Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Veli-Jussi Jalkanen kommentoi.
Nyt tuli ennustus.
Ennustan, että uhanalaisia metsälajeja tullaan hyvästelemään sukupuuttoon Suomessa lähivuosikymmeninä.
Kommentoija vielä vahvistaa:”Näillä nykyisillä toimilla lajikato jatkaa kiihtymistään.”
Kun tietäisi yhdenkin lajin, jonka metsätalous olisi hävittänyt.
Tammihiiri on hävinnyt laji.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/01/kadonneet-elaimet-missa-piileksii-tammihiiri
<div class=”cmnts-14ek1gd jwyKFu”></div>On esitetty sellainenkin arvio että poistuma on suuruusluokaltaan sama molemmissa – eli hakkuupoistuma vastaisi luonnonmetsien itseharvenemisen ja metsätuhojen yhteenlaskettua poistumaa.
Jos luonnon metsän samat puut ovat pystyssä 650 vuotta verratattuna siihen, että talousmetsää uudistetaan tänä aikana 10 kertaa, niin sinne maapohjaan on mennyt moninkertainen määrä myös yhteyttämistuotteita ja luulisi, että sitä hiiltäkin olisi jäänyt sinne enemmän haihtumisesta huolimatta.
Männyllä vettä läpäisevillä mailla juuri on paalujuuri, joka voi olla yhtenä juurisykermämänä l. puraksena 1,5 m syvyyteen asti ja saman verran leveä, jotka varmasti ovat pitkäikäisiä. Olen tällaisia puraksia poistanut ojituksessa ja niiden ylös saanti teettää kyllä työtä.
Hakkuut vähentäisivät metsätuhoja, jotka nyt purkavat noissa maissa vuosittain valtavasti maanpäällisiä hiilivaroja ilmakehään ja seisauttavat hiilinielut. Jos karikesyöte loppuu, myös maaperän hiilivarastoa purkautuu ilmakehään.
Aivan. Tarvittaisiin paljon selvityksiä maapohjaan sitoutuneesta hiilestä, sillä tässä Biosoil-tutkimuksessa saatiin tulos, että maapohjan hiili aukkovaiheessa ei juurikaan purkautunut takaisin ilmaan. Koskiko tutkimus syväjuurisia mäntymetsiä, sillä pintajuuristen puiden kuten kuusi voisi kuvitella, että suurin osa kuolleista juurista varmasti alkaa nopeammin palauttaa hiiltä takaisin ilmakehään.
Samoin meneekö 70% (kuten on arveltu) metsän puiden yhteyttämistuotteista maapohjaan ja miten se jakautuu muun elävän maapohjaeliöstön (sienijuuri, bakteerit yms) kanssa, sillä nythän vain 22% yhteyttämistuotteista (hiilestä) lasketaan menevän puiden eläviin juuriin.
Lisäksi minkälainen ero maapohjan hiilen muodostumisessa on luonnon metsien ja talousmetsien välillä? Talousmetsissähän hakkuissa jää aina juurista maapohjaan kuollutta hiiltä koko metsän kierron ajan aina uudestaan ja uudestaan, kun taas luonnon metsissä satojen vuosien aikana ei tällaista hiilen lisäystä ole. Entä lasketaanko lehti-ja neulaskarikkeesta maapohjaan menevän hiiltä?
Onko maapohjassa pitempiaikaista pysyvää hiiltä kuten siinä ruotsalaisessa tutkimuksesta väitettiin, että hiili on muodostunut maapohjaan 10 000 vuoden aikana jääkauden jälkeen.
Metsäntutkimuslaitoksen 1980-luvulla käynnistämä laaja tutkimus osoittaa, että metsämaan hiilivarasto säilyy vakaana metsien käsittelystä riippumatta. Hanke nimettiin Biosoil-tutkimukseksi, kun maanäytteitä kerättiin toistamiseen 2000-luvulla,
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Tulkitsin parlamentin päätöksen niin, että ensisijaisesti pitäisi ennallistaa natura 2000 -alueilla. Muita alueita ei siis suoraan poisteta, mutta parlamentin kanta on epäselvä.
Muistelen, että maatalous myös jäi asetuksen ulkopuolle.
”Maanantain mediatilaisuudessa Mykkänen otti esiin neljä asetukseen liittyvää metsien luontotyyppiä: puustoiset suot, harjumetsät, lehdot ja boreaaliset luonnonmetsät. Niiden tilaa ei saisi heikentää. Olennaista on, miten hyvä tila nyt määritellään.”
Hyvä, siis ojitettujen turvemaametsien tilaa ei saa heikentää?
Onko tämä kysymys esitetty kansalaisille?
Kumpi on oikea johtopäätös siitä, kun Suomen lahopuuriippuvaisista 4000…5000 lajeista 95 % on elinvoimaisia ja 5% eli 190 lajia on uhanalaisia?
– tämä nykyinen Suomen metsissä oleva lahopuumäärä alle 5m3/ha on aivan riittävä
– Suomen metsissä lahopuuta on liian vähän
Itävallan liittokansleri pyytää EU-tuomioistuinta kumoamaan ympäristöministereiden maanantaisen päätöksen hyväksyä ennallistamisasetus.
Onnistuukohan?
