen taimihan voi itse asiassa hyötyä varjoisuuden lisääntymisestä loppukesää kohden. Sen takiahan taimitarhatkin käyttävät lyhytpäiväkäsittelyä, joka pysäyttää taimen pituuskasvun, edesauttaa silmun muodostumista ja käynnistää karaistumisen.

    jpjulku jpjulku

    Kuusen pääasiallinen pituuskasvu ajoittuu Suomessa touko- ja kesäkuuhun. Syyskuussa kuusi voi vielä kasvatella hienojuuria.

    jpjulku jpjulku

    Kahlschlag, niin mitä sitten jos on hävinnyt heinän alle? Se että sinä et näe taimea ei tarkoita sitä ettei sitä ole.  Ei heinä kuusentaimea tapa. Heinikko on pahimmillaan silloin kun metsäpuun taimi jo lopettelee kasvua, eli kovin kummoista kasvutappiotakaan ei tule. Jos elokuussa istutat ja istuttaessa poljet heinän hyvin, niin ensimmäinen kovempi testi on istutusvuotta seuraavan vuoden talvi. Lahmooko heinä lumen kanssa taimia vai ei. Puolitoista vuotta sitten istutetun tanakan taimen pitäisi jo kestää tämä.

    jpjulku jpjulku

    Metsänkävijä, jos uudistaa jalostetulla kuusentaimella ja istuttaa vaikka elokuussa, ei välttämättä tarvitse heinätä ollenkaan. Taimi ehtii juurtumaan loppukesän ja syksyn aikana, eikä istutusvaiheessa tallottu heinä ole harmina ennen seuraavaa alkukesää. Istutusvuotta seuraavana kesänä voi kerran heinätä heinäkuussa, mutta välttämätöntä ei sekään ole. Kuusi pärjää hyvin taistelussa heinää ja muuta rikkaa vastaan.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 493)