Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Raportin s. 30-34 biodiversiteetistä. Kuva 11 s. 32 väittää että lajidiversiteetti olisi suurimmillaan metsän kliimaksvaiheessa eli vanhana.
Vähän epäilyttävää, että ” on periaatteessa suurimmillaan”.
Punaisen kirjan vanhojen metsien heikolle lajimäärälle tukea.
”Siitonen ym. havaitsivat myös, että Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.
Luontopaneelin ja muiden tutkijoiden suositus on, että lisätään muun muassa lahopuuta ja palanutta puuta.
Eikö sitä lahopuututkimusta voisi tehdä heti jossain suojelualueella viemällä sinne lahopuuta tarvittava määrä ja alkaa vain tutkia sen sijaan, että se tehdään ikuisuuskaavan mukaan, vaaditaan vanhojen metsien suojelua ja aletaan sitten odotella, että myrsky kaataisi puita.
Vanhojen metsien suojelulla on oma arvonsa. Ihan jo pelkästään siinä että kansallispuistot ja luonnonpuistot näyttävät millaista kunkin alueen luonto olisi likimain luonnontilassa, miten se kehittyisi ja millainen lajisto olisi. Ilman näitä vertailualueita emme tiedä metsätalouden vaikutuksista kunnolla mitään.
Tuon näkisin hyvänä perusteluna ja olisivat jonkinlainen geenipankki myös.
Nyt selviää mistä muut ja hallituskin on saanut sellaisen käsityksen, että vanhat kangasmetsät ovat ”arvokkaita”. Minut herätti niiden lajiköyhyys verrattuna talousmetsiin.
Luntopaneeliltahan se.
Vuokko: Valitettavasti mikään Luontopaneelin väitteistä ei ole tutkimuksin oikeaksi osoitettu, ei 30 prosentin suojelutavoite, ei luonnontilaisten tai vanhojen metsien erityisen suuri monimuotoisuusarvo eikä edes luontokato.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5
Tässä Seppo Vuokon kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#5dfaa1a5
Lajien määrä on vaillinainen mittari.
Ainakin uhanalaiset lajit ovat vaikea mittari ja kun lajien määrän vaihtelun syyt ovat kiistanalaisia kuten hömötiaisen.
Metsissä lajien uhanalaisuuden yleinen syy on Mv= vanhojen metsien puute, Ml= lahopuun puute. Ei taida löytyä yhtään lahopuulajia, joka yksin näistä syistä olisi uhanalainen. Aina ne lisäksi ovat toisenlaisen ilmaston tai pienen popun lajeja. Uhanalaisuuden syy näille lajeille on sitten Suomen luonto itse.
Sitten väärät arviot esimerkiksi lahokaviosammal, jolla on pysäytetty monenlaista rakentamista ja aiheutettu miljoonien lisäkustannuksia, mutta todellisuudessa lajia esiintyy lähes joka paikassa, etupäässä kannoissa, joita ei edes lasketa lahopuuksi ja joita tulee joka vuosi puupeltometsiin miljoonia ja taas miljoonia kuutioita, kun sitä on opittu etsimään eli ei tarvitse yhtään enempää lahopuuta tai vanhaa metsää elinympäristöksi.
Ja yltiöpäinen suojeluhenki kuten valkoselkätikan tapauksessa. Tehtiin miljoonien kiertotie pesäpaikan ohi eikä tikkaa sen koommin ole nähty.
AJ: Jos nämä kaikki toimet ja alueet ynnätään yhteen, ei varmaan aluetasolla oltaisi enää kaukana tavoittelemastasi 30 prosentin suojeluasteesta.
Tuohon kun lisätään vielä kaikki kituiset suot ja rämeet, joilla ei ole talouskäyttöä ja niiden puuston latvuspeittävyys 10% täyttää metsän määritelmän, niin mennään ylikin.
AJ: ja lisäksi arvokkaimmista vanhojen metsien kohteista Etelä-Suomessa
Keski-Euroopassa kaikki metsät ovat lehtoja ja jo Baltiassa lehtoja alkaa olla kymmeniä prosentteja ja Pohjois-Puolassaassa 90% metsien pinta-alasta. Suomessa metsät ovat kanagasmetsiä 99%:sti ja lehtoja etelässä 2,5% ja pohjoisessa 0,5%.
Jos lehdot jättää pois, niin mitä Etelä-Suomen vanhoissa kangasmetsissä on sellaista, että niitä voi sanoa arvokkaiksi?
Onko vanhat kangasmetsät monimuotoisempia kuten yleensä luullaan ja siksi niitä halutaan suojeluun lisää, vaikka lajimäärä jää niissä murto-osaan muiden metsien lajimääristä.
Punainen kirjan 2019 mukaan sivu 43 taulukko 5.
file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-61.pdf
Tässä T.A:n selitys miksi niin on: ””” Talousmetsissä lajisto on köyhempää kuin luonnonmetsissä. Tämähän on yleisesti tiedetty totuus.”””
