Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 236)
  • jpjulku jpjulku

    Ei onnistu pystykaupat tällä kohteella. Sitä tietenkin ekana selvittelin. Saaren ympärillä joka suunnassa erittäin kivistä. Ei pääse mitenkään isolla kalustolla lähellekään rantaa kesällä. Tarkoitus pienimmällä mahdollisella kalustolla hoitaa jäätä pitkin. Vähän oheisen linkin tyyliin, mutta vielä kevyemmällä kalustolla.

    jpjulku jpjulku

    Vielä jatkokysymystä. Millainen ostajilla on yleensä tukin minimipituus? Onko eroa pystykauppaan?

    jpjulku jpjulku

    Boorinpuute ja varmaan muutkin ravinnehäiriöt ovat ehkäpä oma tilanteensa. Ravinnehäiriöt on syytä laittaa kuntoon heti kun mahdollista. Jos vaan tietäisi, niin jo ennen istutusta.

    jpjulku jpjulku

    Käteispuukauppa…siis että puut ensin pinoon ja sitten kauppaa tekemään? Joo en minäkään hankintana tekisi, mutta pystykauppa saaressa vaatisi 30 metriä leveän jäätien, jossa jään paksuus min 105 cm.
    Tuntuisi kummalta, jos isot firmat haluaisivat sanktioida toimittamatta jääneestä puusta, jos kyse vaikka 100-200 kuutiosta. Ei hetkauta kuitenkaan heidän puunhankintaa suuntaan tai toiseen.

    jpjulku jpjulku

    Panu, ei suoraan, vaan lainsäädäntövalta on tältä osin delegoitu valtioneuvostolle. Lakiteknisesti jos taimikko jää vajaaksi, rikot tuolloin kuitenkin nimenomaan lakitasoisen säädöksen (siis metsälain) velvoitetta.

    jpjulku jpjulku

    Normandy, tuo on toki mielenkiintoinen tulkinta. Sanamuodon mukaisesti tulkiten näyttäisi menevän noin. Tulkinta on selvästi lain hengen vastainen. Ehkä tuon lain sanamuodon johdosta voisi kuitenkin rikosprosessilta välttyä, jos löisi huonoimmat taimet matalaksi 10 vuoden jälkeen. Mielenkiintoinen huomio sinulta!

    jpjulku jpjulku

    Ei hakkuu voi kovin keväälle venyä, saaresta kuitenkin kysymys. Saariolosuhteissa on vähän arveluttavaa laittaa nimeä paperiin, jossa velvoitetaan toimittamaan. Yksi vaihtoehto voisi olla myydä puut sitten kun ovat pinossa. Riskinsä varmaan siinäkin.

    jpjulku jpjulku

    En jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta kommentoin silti. Harvennushakkuut tuskin ovat bluffia, mutta taimien istutustiheydet saattavat olla. Ja kyseessä on lakisääteinen, ei siis omissa näpeissä oleva asia. Ensiharvennus on taloudellisesti niin merkityksetön, että kokonaistaloudellisesti voisi olla järkevää istuttaa vain n. 1000 taimea hehtaarille. Puu järeytyisi nopeammin ja ensiharvennuksen korjuuvauriot jäisivät pois. Puusto myös kasvaisi paremmin sääolosuhteita kestäviksi. Maanmuokkaus- ja taimikulut olisivat pienemmät. Jalostetuilla taimilla oksaisuuslaatukaan tuskin ratkaisevasti kärsisi.
    Ainoa isompi kysymysmerkki voisi liittyä puumarkkinan tasapainoon. Siinä olisi moni sellutehdas ihmeissään kun kuitupuun tarjonta romahtaisi. Kysymysmerkki on niin iso, että puuntuottajat on suorastaan lailla määrättävä tuottamaan riittävästi kuitua. Onhan se nyky-yhteiskunnalle aika vierasta holhousta, että taimikon perustamisen minimitaimimäärät määrätään laissa.

    jpjulku jpjulku

    Muistan joskus lukeneeni, että taimikon lannoituksessa oksaisuuskehityksestä tuleva haitta on isompi kuin lannoituksesta tuleva hyöty.
    Itseäni kiinnostaisi kokeilla lannoitusta istuttamisvaiheessa. Siis muutama hitaasti liukeneva lannoiterae istutuskuopan pohjalle. Ruotsissahan käytetään pottiputkia, joihin tämä lannoitusominaisuus on ”automatisoitu”. Onko kokemuksia tästä?

    jpjulku jpjulku

    Ilman välikäsiä mätästys kustantaa n. 100€/ha enemmän kuin firmojen kautta tilattuna. Isot firmat ovat kovia neuvottelijoita…

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 236)