Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Jonkun mielestä JD -kärkiohjaus on höpöä, kun kouran on aiemminkin osannut tähdätä kohti kourakasaa.
Jonkun mielestä JD TimberManager on höpöä, koska se osaa piirtää ajourat ja osaa paljon muutakin.
Urakoitsija, jonka kuskit oppivat näihin järjestelmiin ostaa sitten tulevaisuudessa lisää koneita.
Kaikki maksaa ja joku osa kantohinnasta tai puunkorjuun kustannuksista päätyy JD-tiimeille Tampereelle ja Joensuuhun.
Leveydet näkyvät henkilöasiakkaiden palvelussa ainakin omien kiinteistöjen kohdalla. Jostain syystä sitä ei näytetä muille kiinteistöille. Syynä ehkä se, että samalla siellä voisivat näkyä myös muut rasitteet.
Rajapisteiden ja rajapyykkien karkeaa tietoa voi tutkia kirjautumalla MML-asionitipalveluun henkilöasiakkaana. Karttapalvelu näyttää pyykkien tai rajapisteiden tiedot.
Ottamalla yhteyttä omaan metsäammattilaiseen (esim. mhy tai metsäyhtiö, metsäpalveluyhtiö) löytyy joissain tapauksissa tarkemmin tietoja rajapisteiden ja rajapyykkien etäisyyksistä ja koordinaateista. Esim. pyykkiluettelon tulostaminen onnistuu. Muistaakseni henkilöasiakkaille välttämättä ei näy selvästi, jos rajapisteen ja pyykin etäisyys on muutaman metrin. Vain rajapiste näkyy. Sitten taas kun etäisyyttä alkaa olla metritolkulla tai muutama kymmen metri, kumpikin näkyvät. Katsoin esimerkin 2020-luvun pyykityksestä ja siellä näkyivät selvästi rajapiste ja rajapyykki.
Kirjautumalla MML-asiointiin näkyvät myös ainakin omien kiinteistöjen tieoikeudet.
Kirjautumalla voi katsoa myös muiden nkuin omien kiinteistöjensä tietoja (esim rajapyykit), mutta taas taisi olla, ettei henkilöasiakkaalle näy muiden kiinteistöjen tieoikeustietoja (rasitetietoja).
Skellefteåssa on hotelli, kirjasto, kulttuurikeskus, konserttiseleja yms yhdessä isossa puukompleksissa. Puun käytössä ovat aivan eri mittakaavassa kuin Suomessa.
Asenteet ovat pahoja jarruja.
Ennenkuin baijerilainen hoksaa tehdä tästä maailmanlaajuista bisnestä pitäisi jonkin porukan käydä lujuuslaskuopissa siellä.
Lumikuorma ei ole mikään ongelma. Asenteet ovat.
<p>Normaali sahaaminen ei sovi jokapaikkaan.</p><p>Liima tehdään kohta ligniinistä.</p><p>Harvennuspuu tarvitsee uudenlaista ajattelua. Suomessa oli aikoinaan Lock-Wood, joka voisi toimia nykyään vaikka uudenlaisen CLT:n lisänä.</p><p>Maailmalla ne mielenkiintoiset kohteet ovat pyöreästä harvennuspuusta tehdyt rakenteet. Menetelmällä voidaan rakentaa vaikkapa jänneväliltään suuria halleja.</p>
<p><p>Perinteinen sahatavara on hyvä lähtökohta hiiltävarastoivaan rakentamiseen. Jos edes Etelä-Euroopassa puuta käytettäisiin rakentamiseen esim. kolmasosa / asukas mitä täällä Pohjolassa, niin johan alkaisi hiiltä varastoitumaan.</p><p> </p><p>Metsien nielunopeuden ja hiilen varastoinnin vinkkelistä avainasia olisi kuitenkin harvennuspuu. Jos isompi osa harvennuspuusta osattaisiin sitoa vaikka rakennuksiin, saisi metsäpää taas pohtia, kuinka lisätä vikkelimmin metsien kasvua.</p><p>Pikkutukin käyttö sahauksessa on vasta alkua. Maailmalla on fiksuja kokeiluja, joissa rakennuksiin on upotettu monenlaista harvennuskokoluokan tavaraa.</p></p><p> </p><p>Miksi tämä lisää kappaleen alkuun ja loppuun hakasulut ja p-kirjaimen??</p>
Tricon yksi ongelma on, että siihen on pitänyt laittaa biosidi mukaan, että lampaanrasva tms. säilyy varastointiketjun ajan. Kuvittelisin, että tämä biosidi on syynä siihen, että viranomainen on niin kielteinen massalevitykseen.
Kasvinsuojelulainsäädäntö on EU:ssa/Suomessa valitettavan byrokraattinen. Vain hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita saa käyttää ja myydä.
Aikoinaan mm. mäntysaippuaa käytettiin kirvantorjunnassa. Nyt ei saa käyttää, koska ei ole kasvinsuojeluaineeksi rekisteröity.
Lainsäätäjän ja byrokraattien logiikka kuitenkin ontuu:
Käyttämällä biotorjunta-aineita päästäisiin ihan tyydyttävään lopputukokseen ilman myrkkyjä. Eli parempi tulos olisi käyttää aineita, jotka eivät nykyään pääse kasvinsuojeluaineeksi.
Timppa ja Puuki ovat oikeilla jäljillä:
Entäpäs ne aineet, joita hirvi hakee? Ne ovat suoloja. Hirvi ei välitä nitraateista, mutta varsinkin kalium- ja ehkä fosfaattisuolat kyllä kelpaavat. Eli suoalueella missä on pula P- ja K-ravinteista, hirvi hakee puita missä suolojen määrä on jo sopivasti rikastunut (oksiin, neulasiin, kuoreen). Mitä enemmän puussa on esim. kaliumia, sitä paremmin se kelpaa hirvelle.
En tiedä voisiko sopivalla annostuksella noulukiviä sittenkin ohjata hirvensyöntiä.
Tämä Löyly-rakennus on yksi viherpesun irvikuvista.
Kaupunkilaistollot luulevat olevan vastuullisesti rakennetussa paikassa.