Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Ei pohjoisessa kukaan istuta männiköitä .
Sinun teoriat on puuta heinää . Sokea piste sulla koron laskennassa. Koeta uudestaan.
Olen käyttänyt ”omaa päätä” lukuisien paljon hankalampienkin matemaattisten kysymysten ratkaisuun kuin mitä metsän tuottavuuden vertailulaskelmat on. Jos ei ole luovuutta ja päättelykykyä , se ei tietenkään onnistu.
Metsä on siinä mielessä erikoistapaus, että se on samalla tuotantolaitos ja raaka-ainetta. Ja sijoitusaika on pitkä. Mutta mitään rakettitiedettä ei tulosvertailut kuitenkaan ole. Kuten olen monesti ennenkin sanonut pelkkään korkoon tuijottaminen ei kerro kaikkea. Rautalankaesimerkki on siitä semmoinen vaikka, että 4% 100:sta on vähemmän kuin 3% 200:sta. Sopii soveltaa vaikka metsänkasvatukseen.
Väittääkö Ranta puolestaan,että kun varmoja vastauksia ei ole, ei pidä mitään eroja laskemalla selvittääkään ?
Olen yrittänyt jo pitkän aikaa vääntää rautalangasta aloituksen tuolle samalle laskentatavalle jolla Leppänenkin kertoo tuottavuusvertailusta. Ajan säästämiseksi en ole vain laskenut tulosta koko kiertoajalta . Se pitää laskea kussakin tapauksessa erikseen.
Kaikista naurettavinta on esittää , että kymmeniä vuosia sitten tehdyt oletetut uudistusinvestoinnit ratkaisisi metsän nykyisen ja tulevaisuuden tuottavimman käsittelytavan valinnan.
Jokainen tilanne ja leimikko pitää ottaa semmoisena kuin se on nykyhetkellä olemassa eikä ottaa laskelmaan mukaan jotain oletettua uudistamiskulua joka on kuitattu aikoja sitten.
Luovaa ajattelua on soveltaa vertailulaskennassa korkolaskuja todelliseen tilanteeseen eikä miettiä jotain kuppaista teoriaa.
Tahvonen on oikeassa varsinkin itsensä suhteen, kun on NNA -laskelmin yrittänyt laittaa mtsänkäsittelytapoja taloudellisen tuottavuuden mukaiseen järjestykseen.
Kun päätehakkuu tuottaa esim. 4000 €/ha enemmän kuin harsinta, niin se summa kaksinkertaistuu 12 vuodessa 6% korolla. Kun seuraava harsinta tehdään silloin, pitää kantorahan harsinnasta olla jo 8000 € , että päästäisiin edes tasapeli-tilanteeseen vertailussa tasaikäisen kasvatuksen kanssa. Se vaatisi yli 13 m3/ha/v keskikasvua 50 €/m3 runkohinnalla. Harvennusreaktion myöhästymisen vuoksi ( ja puustopääoman niukkuuden vuoksi)semmoinen keskikasvu on todella tiukassa .
Ei pelkillä omakotitalon rinkopaneelienergian myynnillä pääse rikastumaan. Paremmin ”tuottoa” tulee kun käyttää omaa sähköä ja välttää sillä siirtomaksuja. Ja varsinkin reservimarkkina sähkön myynnistä.
Aina sinne ”ihannevaltioonkin” joku turakainen menee. Kaivettuaan ensin itselleen ison velkakuopan tänne.
Omat matematiikan taidot loistaa poissaolollaan Perkolla. Kehtaa sitten moittia siitä toisia.
Yleensä se menee niin, että verovähennyksiä voi tehdä, jos verojakin maksetaan. Ei toisin päin .