Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Suojelujärjestöille kun ei mikään riitä, niin miksi niille valehtelijoille annetaan metsäpoliittisessa päätöksenteossa niin suuri äänivalta?
Narisija taitaa olla jutuistaan päätelleen ainakin 80-100 vuotias. Kunhan päättelin, tämä ei ole vinoilua, älä Narisija ota tätä sellaisena. Kuitenkin pirteä vanhus.
Norjan päivittäinen öljyntuotanto on noin 1,7–2,0 miljoonaa barrelia päivässä (bpd), kun katsotaan tuoreita tilastoja ja tuotantolukuja vuodelta 2025.
Seppo Vuokolla oli aikoinaan oma kolumnipalsta MT:ssä, mutta se lopetettiin ilman erillistä ilmoitusta, kun lehden mielestä Vuokko toi esiin ”vääriä” mielipiteitä. No myöhemmin sitten hänen yleisönosastokirjoituksia on lehdessä suostuttu julkaisemaan.
Tässä päivitetty lista maailman suurimmista öljyntuottajamaista (tuotanto yleensä mitattuna barreleina päivässä) — eli missä maissa öljyä pumpataan eniten maasta.
Suurimmat öljyntuottajamaat maailmassa
🇺🇸 Yhdysvallat (USA) – suurin tuottaja noin 21–22 miljoonaa barrelia päivässä. �
Energiaministeriö
🇸🇦 Saudi-Arabia – noin 11 miljoonaa bpd. �
Energiaministeriö
🇷🇺 Venäjä – noin 10–11 miljoonaa bpd. �
Energiaministeriö
🇨🇦 Kanada – noin 5–6 miljoonaa bpd. �
Energiaministeriö
🇨🇳 Kiina – noin 5 miljoonaa bpd. �
Energiaministeriö
🇮🇶 Irak – noin 4–4,5 miljoonaa bpd. �
Energiaministeriö
🇧🇷 Brasilia – noin 4 miljoonaa bpd. �
Energiaministeriö
🇦🇪 UAE (Arabiemiirikunnat) – noin 4 miljoonaa bpd. �
Energiaministeriö
🇮🇷 Iran – noin 4 miljoonaa bpd. �
Energiaministeriö
🇰🇼 Kuwait – noin 3 miljoonaa bpd. �
Energiaministeriö
👉 Nämä luvut sisältävät öljyn lisäksi usein myös muut nestemäiset tuotokset kuten öljy- ja kaasutiivisteet – mutta peruskuva on, että USA johtaa selvästi tuotannossa, ja Saudi-Arabia sekä Venäjä ovat pitäneet kiinni kärkipaikoista vuodesta toiseen. �
Energiaministeriö
📌 Venezuela, vaikka sillä on suurimmat todistetut öljyvarat maailmassa, ei tuota yhtä paljon öljyä tänä päivänä kuin yllä listatut maat johtuen infrastruktuurin, investointien ja poliittisten ongelmien takia.
Meillä on hyvä hallitus, todella erinomainen jopa.
Kangas on konformisti ja ilmeisesti pelkuri, ei uskalla haastaa vallalla olevaa narratiivia, koska on hyvä valtion virka ja sen tuomat hyvät edut.
Puunpolton arvostelijat on akateemisesti koulutettuja,joten jos heidän puheensa ottaisi tosissaan,niin eihän Suomessa olisi enää yhtään puuta pystyssä. Tälläinen maalaistollo kun kulkee tuolla luonnossa, huomaa kuitenkin sellaisen asian että uutta puuta kasvaa koko ajan. Välillä sitä joutuu ihan raivopäisenä raivaamaan pois taimien tieltä, niin että älkää puun polton kritisoijat olko huolissanne, kyllä Suomessa energiapuuta riittää polttoon ihan yltäkylläisesti. Paljon melua taas tyhjästä tuo puun energiakäytön arvostelu.
Mistä tulee tämä nykyisen metsäteollisuuden kriitikoiden oletus, että innovoimalla puusta uusia korkean jalostusasteen tuotteita, se säästäisi puuta, eli vähemmästä saataisiin aikaan enemmän? Tätä oletusta ei ole perusteltu,kyseessä on toiveajattelu. Mitäpä jos jokin uusi tuote nieleekin puuta yhtä paljon kuin sellu? Ja aina pitää muistaa että vain energiapuu pystytään käyttämään 100% tarkoitukseensa, kaikessa muussa pystytään vai osa puusta käyttämään päätarkoitukseensa, aina syntyy sivujakeita, joille pitää löytää muuta käyttöä.
Tekoäly luennoi meille lisää;
Thukydides – realismi (”voima ratkaisee”)
Ydinajatus:
Valtioiden välisessä järjestelmässä ei ole ylintä auktoriteettia, joka pakottaisi kaikki noudattamaan lakeja. Siksi:
valtiot ajavat omaa etuaan
turvallisuus ja selviytyminen menevät moraalin edelle
sopimukset sitovat vain niin kauan kuin ne palvelevat voimakkaita
Meloksen dialogi tiivistettynä:
Ateena: “Oikeus on merkityksellistä vain tasavahvojen välillä.”
Melos: “Entä oikeus, jumalat ja liittolaiset?”
Ateena: “Ne eivät pelasta teitä.”
Lopputulos: Melos tuhotaan.
Moderni vastine:
Suurvallat rikkovat sääntöjä, jos seuraamukset ovat hallittavissa.
Kansainvälinen oikeus toimii paremmin pienten kesken kuin suurten.
➡️ Tätä ajattelua kutsutaan poliittiseksi realismiksi.
2️⃣ Machiavelli – vallan logiikka (”tarkoitus pyhittää keinot”)
Ydinajatus:
Machiavelli (Ruhtinas, 1513) ei kirjoittanut siitä, miten pitäisi hallita, vaan miten todellisuudessa hallitaan.
Keskeiset periaatteet:
hallitsijan tärkein tehtävä on säilyttää valtio
moraali on toissijaista vallan säilyttämiseen nähden
petos, pelko ja voima ovat hyväksyttäviä, jos ne estävät kaaoksen
Kuuluisa ajatus:
“On parempi tulla pelätyksi kuin rakastetuksi, jos molempia ei voi olla.”
Erot Thukydideseen:
Thukydides kuvaa valtioiden välistä järjestelmää
Machiavelli keskittyy vallankäyttöön valtion sisällä ja sen johdossa
➡️ Machiavelli on realismia yksilön ja vallan tasolla.
3️⃣ Hobbes – anarkia ja pelko (”kaikkien sota kaikkia vastaan”)
Ydinajatus:
Hobbes (Leviathan, 1651) kuvaa maailmaa ilman vahvaa keskushallintoa.
Luonnontila:
ei lakeja
ei turvaa
jatkuva epävarmuus
“ihmisen elämä on yksinäistä, köyhää, raakaa ja lyhyttä”
Ratkaisu:
ihmiset luopuvat osasta vapauttaan
syntyy vahva valtio (Leviathan), joka pakottaa rauhaan
Kansainvälinen politiikka Hobbesin mukaan:
valtioiden välillä vallitsee yhä luonnontila
siksi asevarustelu, epäluulo ja ennakoivat iskut ovat rationaalisia
➡️ Tämä on realismin filosofinen perusta.
🔄 Vastakohta: idealismi / liberalismi (”säännöt ja yhteistyö voivat toimia”)
Koska pyysit “kaikki kolme”, lisätään vielä vastapaino.
Ydinajatus:
kansainväliset instituutiot voivat hillitä voimaa
kauppa ja keskinäinen riippuvuus vähentävät sotia
demokratioiden välillä ei sodita (demokraattisen rauhan teoria)
Esimerkkejä:
EU
YK
kansainvälinen oikeus
WTO
Mutta realistin vastaus:
nämä toimivat niin kauan kuin suurvallat kokevat ne hyödyllisiksi