Käyttäjän juha.m.leppanen kirjoittamat vastaukset
-
Miten tilan metsien pääkasvatusmenetelmän pitäisi vaikuttaa SPV vaihtoehtoihin? Ihan samalla tavalla siirretään ihan samanlaista omaisuutta toisen omistuksesta toisen omistukseen. Luovutettavalla omaisuudella on jokin arvo, joka määrittää kauppasumman, tai jonka perusteella määrätään lahjaveroa jne.. Ei SPV riipu millään tavoin kasvatustavasta.
Tutkimusten ja kokemuksen valossa mäntytaimikoissa ei kannata haapaa kasvattaa männynversoruosteriskin vuoksi. Männynversoruostetta esiintyy kaikilla kasvupaikoilla. Tutkimukset osoittavat, että nimenomaan niissä männyntaimikoissa, joissa on runsaasti haapavesakkoa tautia esiintyy todennäköisimmin. Yksittäiset taimikkoa suuremmat haavat eivät ole niinkään riski männynversoruosteen kannalta. Eli männyn ja haavan yhdessä kasvattaminen ei ole viisasta, mikäli haluaa välttää männynversoruostetta.
Itse olen raivannut käytännössä kaikki haavat ja pihlajat pois männyntaimikoista ihan jo hirvituhoriskin vuoksi. Hirvet kyllä ruokailevat taimikossa joka tapauksessa, mutta mikäli taimikko on suht puhdas männikkö, niin syöntiä esiintyy todennäköisimmin vain talvella. Mikäli seassa on lehtipuuta (haapa, pihlaja, koivu), niin silloin hirvituhoja tulee väistämättä myös kesällä.
Lupiinista on hyötyä esimerkiksi Islannissa, jossa kasvustottomiksi ja puuttomiksi muuttuneita alueita aletaan palauttamaan sellaisiksi, että metsittäminen olisi mahdollista. Lupiini sitoo erinomaisesti maata ja ehkäisee eroosiota. Lisäksi lupiini runsaalla kasvustollaan tuottaa maaperään lisää biomassaa ja lannoitetta. Lupiinivaiheen jälkeen aletaan sitten siirtymään kohti metsitysvaihetta. Lupiini ei muodostu ongelmaksi, sillä laiduntavat lampaat syövät lupiinit pois siinä vaiheessa, kun lupiinin ”työ” on tehty.
Jos lupiinista olisi laajemmin uhkaa taimikoille metsissä, niin se uhka olisi jo kyllä realisoitunut todeksi tähän mennessä. Kuten Nostokoukunkin havainnot osoittavat, niin lupiini kyllä häviää puun taimille kilpailussa. Lupiini vaatii niin paljon valoa, että pienikin varjostus alkaa pitämään sitä kurissa. Itse tein taannoin havaintoja Konnevedellä, jossa 15 vuoden takaisen Asta-myrskyn johdosta syntyi suuria aukkoja kantatie 69 varrelle. Ensimmäisen hakkuun jälkeisen kasvukauden aikana lupiini kukki monin paikoin useamman sadan metrin päässä tien varresta aukoilla. Seuraavina vuosina kasvuun lähteneet istutustaimet ja luontaisesti syntynyt vesakko veivät voiton, vaikka taimikoissa ei lupiini torjumiseksi mitään tehty.
Tässä avaajan esimerkissä tulee mitä ikävimmällä tavalla esiin yhteisomistuksen huonot puolet. Oli sitten kyse kuolinpesästä, tai sitten metsäyhtymästä, niin toimenpiteiden, olivat ne mitä tahansa, pitää olla yksimieliseen päätökseen perustuvia.
Mikäli hakkuutähteiden korjuusta on tehty sopimus siinä vaiheessa, kun puukauppakin on tehty, niin tämä sopimus sitoo myös toisen myyjän sijaan tullutta kuolinpesää, eikä tätä sopimusta voi yksipuolisesti kukaan perua. Eli mikäli hakkuutähteistä on kauppa tehty, niin se kauppa pitää ja ostaja saa ne käydä pois keräämässä. Sama asia pätee myös esimerkiksi metsänuudistamistöihin, mikäli sellaisesta on jonkun tahon kanssa kirjallisesti sovittu. Suullinenkin sopimus on luonnollisesti pätevä, mutta sellaisen toteennäyttäminen on käytännössä mahdotonta.
Mistään uudesta ei voida sopia ilman, että kaikki metsäyhtymän osakkaat ovat asiasta yksimielisiä. Hakkuualuetta ei saa muokata, sinne ei saa istuttaa taimia, tai tehdä mitään muutakaan, mikäli yksikin asianosaisista sen kieltää. Eri asia on sitten uudistamisvelvoitteen toteutuminen. Mikäli viranomainen katsoo, että metsänomistaja ei ole noudattanut uudistamisvelvoitetta ja saattanut aikaan kasvatuskelpoista taimikkoa riittävässä ajassa, voi viranomainen asettaa uhkasakon kaltaisia keinoja metsänomistajalle, mikäli uudistamisvelvoitetta ei noudateta. Käytännössä tällaista ei tule eteen, sillä minne tahansa syntyy kyllä lakirajat täyttävä taimikko ihan luonnostaan, vaikka mitään uudistamistoimenpiteitä ei tehtäisi.
Metsäyhtymä ohjaa pyynmyyntitulot sille tilille, jolle yhtymän osakkaat sopivat. Tili voi olla pelkästään yhdenkin osakkaan nimissä. Pankkitili ei tarkoita vielä pankkitunnuksia. Jos yhtymällä on yhteinen pankkitili, niin tilinkäyttöoikeuden omaava osakas voi hallinnoida pankkitiliä omilla pankkitunnuksillaan, mikäli hänelle sellaiset valtuudet on annettu. Yhtymälle ei kuitenkaan tule mitään omia pankkitunnuksia. Pankkitunnukset ovat ikäänkuin henkilön sähköinen henkilöllisyystodistus
Mikäli ilmoitusta ei mitenkään muuten meinaa ehtiä saamaan perille, niin jos metsäveroilmoituksen täytättää esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksellä, niin sieltä lähtee ilmoitus verohallinnolle napin painalluksella. Muillakin toimijoilla voi olla sama homma. Luonnollisesti palvelusta peritään maksu, mutta varmaan sekin on parempi vaihtoehto, kuin myöhästynyt ilmoitus. Toki siinä vähän kiire tulee saada järjestettyä aika verolimoituksen tekoon vielä tänään, mutta kysyä kannattaa, jos tarve vielä on.
Sähköisen kiinteistökaupan asiointimaksu on 236 € ja se sisältää lainhuudon kirjaamismaksun, eikä kaupassa mene erikseen kaupanvahvistajan kustannusta. Se on kuitenkin sitten asia erikseen, että onnistuuko sähköinen kauppa sellaisesta kohteesta, jolla ei ole ajantasaista lainhuutoa, kuten tässä A. Jalkasen tapauksessa on. Sähköinen kauppa ei silloin ole ainakaan missään tapauksessa mikään läpihuutojuttu, jos onnistuu lainkaan. Perintösaannolla saadun lohkomattoman määräalan kaupassa suosittelen tekemään ihan perinteisen kiinteistökaupan paperilla ja perinteisen kaupanvahvistajan kera, niin pääsette huomattavasti helpommalla.
