Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Etsittiin uhanalaisia lajeja talousmetsistä ja niitä löytyi. Kävin läpi nuo n. 60 lajia ja ovat joko pienen populaation tai toisenlaisen ilmaston lajeja, jotka Suomen metsissä esiintyvät satunnaisesti.
Tarvinneeko enää niille suojelualueita.
Linkki:https://www.alv13.fi/arvonlisavero-eu/
ALV-prosentit eri EU-maissa 2024Suurin osa maista ei halua yksinapaista USA johtoista maailmanjärjestystä , siksi uusia organisaatioita kuten Brics+ syntyy jatkuvasti.
BRICKS-maiden väärennetyillä vaaleilla valitut doktaattorit pitävät valtaa ja armeijan avulla opposition kurissa eivätkä halua USA johtoista maailmaa, sillä muuten ylivoimaisen suuri oppositio hirttäisi nämä diktaattorit ja vallanpitäjät ja maat siirtyisivät USA-johtoiseen maailmaan.
Näkyy olevan BRICS-maiden kansaansa tappaville hallituksille kannatusta tälläkin palstalla.
Tarkoitin, että metsäteollisuusyritys Suomessa maksaa suomalaisen alvin 25,5 % suomalaiselle puun myyjälle ja Saksassa saksalaisen alvin 16% sakasalaiselle puun myyjälle. Siinä 10% ero Saksan hyväksi.
Linkin mukaan alv-käytäntö sisämarkkinoilla olisi samalaista kuin Suomen sisällä tapahtuvassa kaupassa eli ostaja tilittää alvin myyjälle. Tästä joudun muuttamaan käsityksiäni.
EU:n ulkopuolelle myytäessä esim Kiinaan suomalainen viejä ei saa alvia, joten 25,5% näiltä osin jää kustannukseksi.
Kannattaisi myydä tukki sinne missä sen sahaus kannattaa, eikä tehdä sillä tappioita Suomessa. Onko Suomen puunjalostus kokonaan väärässä maassa, sillä Mesägroupillekin kevään poliittisista lakoista tuli taas 60 milj. tappiot ja koko alalle satoja miljoonia. Kaksissa edellissä sopimuksissa lakkoilu aiheutti myös satojen miljoonien tappiot. Kilpailijamaissa ei tällaisia ylimääräisiä kustannuksia ole.
Kaipolan lopetuksessa selvisi syykin siihen, miksi paperin kulutuksen lasku maailmalla aiheuttaa tehtaiden sulkemisen Suomessa ensimmäisenä. Paperin valmistaminen Kaipolan kokoisessa tehtaassa oli 10..15 miljoonaa euroa kalliimpaa kuin Ruotsissa palkkakustannusten vuoksi. Samalla selvisi myös se, että Suomen metsäteollisuudella puun hinnassa on ylimääräinen kustannus alvi, joka nyt nousi 25,5%:iin, sillä se jää kustnnuksesksi, koska ulosvientiin menevistä puujalosteista ei saa alvia, josta tuon kustannuksen voisi vähentää, sillä 90% tuotannosta menee vientiin. Saksassa alvi on 16% ja lisäksi palkkakustannukset Suomessa on 1,5 kertaiset Saksaan nähden ja 1,7 kertaiset Ruotsiin nähden.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
Avohakkuu on hiilensidonnan näkökulmasta jatkuvaa ongelmallisempi.
Mitä ongelmaa siinä on, kun se aukko 1 ha/v on osa metsälöstä 65..100 ha, joka pitää suhteuttaa tähän metsäalaan, sillä näin metsiä avohakataan Suomessa?
Maaperän hiiltä lähtee huomattavaia määriä taivaan tuuliin, kun se jatkuvassa kasvatuksessa päin vastoin lisääntyy koko ajan.
Mitenkähän tuo lie mahdollista, kun metsään sitoutunut hiili korreloi runkopuumäärän kanssa. Metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60 maanpinnan alapuolella Luken tutkija Ilvesniemen mukaan.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
AJ: Väite että hiilen määrän korvautumiseen menee avohakkuun jälkeen hyvin pitkä aika ei pidä paikkaansa. Jos siis en laskenut väärin jossain kohtaa. Timojen YLE-esimerkissä 40 vuodessa päästiin vasta hiilikuopan pohjalle.
Tässä Ylen linkissä hiilivaratoa arvioidaan yhden hehtaarin mukaan, josta sitten saadaan vääriä johtopäätöksiä. Kun lasketaan 100 ha metsälön hiilivaraston muutoksia hakkuilla 1..1,5 ha vuosittain, niin eihän sen hiilivarastoon tule notkahduksia missään vaiheessa.
Nopeastihan tuohon taimikko tulee, kun istuttaa ja kyllä kaikkien pitäisi hyväksyä se, että taimikon kautta se metsä syntyy ja hyvin kasvava, hoidettu ja kehittyvä taimikko on kaunis. Taimikon nopeampaa kehitystä voisi edistää istuttamalla suurempia taimia. Koivuhan kasvaisi nopeimmin, mutta männyn ja kuusen 3..4 vuotiaat taimet kasvaisivat 0,5 m jo ensimmäisenä istutuskesänä ja kyllä nopeasti peittäisi paljaan hakkuualueen. Tosin hyvin keskeisellä paikalla kuten taajamissa ja niiden lähellä voi harjoittaa sitten jk- kasvatusta, jossa myös taimia istutetaan.
https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html
Linkissä yllä ensimmäisessä kuvassa näkyy kantokääpä maalahopuussa, joka siis jo nimensä mukaan esiintyy kannoissa, joita ei edes lueta metsien lahopuuksi. Se on selvä, että lahopuun määrän lisäys tietenkin auttaa tällaisia jo elinvoimaisia lajeja runsastumaan. Kantokääpää metsissä olisi enemmän.
UA-lajeilla voi olla muitakin uhkatekijöitä lahopuun lisäksi esimerkiksi on toisenlaisen ilmaston laji tai on pienen popun laji. Lahopuulaji,joka on elinvoiainen Keski-Euroopassa, mutta Suomessa uhanalainen, niin lahopuumäärän lisäys tuskin tekee siitä täällä elinvoimaista.
Linkissä yllä on esimerkki korpihohtosammal (VU), joka on pienalaisten metsätyyppien (korvet, kosteat lehdot, rannat) kasvi eli uhanalaisuustekijät ovat pienen populaatiolajin kuten laji piste fiissä sanotaankin ” Pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen ja pirstoutuminen, tai voimakkaat vaihtelut.” Luokkaan johtanut kriteeri on ollut jo 30 vuoden ajan sama (VU) ” Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi” on outo, kun kuitenkin havaintojen määrä on lisäätynyt koko 30 vuoden ajan.
https://laji.fi/taxon/MX.43651/endangerment
Tässä Hesarin kirjoitus vanhoista metsistä ja kommentointia. Vanhoiksi metsiksi luetaan etelän yli 120 vuotiaat ja pohjoisen yli 160 vuotiaat metsät ja niitä on 12..13% Suomen metsistä.
