Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Sarjassa aivan järjettömiä arvioita uhanalaisista lajeista.
https://laji.fi/taxon/MX.237117/occurrence
Ylemmässä linkissä on otettu Peikonmalja esimerkiksi, miksi vanhoja metsiä ja lahopuuta pitäsi olla enemmän. Lajitietokeskus keroo Peikonmajan kasvupaikaksi Sipoonkorven Kansallispuiston, josta vuonna 2011 1 havainto, 2012 2 havaintoa, 2013 1 havanto ja sitten seuraava havainto vasta 10 vuoden päästä 2023 1 havainto.
Lajitietokeskuksen mukaan uhanalaisuuteen johtaneet syyt: Metsien uudistamis ja hoitotoimet, vanhojen metsien väheneminen ja lahopuun väheneminen.
Ylemmästä linkistä: Viimeisimmän lajien uhanalaisarvion mukaan suurin syy ja uhka lajeille on metsien käyttö – pitkälti tällä hetkellä ennätystasolla olevat hakkuut.
Kun Peikonmaljasta Suomessa ei ole havaintoja muualta kuin Sipoonkorven Kansallispuistosta, niin mitä tekemistä sen uhanalaisuudelle ovat olleet aukkohakkuut ja niiden uudistaminen? Onko sellaisia tehty Sipoonkorvessa? Lisäksi uhanalaisarvio on noussut 10 vuoden takaisesta arviosta äärimmäisen uhanalaisesta (CR) 2010 nyt 2019 erittäin uhanalaiseen (EN). Luulisi että olisi käynyt päin vastoin.
Oikea arvio on, että Peikonmalja on luonnostaan pienen popun laji, jolla on suuret kannan vaihtelut ja voi siksi välillä kadotakin ja löydetään taas uudestaan, kun jostain tuntemattomasta syystä runsastuu sen verran. Mahdoton laji auttaa vanhoja metsiä ja lahopuuta lisäämällä, kun Sipoonkorven vanhat metsätkään eivät auttaneet.
Kannoista ei varsinaisesti ole pulaa, pystyssä ja maassa olevista puista on.
Ei kai tuo pidä paikkansa, sillä lahopuuriippuvaisten lajien elinvoimaisuus on ollut iät ja ajat 96% luokkaa eli niin korkea, että sitä on hyvin vaikea nostaa enää millään konstilla.
Kaikkien arvioitujen lajien elinvoimaisuus on pysynyt Punaisten kirjojen mukaan jo 30 vuotta sinnä 90% tuntumassa eli tätäkään prosenttilukua on vaikea enää nostaa, kun se on niin korkea.
Lahokaviosammaleen esiintyminen on riippuvaista etenkin sopivien kookkaiden maalahopuiden ja -kantojen runsaudesta ja tasaisesta pienilmastosta
Ja nyt kelpaa sitten kannotkin lahopuuksi, vaikka lahopuun laskutapa ei niitä näyttäisi sisältävän? Jos kannot laskettaisin mukaan tuo 10 m3 tavoite kyllä täyttyisi.
Valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) perusteella Suomen metsissä on kuollutta puuta keskimäärin 5,4 m3/ha. Määrä on lisääntynyt Etelä-Suomessa, missä kuollutta puuta on nyt metsä- ja kitumaalla keskimäärin 3,2 m3/ha, kun määrä 1990-luvun lopussa oli 2,8 m3/ha. Pohjois-Suomessa lahopuuta on keskimäärin 7,6 m3/ha.
Lahopuukoeala on 7 metrin säteinen ympyrä, jolta mitataan kaikki läpimitaltaan vähintään 10-senttiset pystyssä tai maassa olevat kuolleet puut.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/blogit/ideologiat-vievat-tiedetta/#5dfaa1a5
Lahokaviosammalesta tässäkin.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kommentti-missa-uhanalaiset-ja-sukupuutot-ovat-totta/#5dfaa1a5
Luodsi-hankkeen loppuraportti s. 24: ”lahokaviosammal ei nykytiedon mukaan ole yksinomaan vanhojen metsien laji, vaan sitä on löydetty myös voimakkaasti käsitellyistä metsistä
Lajitietokeskus ei näytä reagoineen. On edelleen erittäin uhanalainen (EN), vaikka sitä löytyy vähän joka paikasta.
Miksiköhän tämä yksi laji on otettu esille? Tästäkö syystä?
Laji on estänyt vaikka mitä rakentamista. Hullua touhua.
Suomessa se tarkoittaa Kokoomusta ja Perussuomalaisia. Näiden hyväksi Venäjä tulee vaikuttamaan. Sama pyrkimys diktatuuriin.
No jopa oli väärä arvio.
Molemmat puolueet ovat demokratian kannattajia ja sen todistaa, että haluavat auttaa Ukrainaa voittamaan sodan Venäjää vastaa.
Ryssän röllit diktatuurihaaveineen täällä löytyy Venäjän kannatajista sodassa Ukrainaa vastaan.
Timpan kanssa samaa mieltä.
Uudistamiskustannukset voi vähennetää hakkuutulosta. Minulla on tulossa 25 000 e hakkuu, johon tulee 2 hehtaaria aukkoa. Alan uudistamiseen menee 2500 e. Kymmenen prosentin tuottoon pääsee, kun sijoitaa käteen jäävän. Metsät kasvaa ja sijoitukset kasvaa. Uudistamiskustannuksethan eivät mene hukkaan kansantaloudessa, vaan antavat konemiehille töitä ja valtiolle verotuloja.
Suomen metsätalouden (kuta enemmän metsät kasvavat) vaikutus kanasantalouteen on moninkertainen muuhun teollisuuteen verrattuna, sillä tuontipanoksen ovat pienet eli lopputuote vientisatamassa on ollut kokonaan suomalaisen työn alainen.
Tämä on tiedostettu siellä, missä aina on haluttu kampittaa Suomen taloutta eli Venäjällä. Aina löytyy Suomesta tälle kampituslinjalle hyödyllisiä idiootteja. Ay-liikkeelle 1970-luvun alussa Aleksei Beljakov kävi antamassa ohjeet, miten Suomen taloutta sabotoidaan kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla, että saadaan aikaan vallankumoukselle otollinen tilanne. Kukapa ei lisää palkkaa haluaisi. Sama linja ei kun jatkuu.
Nyt Suomen metsätaloutta yritetään kampittaa jatkuvalla kasvatuksella ja järjettömällä ”mikään ei riitä” luonnonsuojeluvyörytyksellä. Kukapa ei haluaisi olla tekemättä yhtään mitään metsien eteen, kun kerran on olemassa jatkuva kasvatus ja kukapa ei haluaisi puolustaa luontoa hakkuita vastaan.
https://www.luke.fi/fi/blogit/soiden-ennallistamisen-vesistohyotyja-maltettava-odottaa
Nyt sitten ennallistetuista soista tuli ongelma ja niiden päästöjä vesistöön pitäisi puhdistaa. Onko jossain päin Suomea niin vähän luonnon soita, että niitä pitäisi saada lisää, vaikka ojitettuna kasvavat hyvin metsää. Täällä soita oli 70% pinta-alasta ja näkymä ennen kuin tundralla. Nyt ojitettuna maisema on metsäistä.
Olen ehdottanut tuota ojitusalueiden vesien ohjaamista alempana oleville ojittamattomalle suolle kiintoaineiden päästöjen vähentämiseksi ja nyt vasta näen sen ensimmäistä kerta tutkijoidenkin mukaan sopivan siihen tarkoitukseen.
Ravinnekuormitus vesistöihin voi jäädä vähäiseksi, jos ennallistettavan ojitusalueen vedet purkautuvat ojittamattomalle suolle tai ne saadaan ohjattua sinne.
