Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Aalto-yliopiston professorin mukaan ainut kasvukeino on tuottavuuden kasvu, eli tehtyä työtuntia kohti tulee saada enemmän tuloa.
Julkisuuteen ei voi kirjoittaa, että Suomen palkkataso on liian korkea kilpailijamaihin nähden. Siksi puhutaankin tuottavuuden nostosta, josta ei yleensäkkään tarvitsisi puhua, jos pallkataso olisi kilpailukykyinen.
Suomen ainoa ongelma näkyy olevan ikuisesti, joka viime vuosinakin on nähty, beljakovilainen ay-liike ja aina lakkoilemalla revityt kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset. Suomella ei olisi mitään hätää, jos palkkoja olisi viimeisten 30 vuoden aikana nostettu kilpailijamaiden Ruotsin ja Saksan mukaan. Tanskan kruunua ei ole devalvoitu koskaan. Tanskan hallituksella on mahdollisuus puolittaa mikä tahansa palkkaratkaisu hintakilpailukyvyn sailyttämiseksi. Maan hintataso tulee kotimaisesta palkkatasosta. Jos Suomessa palkkataso olisi 15%v alempi, niin hintatasokin olisi 15 % alempi.
Sipilan Kiky 15 % sisäinen devalvaatio eli palkkakustannuksia alas koostui 3 osasta. Palkkoja alas 5%, tuottavuutta ylös 5% ja sitten odotellaan niin kauan, että kilpailijamaat ovat nostaneet omia palkkojaan 5% enemmän kuin Suomessa.
Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut historiansa aikana miljoonia työttömiä kilpaijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Ein ole ihme, että Suomella menee huonosti, kun historia on ollut tällainen, jota muilla mailla ei ole.
Kannatan pohjoismaista vastuuta ottavaa ammattiyhdistysliikettä, en tätä Neuvostoliiton ja Putinin kannattamaa Suomea tuhoavaa ay-liikettä.
”Hyvää on ettei metaani kumuloidu ilmakehässä.”
aSanta ;””Vakiopäästönä tuo ei pidä paikkaansa – kumuloituvuus tarkoittaa kasautumista ja kertymistä eli vähitellen sen osuus kasvaa ajan funktiona,””
Scientist tarkoittanee päästön alun kumuloitumisen jälkeen metaani ei kumuloidu ja on siinä oikeassa.
Wikipedia-linkit aSantalta eivät ole vakiopäästö ja todiste siitä, että päästöt kumuloituvat, vaan metaanipäästöt lisääntyvät nykyään joka vuosi.
Ompa kummallista jankkausta. aSanta puhuu metaanipäästöjen alkamisen jälkeisesta kumumuloitumisesta ja muut sen 50 vuoden jälkeisistä metaanipäästöstä, jotka eivät tietenkään enää kumuloidu ja lisää metaanivarastoa. Vakiopäästöinen metaani alkaa hajota 50 vuoden päästä sitä mukaan kun uutta metaania tulee lisää.
Mitään syytä edes puhua nykyään metaanin kumuloitumisesta kuin teoreettisena kysymyksenä, sillä sen päästön alkamisen jälkeinen kumuloitumisen aika 50 vuotta lienee jo niin kaukana takana päin ettei sitä kukaan tiedä. Esimerkkinä Suomen nautojen vuotuiset vakio metaanipäästöt. Ne päästöt eivät enää kumuloidu.
Ja Häkkinen on siinä oikeassa ettei Suomen metaanipäästöjä tulisi ynnätä yhteen CO2-päästöjen kanssa, sillä CO2-päästöt kumuloituvat, mutta metaanipäästöt eivät.
Näkyy Tekoäly olevan eri mieltä kuin Soimakallio 10 Mm3 hakkuusäästön CO2-nielusta.
Vastaus kysymykseen ”Paljonko on hakkuusäästön CO2-nielu”
Jos hakkuita vähennetään 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, arvioidaan, että hiilinielu kasvaisi noin 5–8 miljoonalla tonnilla CO₂ vuodessa (lähde: LUKE, SYKE).
Kurki pohtii, että Luken kerroin 0,77 hakkuusäästölle on väärin.
Tässä on kysymys hakkuusäästöstä siis elävästä puun kokonaisbiomassasta eikä sisällä kuollutta maansisäistä biomassa tai sen päätöjä ja suhde 0,77 tulee luvuista 13,2/17,2=0,77.
Hakkuusäästö vuonna 2023 oli 17,2 Mm3 ja sen CO2-nielu -13,2 Mtonnia Luken mukaan, jonka kokonaisbiomassa on 17,2/0,6=28,7 Mm3 ja sisältää vain elävien puiden runkopuun, latvuksen, oksat, neulaset, lehdet, kannot ja juuret.
Seppälän mukaan 1 milj.m3 säästö vähentää päästöjä -1,8 Mtn vuodessa. Luken käyttämä suhde CO2-nielu per sen hakkuusäästö on 0,77 ja sen mukaan 1 milj,m3 hakkuusäästöstä voisi Luken kertoimen mukaan tulla CO2-nielua 1/0,77= +1,27 Mtn. Toisaalta tuo säästö vähentää karikesyötettä ja pienentää nielua. Koko Metsämaan nielua laskettaessa pitää myös maapäästöt huomioida ei vain metsän CO2-nielun lisäystä. Silloin suhde jo olisi 1/1.
Suomen 2023 hakkuusäästö oli 17,2 Mm3 ja sen CO2-nielu oli -13,2 Mtn. Jos Suomen hakkuusäästö olisi nolla, niin CO2-päästön myös on oltava nolla.
Mutta kun Lukella onkin poistumalle suurempi kerroin 1,33 kuin kasvulle 1,25, niin nolla hakkuusäästölläkin Suomen metsät olisivat päästö. Kasvulla 104 Mm3/v päästöä puun kokonaisbiomassoilla laskien tulisi -104*1,25 + 104*1,33= -130+138= +8 Mtn/v.
Johtopäätös tuosta on, että Suomen runkopuuvarannon CO2-nielu alkaa laskea, mikä tietenkin on teoreettisesti mahdoton siksi, että runkopuumäärä pysyy ennallaan.
Jos hakkuusäästö on nolla, niin silloin myös CO2-päästön on oltava nolla.
Luken hakkuusäästön CO2-nielun ja hakkuusäästön määrän (m3) suhde 0,77 ei voi pitää paikkansa. Suhde voi vaihdella 1, 27 molemmin pulin, mutta keskimäärin olisi 1, 27.
Nasan satelliitti näkyy todistavan Ruotsin laskennan oikeaksi ja minun Ruotsin hiilinielulaskennasta saadun hiilinielun olevan oikean suuntainen keroimella 0,9, joka oli n. -40 Mtn
Ruotsin Maankäyttösektorin Metsämaan nielulaskenta?
Suomen Metsämaan päästö Luken mukaan vuonna 2023 oli +1 Mtn-ekv, mutta Ruotsin tapaan laskien ja käyttäen Suomelle kerrointa 0,9 Ruotsin arvoista ja laskien hakkuusäästön CO2-nielun Ruotsin suhteella, niin
Suomen Metsämaan nielu olisi huomioiden puutuotteet nollaksi:= -1,11*17,2-0.9*17-0,9*19Mt+14( turvemaiden maapäästö) =-19,2-15,2-17,1+14= -37,5 Mtn-ekv
Kun jättää tuon turvemaiden maapäästön +14 Mtn-ekv pois, niin Suomen CO2-nielu olisi n. -50 Mtn eli sama kuin Nasan.
– Suomen luonnon soiden CO2-sidonta -3 Mtn/v on pieni eikä vaikuta mihinkään.
– metaanipäästöjen puuttuminen ei sekään oikein muuta mitään, sillä metaanipäästö ei lisää yhtään lämpenemistä, vaan ylläpitää kertaluontoista lämpöastetta, sillä se hajoaa niin nopeasti ilmassa. Vain CO2-lisäys ilmakehään nostaa ”teorian” mukaan joka kerta lämpötilaa, sillä CO2-kaasu on pitkäikäinen ja kasautuva.
– puujalosteiden CO2-vientikään n. 25 Mtn/v huomioiden ei sekään tee Suomesta päästöä.
Kyllähän tämä peli alkaa Luken, Ilmastopaneelin ja Luontopaneelim osalta olla pelattu.
