Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Sitten myyt tietämättäsi. Leimikoita ei ole enää olemassakaan, koska puita ei enää leimata. Nykyisellään myyt hakkuuoikeuden, jonka sisältö määritellään hakkuusopimuksessa.
Mäntykankailla on ollut helppoa ja edullista uudistaa siemenpuilla.
Mettämies, oliko kyseessä Peuravuonon saha?
En ole nähnyt, vaan eipä niitä näin pimeään vuodenaikaan juuri näekään.
Luken energiapuutilastot näyttävät tulevan noin kuukausi kvartaalin päättymisestä, eli Q4 tulee aivan kohta. Olettaisin, että ovat kyseisellä kvartaalilla tehtyjen kauppojen keskiarvoja. Jos olisi liukuvia keskiarvoja, niin käppyröiden kulmakertoimet kai muuttuisivat kvartaalien sisälläkin. Luken tilastoissa on käsittääkseni muitakin toimijoita kuin Metsäteollisuus Ry:n jäseniä, millä on etenkin energiapuussa merkitystä.
Näin kävi, että parin alueella puuta ostavan firman edustajan kanssa keskusteltuani päätin luopua tästä. Liikaa riskejä tuottopotentiaaliin verrattuna. Sitä vastoin tuli käytyä viikonloppuna katsomassa myynnissä olevaa tilaa Etelä-Lapissa. Järeääkin puuta kasvaa noilla seuduilla. Tietyt ominaispiirteet tuntuivat kuitenkin olevan leimallisia alueen metsille. Samalla kuviolla usein on todella järeitä puita, keskijäreitä puita ja sitten selvemmin alikasvosasemaan jääneitä puita. Mietin vaan, mikä tuollaiseen tilanteeseen on johtanut. Olisiko uudistettu joskus 70-80 vuotta sitten siemen-/ylispuuperiaatteella, ja ylispuut ovat sitten jääneet korjaamatta. Nyt jo pikkutukin tai jopa ykköstukin mitassa olevia puita on kehittynyt paljon alle, mutta paikoin ne ovat valitettavan epätasaisesti jakautuneita. Hieman mietityttää, miten tällaista metsää lähtisi viemään eteenpäin. Paikoin järeitä puita on niin tiheässä, että ehkä kannattaisi tehdä pienaukkoja.
En tiedä palaako, kun hintatilastojen mukaan energiapuubuumi ei ole missään vaiheessa pois mennytkään. Toki tilanne voi olla se, että tilastot näyttävät korkeita hintoja, mutta puu ei vaan mene kaupaksi. Mutta asian pitäisi tämän talven jäljiltä korjaantua.
Niin vielä kommenttina itseltä löytyy tallista 3,5 tonnin minikaivuri kumiteloilla (tosin odottaa parhaillaan inspiraatiota kansiremontin tekemiseen). Hankalan kokoinen värkki kun tarvitsee siirtämiseen kuorma-auton tai traktori-lavetti yhdistelmän. On kuitenkin ”vain” minikaivuri. Telat on 320mm leveät ja suolla kone uppoaisi saman tien. Tuollainen mönkijällä vedettävä kaivuulaite olisi siihen verattuna eri kätevä.
Kun tubettavan konemiehen kaivamista katsoo, en ihmettele ettei kestä ( https://www.youtube.com/watch?v=kqTCJzJm_2I ). Joillakin kestää kaikki, joillakin ei mikään. Toisaalta se toki kuuluu tubettavan konemiehen ansaintalogiikkaan vähän kokeilla rajoja ja hupsutella videoilla. Tubettajan Kellfri taitaa myös olla halvin ja heppoisin laite markkinoilla. Käsittääkseni kuitenkin on enimmäkseen kehunut värkkiä. En oikein usko konevuokraamosta löytyvän apua. Jos ojaa meinaisi suolla kaivaa, pitäisi ”oikeassa kaivinkoneessa” olla +15 tonnia painoa ja vähintään 90 senttiset laput teloissa. Sellaisia koneita näkee harvoin vuokrattavan ja siirtokalustoltakin vaatii aika paljon.
140ärrä, ympäripyörivä malli ehdottomasti (esim Bronco 360). Laittaisin suolle ehkä paripyörät ja vähän isommat ”lautaset” tassuiksi.
Ojarannalla jo nimi velvoittaa, mutta toivottavasti ei tarkoita ojien kaivamista vesistöihin kiinni. Sademäärät voivat vuositasolla kasvaakin, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että puun aktiivisen kasvun aikaan kuivuusjaksot lisääntyisivät.
Asiasta toiseen, onko kukaan kokeillut suo-ojituksessa näitä mönkijän tai pikku traktorin perässä vedettäviä kaivuulaitteita (esim https://www.youtube.com/watch?v=a9lmPVXMprk )? Voimaahan noissa on yllättävän paljon ja turvemaa on helppokaivuista. En tarkoita traktorin nostolaitteeseen kiinnitettävää mallia vaan omilla pyörillä vedettävää. Tuli viikonloppuna käytyä Etelä-Lapissa katsomassa erästä metsätilaa. Laite hankkisi hintansa jo yhdellä työmaalla, sikäli kun homma vaan sillä onnistuisi.
Viime kesinä kuivuus sekä vesistöjen ja pohjaveden matala pinnantaso on ollut monessa kohtaa isompi ongelma kuin märkyys.