Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suomen viime vuosien metsäkadosta 14 000 ha lasketaan CO2-päästöjä -3,5 Mtn. Se tekee CO2-päästöjä hehtaaria kohden 250 tn. Suomen metsien keskikuutiomäärä per ha on n. 120 m3/ha, joka on sitonyt elävään biomassaan CO2:ta 1,3*120= -156 tn. Ilmeisesti mukaan lasketaan myös maapäästöjä, sillä elävä biomassa ei sido riittävästi.
Kertoimella 2,1 päästö olisi 2,1*120= -252 tn.
Metsäksi katsotaan, kun kasvu on yli 1,0 m3/ha/v ja kitumaaksi 0,1..1,0 m3/ha/v ja joutomaaksi 0,1 m3/ha/v.
Taitavat olla nuo ojitettujen soiden ennallistamiset enemmänkin kitumaita.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010400821.html
AJ kirjoittaa linkissä: Ennallistaminen ei lopeta maapäästöjä eikä niiden raportointia, eli ennallistetut suot eivät siirry luonnontilaisten luokkaan.
Aiheutuukohan ennallistamisesta metsäkatoa?
On huono asia, että Metka-tuki koskee vain terveyslannoituksia, vaikka valtiovalta niitä hiilinieluja tarvitsisi, kun alituksista on puhuttu miljardien laskusta.
Tuhkalannoituksen hinta ennen veroja vaihtelee noin 300–500 euron välillä riippuen kohteen koosta ja siitä, levitetäänkö tuhka helikopterilla vai traktorilla.
Sisältääköhän tuo 300..500 e/ha hinta lannoitteen ja levityksen?
Metka-tuki olisi tuhkalle 270 e/ha eli 100 000 hehtaarin kokonaislannoitustuki olisi todella aika vähän 27 milj.e/v, tosin koko Metka-tukiin on budjetoitu 38 miljoonaa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/terveyslannoitukseen-haettu-ennatysmaara-tukea/#5dfaa1a5
Puppeliskukkula: Ikävä sanoa, mutta näistä suomalaisten metsien hiilinieluvaatimuksista jää ilkeä epäilys,
Hiilinieluun lasketaan koko puun elävä biomassa (runkopuu, oksat, neulaset, lehdet, kanto, juuret ja hienojuuret) ja taimienkin kasvu eli kaikki 1,3 m ylittävät vesatkin. Hakkuusäästön = (metsien kasvu miinus poistuma) LUKE on laskenut viime vuodelta linkissä. Hakkusäästön hiilinielu sitten saadaan se kertomalla 1,3.
Nopein ja tehokkain tapa saada lisäkasvua metsiin on lannoitus, johon hakkuilla ei ole mitään vaikutusta, jos ne pysyvät viime vuosien tasolla. Turvemaita pitäisi lannoittaa vuosittain 100 000 ha, että siitä syntyisi merkittävää kasvua. Tuhkalannoitteita, jotka antavat 30 vuodeksi lisäkasvua 2..3 m3/ha/v taitaa riittää 100 000 hehtaarille, mutta Metka tukea on varattu vain 10 000 hehtaarille. Kymmenen vuoden päästä lisäkasvua olisi 2..3 milj.m3/ha/v.
”Draghin mukaan EU-maat keskittyivät kilpailemaan toisiaan vastaan yrittämällä laskea palkkakustannuksia sen sijaan, että maat olisivat keskittyneet pitkän aikavälin tuottavuuden kasvuun. Samalla leikkauksilla vähennettiin myötäsyklisesti kotimaista kysyntää ja heikennettiin EU-maiden toimivaksi todettuja hyvinvointivaltioiden rakenteita.”
Suomi on kunnostaunut kohta 100 vuotta kilpailijamaita korkeampien palkankorotusten tuhoisalla tulopolitiikalla, joka johti aina muutamassa vuodessa kansainvälisen hintakilapailukyvyn menetykseen ja palkkojqa sitten laskettiin lukemattomia kertoja devalvaatiolla kilpailijamaiden tasolle takaisin.
Sama peli on jatkunut näihin päisiin saakka. Muistaako kukaan tätä viimeistä Sipilän KIKYÄ, jossa palkkoja piti laskea 15%. Nyt pitäisi olla menossa sen komas vaihe laskea palkkakustannuksia 5% pitämällä palkat ennallaan niin kauan kuin kilpailijamaat nostavat omiaan tuon 5% enemmän. Onko niin tapahtumassa?
Kaipolan palkkakustannukset olivat lähes 2-kertaiset ruotsalaiseen vastaavaan tehtaaseen nähden ja vuositasolla 10..15 milj.e korkeammat. Siksi se laitettiin kiinni ensimmäisenä, kun paperin kysyntä maailmalla laskee.
