Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Kupsalle ja muille:
Kun käytit lainausmerkkejä, niin en ihan heti ymmärtänyt.Työväenpuolue on mm. Britanniassa ja Suomessa vasemmistopuolueet kai luetiin aikoinaan työväenpuolueiksi.
Maailma kuitenkin muuttuu ja nykyään kokoomuslaiset kertovat olevansa työväen asialla ja kai puoluekin on nykyään työväenpuolue. Niin ja onhan perussuomalaisilla työmies ihan palkkalistoilla.
Isosti plussapisteitä niille hirviporukoille, jotka tiedottavat asiallisesti ja huolehtivat jopa kesken päivän tiedottamisesta palstalla työskenteleville.
Joillakin porukoilla on näitä huruikäisiä, jotka ovat omien sanojensa mukaan jättäneet ammunnan nuoremmille, mutta hoitavat metsätien varrella opastusta ja tiedottamista. Plussapisteitä vielä lisää niille, jotka ottavat tehtävän sillä tyylillä, että metsänomistaja on yhteistyökumppani myös muulloinkin kuin ennen metsästysvuokrasopimuksen allekirjoitusta.
Lievää jäteongelmaa tahtoo olla joka paikassa mihin autolla pääsee. Valtateiden varrella se on omilla palstoilla kaikkein pahinta.
Lisäksi ajoittain tuppaa olemaan tapa, että pojanviikarit käyttävät metsätalouden käyttöön rakennettuja teitä rallipolkuina. Metsätien kunnostushankkeissa tuo sorapinnoitteen kustannus näyttää olevan todella suuri. Olisi siis suotavaa, että sora pysyy tiellä eikä leviä sieltä 20-30 m säteelle.
Rällätyillä teillä tahtoo tulla lievän nimismiehenkiharan jälkeen melkoisia monttuja, jotka haittaavat asiakulkemista.
Rällääjille on kyllä sattunut vakaviakin onnettomuuksia, kun nyppylän takana onkin ollut toinen auto tulossa.
Mahtava homma, jos Pohjois-Suomeen tulee lisää laitoksia, joissa tuotetaan bioenergiatuotteita.
Bioenergia ei tule kuitenkaan ratkaisemaan pienpuuongelmaa eikä esimerkiksi puun nesteyttäminen nosta pienpuun tai kuitupuun hintaa. Kysyntä-tarjonta -tilanne pitää tästä huolen.
Metsänomistajien pitäisi löytää muita keinoja, jos puulle meinataan saada paremmin kysyntää.
Tuo CE-merkin pakko myös paikalloissahatavaran käytölle on aivan hölmöläisen hommaa. Lobbarit ovat saaneet uskoteltua, ettei Pohjoismaissa osata tuottaa rakennuspuutavaraa muuten kuin merkkejä leimaamalla. Taas yksi esimerkki Brysselin tehottomuudesta ja byrokratiasta. Päättäjä uskoo sitä, joka syöttää ja juottaa parhaiten.
Käy sellupuuksi aivan hyvin. Harvennuksella moto harvensi harrastusistutukset (kontortaa) samalla kun pui männikköä. Kontorta meni siis mäntykuidun mukana.
Kontorta muuten kasvaa yllättävän hyvin tiheässäkin. Lukijoiden kuvissa esimerkki. En kuitenkaan ole innostunut kontortan lisäämisestä.
Tamperelainen vihjasi, että tällä menetelmällä saattaa myyntihalutonkin suostua myymään.
Olen samaa mieltä. Metsänomistajia kun on monenlaisia, niin tällä menetelmällä kuvio, jota ei haluta aukoksi saadaan pysymään järeänä ja silti tehdään ainakin jonkinlaista puukauppaa.
Siinä mielessä ihan passeli veto ostajilta, että laitetaanpa kuvio harvennukseen ja odottamaan sitten tulevaa päätehakkuuta.
Olen luonnonsuojelija, vaikka en ole vihreitä äänestänytkään.
Vihreän puolueen pitäisi saada äkkiä riveihinsä talouselämää, yrittäjyyttä ja yritysten toimintaa tuntevia henkilöitä. Ympäristönsuojelu menisi paljon paremmin eteenpäin, jos siellä tajuttaisiin, että Suomessakin on jollakin elettävä ja jostakin pitää energia saada.
Vihreät pitäisi saada innostumaan nopeasti mm. siitä, että puun käyttöä rakentamisessa tulisi lisätä EU-alueella tuntuvasti ja vaikka keppiä ja porkkanaa käyttäen.
Kiitoksia Pähkäilijälle ja Kisille linkkitiedoista.
Mielenkiintoinen tutkimus, kaipaisin joihin kuviin hiukka lisäselvennyksiä, mutta näyttää siis siltä, että hieskoivu on laiskan kasvattajan puulaji. Kasvata tiheässä, niin saat enemmän.
Silti nykymeno ja Venäjän koivutuonnin tulevaisuus kannustavat kyllä kasvattamaan hikon tilalla jotain muuta.
Onko kokemuksia, että jos harvennetun hieskoivikon alle muokkaa tai tekee ojanaveroita, saako kuusen uudistumaan huomattavasti nopeammin? Muutamassa paikassa on kunnostusojituksen penkoilla hieskoivun alle tullut jo kuusta todella hyvin, mutta naveroilla tarkoitan, että ojia pitäisi saada tiheään.
Klapihomma on mielenkiintoinen vaihtoehto hieskoivulle. Meinaatteko, että klapihomma on aliarvostettua näpertelyä, jos sitä ei kehtaa tunnustaa. Minä kehtaan tunnustaa, että klapihommaa joutuu miettimään yhtenä vaihtoehtona koivulle lähtitulevaisuudessa. Klapitarjontaa alkaa olla kyllä jo niin runsaasti, että hinta on alamaissa.
Asiastahan kertoi 12.9.2012 postin tuoma Metsäliiton lehti. Vanhalla palstalla taisin kertoa kokemuksistani. Uudistuskypsä kuusikko on harvennettu 1980-luvun jälkeen nyt kahdesti ja vasta seuraavana taitaa olla päätehakkuu vuorossa. Tällä palstalla ei ollut maannousemaongelmaa ja silloin lähtötilanteessa valtapuiden lisäksi oli kasvamassa paljon muutakin.
Omalla kohdallani harvinainen kuvio, jota seuraan mielenkiinnolla jatkossakin.
## Minkä tahon pitäis uusia innovaatioita kehitellä?Yliopistot,yritykset?Sitr an rahoitus?METLA?Metlasta jäänyt aneeminen mielikuva,onko suuria meriittejä?Olen ihmetellyt miksi meillä ei ole esim Lapin mäntyyn pohjautuvaa jatkojalostusta?Suomalainen työvoima on ilmeisesti liian kallista,siihen päälle kalliit rahdit(rikkidirektiivi!) ##
Innovaatioiden kehitys pitää kulkea yritysten kautta, isojen ja pienien. Meillä hukataan valtavasti tutkimus- ja kehityspanoksia yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, koska nämä organisaatiot tuppaavat ohjaamaan omaa toimintaansa.
Jos tuloksia halutaan, pitää isompi osa korkeakoulujen rahoituksesta kulkea yritysten kautta. Ne, jotka tuntevat asiakasta ja markkinaa tietävät, että mitä pitää tutkia tai kehittää.
Mahtava asia, että otit Lapin männyn esille. Nyt olen tajunnut jo itsekin, että 300-500 vuotiaan männyn keittäminen selluksi on hullun hommaa. Nuo isot känsäiset jättiläiset pitäsi ja olisi pitänyt tehdä vaikka pöydiksi ja penkeiksi pitkin maailmaa. Normaali sahaaminenkin on raaka-aineen hukkaamista, ellei sille löydy markkinaa ja asiakasta, joka haluaa maksaa tuosta ikivanhasta raaka-aineesta.