Käyttäjän Kahlschlag kirjoittamat vastaukset
-
Olen teettänyt sähköisinä metsäsuunnitelmat palstoilleni ulkopuolisilla metsäasiantuntijoilla, metsäyhtiöillä ja mhy:llä sen mukaan, mikä on ollut kilpailukykyisin tarjous.
Sen jälkeen olen lähettänyt suunnitelmat sähköisinä metsäyhtiölle siirrettäväksi metsäohjelmaan, joka laskee vuosikasvut.
Merkitsen suoritetut metsänhoitotoimenpiteet ja hakkuut metsäohjelmaan, joten aika hyvin tiedän tilanteen koko ajan ja tarvittaessa käyn katsomassa. Ilman ajantasaista tietoa ei voi tehokkaasti suunnitella hoitotoimenpiteitä ja hakkuita tänä päivänä, Kalevalan aika sitten erikseen.
Metsään.fi -tiedot ovat ainakin omien palstojen osalta päin helvettiä, ei voi luottaa yhtään. Metsään.fi on niin surkea, että sen tiedot ovat väärin, vaikka olen lähettänyt pakolliset Kemerat ja Metkat. Samoin hakkuista on lähetetty metsänkäyttöilmoitukset, mutta nekään tiedot eivät näy kuin osittain palstojen puumäärissä Metsään.fi:ssä. En tietenkään ilmoita Metsään.fi:ssä kuin pakolliset tiedot, koska muuten Metsäkeskuksen vihervassariuskovaisturakaiset jakaisivat tiedot eteenpäin Greenpissin, WWF:n ja vastaavien katsottaviksi.
Ja ne tollot olisivat halunneet (sanoin kiitos ei) vielä 2010-luvun alussa Metsämessuilla fyrkkaa Metsään.fi:stä.🤣
Sain tänään muutaman hehtaarin taimikonhoidon valmiiksi. Piti sahata toissapäivästä Stihlin FS560:llä, kun FS490 mystisesti lopetti toimintansa. Vaihdoin ilmanputsarin (oli tosi paskainen, kun olen sahannut tällä kaudella reilusti yli 100 tankkia) ja sytytystulpan, mutta ei edes luvannut. Täytyy viedä huoltoon, saavat katsoa, mikä vikana.
FS560:llä en ollut sahannut pariin vuoteen, mutta saha toimi oikein hyvin ja roskapuu katkesi helposti, kun voimaa on kuin pienessä kylässä. Ainoa varjopuoli on, että ei ole lämpökahvoja, mutta lämpimämmät hanskat käteen vaan.
Lainaus: ”UPM ei ole pitkiin aikoihin juurikaan investoinut suomeen”
Ei ole, kun katsovat, että on parempi investoida ulkomaille, Keski-Eurooppaan ja Uruguayhin, lähemmäksi markkinoita. Ilmeisesti UPM katsoo meillä Suomessa olevan sen riskin, että ay-politrukkien yllyttämänä metsäteollisuusduunarit lakkoilevat herkästi. Tosin v. 2022 UPM-lakko tyhjensi selätetyn Paperiliiton kassan niin perin pohjin, että Teollisuusliiton piti maksaa paperiduunarien lakkoavustukset lakon loppuvaiheessa.
Veikkaan, että UPM saattaa pistää lihoiksi kohta koko suomalaisen vaneriteollisuutensa, jolloin Teollisuusliittokaan ei pysty sitä enää kiristämään.
Miksi muuten ne ay-politrukit eivät ole solidaarisuussyistä lakossa samaan aikaan kuin lakkoon yllyttämänsä paperiduunarit? Vai onko kyse jälleen siitä, että marxilaisuskovaisturakaisilla sana solidaarisuus on rajoitettu vain juhlapuheisiin?
Lainaus: ”Määrittelyn lähtökohtana tulee olla se, että Suomessa on vain yksi susipopulaatio. Geenivaihto Venäjän kanssa tulee myös huomioida.”
Suomessa 1900-luvun alkuun mennessä Martti Kitunen ja muut kaverit olivat hävittäneet suomalaisen suden sukupuuttoon. Suomen nykyinen susikanta on siitä johtuen rajan yli idästä, Venäjältä tullutta, vierasta geneettistä ainesta (jota Luken hömelötutkijat eivät tajua), eli haitallinen vieraslaji. Tämän vuoksi susi pitää hävittää kokonaan Suomesta haitallisena vieraslajina.
Täytyypä seurata tarkkaan, onko kristillisten maa- ja metsätalousministeri Essayh miestä tuohon avaintehtäväänsä, vai onko hänenkin kohdallaan kyse poliitikkojen harrastamasta tavanomaisesta äänestäjien sumuttamisesta, jota myös valehtelemiseksi kutsutaan.
Israelin sotilaat tulittivat, kun terroristisiviilit, -naiset ja -lapset yrittivät mennä ennenaikaisesti varastamaan kaikille tarkoitettuja ruokia.
Tuo Thunbergin jengi on ihan puolijauhoista. Ensin provosoivat tarmokkaasti ja sitten kun heidät otetaan kiinni, uhriutuvat ja ulisevat mediassa; joukossa ulkomaalainen (iranin kurdi) Gosteleradion (=Yle) vihervassariuskovaistoimittelijaturakainen ja Mehiläisen lääkäri.
Lainaus: ”Kahlschlag. Saatoit olla tekemässä sitä puupeltoa majesteetillisine kuusineen. Vai lasketko puustoksi kaadetut lehtipuut? Onko tämä yleinen käytäntö sinimustaoikeistouskovaisturakaisten keskuudessa?”
Kuten jo totesinkin tuossa, puupeltoja ei ole kuin korkeintaan noiden kiilusilmäisten eloapinoiden ja vihervassariuskovaisturakaisten märissä päiväunissa. Meille tehokkaasti metsiään hoitaville metsänomistajille se on erinomaista talousmetsää, josta saa parhaiten fyrkkaa ja joka sitoo parhaiten hiilidioksidia. Jo Metla on tutkinut ja havainnut tuon parhaan hiilidioksidin sidonnan tieteellisillä, empiirisillä kokeilla, ei tietokonesimulaatioilla, jotka ovat pelleilyä.
Sinimustat taas jäivät sinne 1930-luvulle, nyt elämme 2020-lukua.
Kuusentaimikko on kuusen- ei lehtipuiden taimikko. Jälkimmäiset eliminoin. Koivuntaimikko on sitten koivuntaimikko.
Tietämättömien (myös vihervassariuskovaisturakaisten, eloapinoiden sekä luonto- ja ilmastopanelistien) kannattaa tulla ulos kuplastaan ja tutustua Matti Kärkkäisen metsänhoitoa käsitteleviin kirjoihin. Sieltä löytyy sekä teoreettinen että käytännön (kaverilla on paljon metsää) tieto siitä, miten suomalaista metsää kasvatetaan tuottavasti.
Kun käytän vain 225 mm teriä (pienemmät ovat leluja) Strandin/Stihlin tuplahammasterä on minun makuuni liian äkkinäinen, en enää osta niitä, kun nykyinen varastoni loppuu. Stihlin normaaliterä leikkaa pehmeämmin ja hyvin. Bahcon teriä ostin 10 kpl satsin, kun halvalla sain. Saa sitten aikanaan nähdä, onko niistä mihinkään. Jos ei ole, käytän vaikka shurikeneinä.
Ei puupeltoja ole kuin korkeintaan noiden kiilusilmäisten eloapinoiden ja vihervassariuskovaisturakaisten silmissä, joiden matalaotsaisesta louskutuksesta metsänomistajan ei kannata välittää.
Kun olen tässä ollut raivaamassa muutaman hehtaarin roskapuusta tiheää kuusentaimikkoa rehevällä metsäpohjalla, kyllä silmä on levännyt, kun olen katsonut ottamiani valokuvia raivatusta osasta taimikkoa, 2-3-metriset kuuset seisovat majesteetillisinä kuin kynttilät, ja maanpinta on täynnä kaadettua lehtipuustoa. Hidastahan homma on, mutta ei haittaa yhtään, kun itselleni teen. Nyt tehty työ maksaa itsensä takaisin, kun joudun vielä kerran palaamaan taimikolle ennen ensiharvennusta.
