Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Vähän erikoisilta nuo Sahalan maat näyttävät ilmakuvistakin. Minulle heidän harjoittama tehometsätalous on erittäin fine muuta kuin ehkä ojitustekniikoiden osalta. Aika massiiviset kosteikkoalueet on ojitettu suoraan vesistöön. Onhan siitä vuosien saatossa muro poikineen uinut vesistöön, keskellä hienointa Rautalammin reittiä. Sekin on tietysti ollut aikakautensa tapa, vaikea lähteä siksi erityisesti kritisoimaan.
Esimerkiksi Krypt 540:ssä on glyfosaattia se 540 g/l, ja siinä on jo kiinnitteet valmiina. 15 litran tönikkä kustantaa 145 € ALV 0. Käyttömääräsuositus on enintään 4l/ha, mitä määrää kohden 100-200 l vettä. Levityksen ajankohdalla ja sääolosuhteilla on väliä. Kerran myös sain paikalliselta maajussilta esitelmän, miten käytetyllä ruiskulla ja sen synnyttämällä pisaratyypilläkin on iso merkitys tehoon. Itselle tulee mieleen, että jos rikkojen rakenne on sellainen, että kasvustossa päällimmäisenä on isolehtistä ja etukasvuista rikkaa ja alla pienempää tai myöhempään nousevaa lajia, niin ruiskutus voi kohdistua lähinnä siihen etukasvuiseen. Tällöin voisi niittämällä tasata tilanteen ennen ruiskutusta. Voi olla myös pelkkää hifistelyä.
Millaisia kokemuksia palstalaisilla on mistäkin paikasta hankituilla koivuntaimilla? Koivuntaimet taitavat olla havupuita selvästi kalliimpia. En ole koskaan ostanut tai istuttanut koivua. Kuusen ja männyn taimet kasvatan pääosin itse, mutta koivulla olen tehnyt joskus vaan kokeilun ja muistikuvieni mukaan laji oli vaikeampi. Itävyys koivun siemenellä on muistaakseni vain 30 % luokkaa. Minkä kokoisissa paakuissa kesäkoivut ovat? Oletteko merkanneet arvokkaat istutustaimet etteivät sekoitu luonnontaimiin? Ehkäpä tulevana kesänä tulee istutettua ensimmäisen koivut, kun tulevaisuus koivulla näyttää kai paremmalta kuin aikoihin. Koskisen Oyj ja Riga Wood ainakin näyttävät tekevät koivuvanerilla hyvää tulosta.
Kyllä kai pellonmetsityksessä glyfosaatti kannattaa aina laittaa, jos ei näe mitään eettistä ongelmaa siinä. Hyvällä ruiskulla aineen menekki on vähäinen ja ruiskuja on kaikilla kunnon maajusseilla. Ehkäpä harkinta on vaikeampi, jos on jo jonkin verran syntynyt luontaista taimiainesta. Minä olen istuttanut glyfosaatin ruiskutuksen jälkeen parin viikon päästä, eikä ongelmia ole ollut. Hyvä tieto, että heinäkuun toinen viikko paras aika glyfon käytölle!
Niin, koskiko se 20 m3 poistuma nyt ensiharvennusta vai jotain muuta. Minä ymmärsin että ensiharvennusta. Taidettiin sanoa videolla jotenkin ”tästä korjattiin vajaat 20 m3 rankaa”. Ei se nyt varmaan voi olla että ensiharvennus + 20m3 rankaa, vai? Toisaalta kun katsoo videota, niin jätetyt rungot ovat aika järeitä. En ole mikään koneellisen korjuun tuntija, mutta vaikuttaako se nyt niin paljon konekustannuksiin jos poistuvia puita on harvemmassa, kunhan ne ovat riittävän (60 + litraa) järeitä.
Tässä on juttua ”uudesta pk-lannoitteesta”. Otin muutaman tonnin vuonna -22.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/bea80084-bb14-5f72-a068-188d47a66450
Realismi & linja on hyvä. Jos palataan Sahalan tapaukseen, niin käsittääkseni Metsälehti kävi paikalla vuosina 2012 ja 2023. Metsälehden videoklipillä (1.3.2023) Jalkanen kertoo puheena olevan koivunistutusalan olevan paksuturpeinen (50 cm) ja hyvin ojitettu. Video tukee hyvin kertomaa. Videon perusteella pohjamaa on hienojakoista ja väristä päätellen seassa on paljon savea. Videolla myös näkyy, miten vuonna 2012 vesi seisoo ojissa. Kyseessä siis ennemminkin huono kasvupaikka rauduskoivulle, eikä nyt ainakaan mikään ”omt etelärinnenurkka”. Mitä case-Sahalan kustannuksiin tulee, minun mielestä asiassa on tehty paljon sellaista, mikä ei liity vallitsevan koivusukupolven kasvattamiseen. Ajouraojilla ei liene varsinaista vaikutusta puunkasvuun (verrattuna tavanomaisiin ojiin) muuta kun että leveästä ojasta on saatu maata mättäisiin. Samoin puskaperkuullakaan tuskin on kummoisempaa vaikutusta verrattuna normaaliin raivaukseen. Mikä tuossa Sahalan menetelmässä sitten saa koivun kasvamaan poikkeuksellisen hyvin? Minun järjen mukaan ei mikään muu kuin suuret mättäät, istutustekniikka ja todennäköisesti viimeisen päälle jalostetut taimet. Olennaisinta on varmaan taimen istutussyvyys suhteessa pohjavedenpintaan. Videohan (1.3.2023) muuten edustaa vielä Sahalan ”vanhaa ajattelua”, jossa istutustiheys oli 1.600 kpl. Tämän jälkeenhän he ovat siirtyneet selvästi harvempaan istutustiheyteen. Tuosta istutusajasta (2012) koivun siemenjalostus on niinikään siirtynyt seuraavaan sukupolveen. Että ei kun uutta videota odottamaan mitä kasvu onkaan 1.200 kpl istutusmallilla ja tämän päivän siemenellä. 🙂
