Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Jossain koulun biologia oppikirjassa kerrottiin että kasvit tarvitsevat kasvaakseen valoa, lämpöä, ravinteita ja vettä, hiilidioksidia ei mainittu lainkaan. Osoittaa vaan miten kieroksi on ilmastonmuutos- ja aikalaishulluus mennyt, kun oppikirjoissakaan ei enää kerrota kaikkia faktoja.
Jaan Mikael Jungnerin mainion Facebook-postauksen tänne.
Muistan kun Suomi menestyi. Maailman parhaat koulut, maailman kovin kilpailukyky ja itsetunto joka perustui tekemiseen, ei pelkäämiseen. Lähimmäisiä arvostettiin, kauppaa käytiin kaikkien kanssa, pragmatismi voitti ideologian ja sanaan saattoi luottaa.
Suomi oli mahtava paikka, koska täällä luotettiin ja uskallettiin.
Tänään Suomi tuntuu vainoharhaiselta museolta. Milloin kukakin on hyökkäämässä tänne vaikka oikeasti ei todellakaan ole. Ei saa olla riippuvainen kenestäkään. Ei saa luottaa. Lähimmäiset, pettureita, talous surkea, työllisyys surkea, tulevaisuus surkea ja kaikki tuo tietysti jonkun muun syyn.
Miten ihmeessä Suomi päätyi tähän jamaan?
Maailmaa on turha syyttää. Olen viime aikoina kiertänyt kaupunkeja pitkin poikin, Tashkentista Shenzheniin, Lontoosta New Yorkiin. Totuus on karu. Maailmalla ei näy suomalaista ankeutta. Siellä näkyy into ja optimismi. Maailma sykkii, Suomi sakkaa.
Shenzhenissä prototyyppi rakennetaan viikossa ja tehdas kuukaudessa. Meillä sama aika menee ympäristöluvan esiselvityksen esiselvitykseen. Tashkentissa on nälkä ja usko huomiseen. Nuori polvi tietää, että työ ja ponnistelu kantaa. New Yorkissa kysytään, minne myydään ja mitä myydään seuraavaksi, kun Helsingissä pohditaan, onko tämä nyt varmasti riskitöntä ja moraalisesti puhdasta.
Suomen ongelma ei ole osaamisen puute vaan asennevamma. Vainoharhaisuus syö luottamuksen. Näemme kaikessa uhkia ja harva investoi maahan, joka pelkää omaa varjoaan. Kun yhteiskunta palkitsee passiivisuudesta ja rankaisee riskinotosta, niin raha ja ihmiset päätyy vääriin paikkoihin tekemään turhia asioita.
Koulutus romahti, kun lopetimme vaatimisen. Maailmalla koulutus on elämän ja kuoleman kysymys. Meillä se on sosiaalinen kokeilu.
Talous on kuralla koska käännyimme sisäänpäin. Kun vähentää vuorovaikutusta maailman kanssa, kuihtuu. Jos uskoo ettei mitään kannata tehdä, mitään ei tapahdu. Lontoo ja Tukholma imevät pääomaa ja osaajia, koska ne viestivät optimismia. Me viestimme pelkoa.
Mitä pitäisi tehdä?
Meidän on palattava siihen, mikä teki meistä kerran maailman parhaita. Kauppaa on käytävä kaikkien kanssa. Kauppapolitiikka ei ole moraaliposeerausta, vaan kansallista selviytymistä. Suomen on oltava maailman pragmaattisin kauppakumppani. Päättäjien on kierrettävä maailmalla avaamassa ovia ilman ideologisia silmälappuja. Missä markkina, siellä Suomi.
Kellotaajuus on korjattava. Investointien on saatava vihreää valoa viikoissa, ei vuosissa.
Toisten arvostaminen on saatava takaisin. Tämä identiteettisekoilu on syytä lopettaa.
Suomi ei nouse leikkaamalla menoja vaan leikkaamalla pelot. On siirryttävä kansallisesta pessimismistä takaisin eteenpäin vievään optimismiin.
Sisäänpäin kääntyminen on taloudellinen itsemurha. Maailmalla menestys perustuu verkostoihin ja luottamukseen, ei vainoharhaiseen epäluuloon.
Vanha elämänviisaus on unohtunut. Jos haluat luoda luottamusta, näytä olevasi haavoittuvainen. Jos haluat menestyä, luo keskinäisiä riippuvuussuhteita muihin.
Loistava kirjoitus. Tälläkin palstalla jotkut miettii että pitäis boikotoida Kiinaa, USA:ta ties mitä, koska USA:lla on paska pressa, Kiinalla ihmisoikeusongelmat,Venäjällä paska pressa. Mitähän tälläisellä boikotoinnilla Suomi voittaa? Suomi on pieni maa ja tälläisellä moraalipoliisitoiminnalla Suomi vain puree omaa kättään. Muuta maailmaa ei vois vähempää kiinnostaa Suomen mielipiteet ja moraalipoliisitoiminta. Eikä sillä ole mitään vaikutusta ”pahiksiin” Suomen pitäisi oman etunsa vuoksi olla kaikkien,siis ihan kaikkien kaveri.
Pari amerikkalaista on oikeudettomasti ammuttu kadulla, siitä pidetään nyt meteliä, ylekin jaksaa jauhaa asiasta päivätolkulla. Iranissa on turvallisuusjoukot ampuneet kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta asiasta ei suuremmin uutisoida, kun islam on niin ihana. Ilmeisesti kaksi amerikkalaista siviiliä on arvokkaampia ihmisinä kuin monta kymmentä tuhatta iranilaista siviiliä.
Suo-ojituksista suurin osa on tehty 1960-70 luvuilla. Eiköhän ne ole jo päästäneet ne päästöt mitä on pääatettävissä, kun turvekerrokset on jo ohentuneet. Eli pelataanko nyt olettamusten eikä mittausten ehdoilla?
Nyt pitäisi Luken porukan viedä mittalaitteet johonkin 60-70 luvulla ojitettuun suometsäään ja MITATA NE PÄÄSTÖT konkreettisesti, eikä höpötellä teoreettisten mallien perusteella. Haluan numeeriset todisteet siitä mitkä on vanhan suo-ojituksen aiheuttamat TODELLISET päästöt.
Aikalaishulluus ottaa lisää kierroksia, nyt jotkut kahelit on alkaneet boikotoida amerikkalaisia tuotteita:
