Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Turvallisinta laittaa puolet kuusta ja puolet mäntyä. Jos toinen ei jostain syystä toimi, ensiharvennuksen poistumaa voi painottaa siihen lajiin.
Vesitalouteen vaikuttaa myös pohjavedet.
Ei mäen harjanne tarkoita aina kuivuutta. Jos on kuiva kasvupaikka, niin kuusi ei ole oikea puulaji, oli sitten mäkeä tai ei. Absoluuttinen korkeus merenpinnasta on ratkaisevaa mm. lämpösumman kannalta. Jos kasvupaikka alkaa olemaan 300 metriä merenpinnasta, kuusi ei ole paras puulaji. Päijät-Hämeessä ei taida olla montaa niin korkeaa kohtaa, jossa korkeus sinänsä olisi haitaksi kuusen kasvattamiselle.
Päijänteen korkeus merenpinnasta on 78 metriä. Jos siitä ylöspäin lasketaan vaikka 50 metriä korkea nyppylä, niin kuusi kasvaa vielä oikein hyvin mäen laellakin.
Vesirajassahan se raja menee. Mantereen puolelle vaikka kuusta ja veteen vaikka riisiä tai jotain muuta vedessä viihtyvää! Ei kun oikeasti, miten tuollaiseen kysymykseen voi noilla lähtötiedoilla vastata mitään? Kuusikinhan viihtyy mäen laella oikein hyvin, kunhan se mäki ei ole liian korkealla merenpinnasta.
Mettämies on pelimies, eikä turhia laula!
En ole minäkään ostanut rahoituksella. Siksi kirjoitinkin mitä sattuu. Kyllähän se auton omistus osamaksurahoituksessakin menee rahoitusyhtiölle. Autoa kun ei voi käyttää vakuutena muuten kun käteispanttina, eli antamalla auto vakuudensaajan hallintaan.
Jos ostat auton osamaksulla (rahoitusyhtiörahoituksella), ostat silloin yksilöidyn ESINEEN, johon saat omistusoikeuden. Jos rahoitusmuoto on leasing, silloin sinä et osta mitään. Rahoitusyhtiö ostaa ja omistaa auton, ja vuokraa sen sinulle.
Nostokoukku, laita minulle vaikka sähköpostilla nähtäväksi joku sopimus, jossa käydään kauppaa leimikosta? Siis jossa kaupan kohteena on leimikko, eli myyjä myy leimikkoa?
”En myy kuitua tai energiapuuta, vaan leimikon eniten tarjoavalle.”
Mitenkähän muistelisin, etten viisastelua aloittanut minä. 🙂 Entisenä esineoikeuden jatko-opiskelijana voin tarvittaessa vielä jalostaa ja tarkentaa ajatusta siitä, miten Suomen esine- ja velvoiteoikeuden järjestelmä jäsentää puukauppasopimusta varallisuusoikeudellisena konstruktiona.