Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Teinpähän kerran kaupat hakkeesta, jossa hakkurilla haketettiin täysperävaunuun sekä vetoautoon että kärryyn.
Yllätyin hiukka, että kuinka paljon hakkuri joutui jättämään tyhjää aina yläosaan ja kuinka epätasaisesti yläosa täyttyi. Tämä johtui hakkurin puhalluksesta.
Tässä tapauksessa kauppa oli sovittu käyttöpaikalle ja käyttöpaikalla oli vaaka, mutta tuli ainakin yksi ylimääräinen kuorma sen takia, että tyhjää tilaa jäi. Painojen ei pitänyt tulla vielä vastaan. (Haketettava tavara oli esikuivattua).
Tilavuusmitta kontissa on arvailua. Kukaan tuskin menee konttiin tasoittelemaan edes pintaa tasaiseksi. Jos kuorman meinaisi käyttää vaakalla, olisi haasteena saada monesta esinäytteestä sekoitettu riittävän edustava näyte, josta sitten määritettäisiin kosteus.
Joillakin energiapuunmyyjillä on ollut ongelmaa, kun hakkuri on jättänyt kuutiotolkulla risua, roskaa ja hienoainesta haketuspaikalle. Kaikki tämä on pois energiasisällöstä, mutta kaikki tämä hienoaines on pois myös metsän ravinnekierrosta.
Ironille peukut pystyyn vaan…
Se (elikkä Hän) saattaa löytyä joko täältä tai vaikka joltakin netin senssipalstalta.
Eikä siitä pidä olla vielä huolissaan, jos Kisi säikähti innokkaita puhemiehiä ja -naisia. Annetaan Kisille hiukka työrauhaa…
Metsäala naisistuu ja myös iso osa metsänomistajista on naisia. Monet ovat tietenkin eläkeikäisiä, mutta paljon on myös niitä, jotka aloittavat uusina metsänomistajina vaikkapa sukupolvenvaihdoksen kautta ja yksi sukupolvi on hypätty yli.
Metsäalalla voisi kyllä olla enemmän aktiviteettejä, jossa alan ihmiset tapaisivat toisiaan. Metsätilanomistajien yhdistykset ovat monesti eläkeläisten kokoontumisia ja samoin monet retkeilyt kokoavat kovasti senioreja paikalle.
Sekin on tietenkin hyvä, että seniorit ovat aktiivisia, mutta kannattaa muistaa, että jos pitää kiinni palstoistaan hautaan asti, saattaa seuraava sukupolvi olla jo kasvanut aivan muihin hommiin kiinni. Metsäinto oli ja meni.
Miksi klapeja pitää tehdä metsässä kannolla?
Omat tehokkuuslaskelmani kertovat, että tehokkaimmin ja edullisimman klapit syntyvät käyttämällä urakoitsijan harvennusmotoa ja klapeiksi tavara tehdään sitten klapitehtaassa.
Klapien kuivausenergia saadaan puruista ja kuivausroskasta.
Sähkömoottori klapintekokoneessa on yliveto polttoöljykäyttöiseen verrattuna.
Tarpeita on tietenkin monia ja peruskoneelle eli isäntälinjan hakkuuyhdistelmälle pitää saada lisää kuormaa ja käyttötunteja, jos ne ovat jo talossa.
Mehänpojan menetelmillä kyllä saataisiin yhteiskuntaan vipinää yllättäen muillakin toimialoilla.
Yhdysvalloissa tunnetaan käsittääkseni juridiikassa termi salaliitto. Jos on tehty roimasti vahinkoa toisen omaisuudelle ja mukana on myös kuolemantuottamus, niin salaliittoahan se alkaa olla.
Kuusmottinen kyllä osui asiaan:
Yhteiskunta ja päättäjät alkavat olla niin vieraantuneita luonnosta, että susille voisi aivan hyvin järjestää terveydenhuollon koulutuksen, hommata äänioikeuden ja perustaa maakunnalliset susivaltuutettujen toimistot. Hirville voisi järjestää myös kursseja, jotta ne selviävät susien vihakäyttäytymisestä.
Mutta aloitukseen palatakseni, on se kyllä tosiasia, että luonto eli susi hoitaa kannanharvennuksen erilailla kuin ihminen.
Olen kyllä joskus pohtinut, että kauankohan kestää, että hirvikannasta jää jäljelle aines, joka osaa edes jonkin verran varoa liikennettä ylittäessään tietä.
Olen arton kanssa samaa mieltä. Jos pakokaasuista on ongelmaa, säädöt ovat joko pielessä tai oma 2-tahtisekoitus kaipaa uutta reseptiä. Parempi öljy käyttöön ja öljyn määrä voi tipahtaa seoksessa puoleen.
Meillä lähimmät porukat aloittavat 13.10.2012. Homman periaate on, että näille alueille tullee muualta hirvet pakoon. Mutta eivät porukat niitä enää pois päästä toisten alueille, koska omat pakastimet pitää täyttää ensin. Eivätpähän sorkkaelämet törmäile enää tiellekään pakastimesta.
Ei tulisi kyllä heti mieleeni typpilannoittaa taimikoita. Hirvi ja jänisriski on kyllä vain taimikoissa. Typpeä vaan kangasmaille, mutta vasta siinä vaiheessa kun lannoitus alkaa lihottamaan tukkia.
Tuhkan käyttö on taas eri asia. Sitä voi kylvää kyllä jo taimikkovaiheesta alkaen karuille soille.
Lannoitusasiasta sen verran lisää, että kyllä on lannoitteiden hinta noussut, kun valtio päätti laittaa osakkeensa myyntiin. Nostan hattua niille, jotka nappaavat tuon bisneksen takaisin suomalaisomistukseen.
Meni Vierailijalla vähän aiheen viereen, mutta jos hiukka saa jatkaa. Olen kuullut, että ennen NL:ssä mh-maksu suoritettiin työpalveluna. Jos ilmoitti suvulla olleen metsämaata jossain päin laajaa maata, pääsi nopeasti muutamaksi vuodeksi työpalveluun ja monesti jopa metsätöihin.
Miksiköhän puukamina pitäisi unohtaa taukotuvan lämmityslaitteiden joukosta pois?
Järeä vanhan ajan kotimainen valurautakamina vaatii kyllä järeän pohjan, ettei tipahda taukotuvan lattiasta läpi.
Nykyään marketeissa on halpamaiden 200-300 euron kaminoita ja luulisi niiden sopivan taukotupakäyttöön.