Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Turve poistui sen päästöjen takia.
Turpeesta ei tule päästöjä kuten ei tule puunkaan poltosta, sillä uuteen kasvuun sitoutuu sama määrä hiiltä, joka on otettu ilmasta.
Eipä ole ihme, että sähkö maksaa, kun on poistettu 4000 Mw lämmity. ja sähkötehoa purkamalla halpaa turvevoimaa maailman pelastamiseksi.
Shkön hinnan nousu on suoraa Venäjän hybridivaikuttamista Suomen hyödyllisten idioottien myötävaikutuksella.
Kukapa ei haluaisi pelastaa maailman.
Kukapa ei haluaisi lisää palkkaa.
Kun Kreikka joutui EUn julkisen talouden alijäämämenettelyyn, niin julkisen sektorin palkkoja alennettiin 40%.
Nyt Kreikan talous on kasvava ja talous on vahvalla pohjalla.
Suomella on sama edessä.
Suomessa se koskisi 700 000 julkisen sektorin palkansaajaa, joidenka palkkasummasta 32 miljardia lähtisi 12 miljardia.
Kun puuston kasvu ylittää kokonaispoistuman, kasvu alkaa lopulta laskea. Kasvun ja hiilinielun ylläpitämiseksi tarvitaan myös hakkuita. Metsäalueella suurin kasvu ja puuston bruttohiilinielu saavutetaan, kun eri ikäluokkien metsiköiden pinta-alat ovat yhtä suuret, kun metsä uudistetaan silloin kun kiertoajan keskimääräinen kasvu on suurimmillaan, ja kun puuston kasvu ja poistuma ovat yhtä suuret.
Professori Lauri Mehtätalon tutkimusten mukaan suurin metsän kiertoajan keskimääräinen kasvu ja siten puuston suurin bruttonielu saavutetaan Etelä-Suomessa vähän yli 70 vuodessa.
Pitäneekö tätä tulkiita niin, että tuo maksimaalisen metsänkasvun teoria on ollut jo pitempään tiedossa, mutta Lauri Metsäsalo on tutkimuksillaan osoittanut sen kasvuajan optimiksi n. 70 vuotta Etetelä- Suomessa.
MaalaiSepon tapaan olen ihmetellyt, miksi Suomen metsien kasvu ei vain nouse sinne 110 milj.m3/v, sillä ainakin viimeiset 15 vuotta ovat olleet täällä metsien kasvun kannalata paremmat kuin koskaan.
Ruotsissahan korjattiin jo kasvu 110 milj.m3:stä takaisin 125 milj.m3:iin, mihin notkahti 2018 kesän jäkeen.
”elinvoimaisuus, en monimuotoisuus, termeillä on vissi ero.”
Aki Ikosella näkyy olevan taito ymmärtää tahallaan tai tahattomasti väärin.
Nostaa esiin omia väärinkäsityksiä kommenteistani
Maitten BII arvot eivät kerro, onko jonkun maan luonto monimuotoisempaa kuin toisen maan.
Esimerkki, sademetsä 80% BII vs boreliaaninen metsä 96% ei tarkoita että meidän metsät olisivat monimuotoisempia kuin Brasilian sademetsät. Sademetsät olisivat silti monimuotoisempia.
ja väittää sitten etteivät pidä pakkansa.
Aika epärehellistä.
Tuosta tieteen vastaisuudesta voi sanoa, että minä en epäile MetsäVesi-raportin enkä muidenkaan tutkimusten tuloksia. Mutta kun nämä tutkimukset tyrmäävät luontojärjestöjen kiveen kakattuja totuuksia, ne eivät kelpaakkaan enää.
Esimerkkinä, ojituksisilta ja metsätaloudesta tuleva tummentava TOC- kuorma on vain noin 4%..8% vesiin tulevasta kokonaiskuormasta, mutta se ei enää pidäkkään paikkansa. Kaikki humusväri vesiin edelleen tulee suo-ojituksilta.
Tai jos metsätaloudesta vesiin tuleva fosforikuormalisä on 10..20 g/ha/v, niin se on valtava ei mitätön. Se pilaa Itämeren.
Samoin hiilinielulaskenta. Miksi Hamasin sanomat eivät ole käsitellyt Ruotsin tapaa laskea hiilinielua?
Minä lähetin Hamasin Sanomiin kommentin, että kommentoijat käykää katsomassa minun vastaukset Aki Ikoselle Metsälehdestä, sillä täällä niitä ei julkaista, mutta sitäkään eivät eilen julkaisseet. Yritän tänään uudelleen. Minulla on kaikki viestit tallenettu.
Aki Ikonen: Maitten BII arvot eivät kerro, onko jonkun maan luonto monimuotoisempaa kuin toisen maan.
Tässä linkissähän niitä erimaiden BII indeksejä on laitettu paremmuusjärjestykseen, mutta se vertailukohta ko. maan oma luonto.
Aki Ikonen: Sotket nyt kaksi asiaa, elinvoimaisuus ei ole sama asia kuin monimuotoisuus
Lajien määrä ja myös niiden runsaus on monimuotoisuutta.
BII mittaa luonnon monimuotoisuuden muutosta käyttämällä maailmanlaajuisesti kasvien, sienten ja eläinten runsaustietoja. Indeksi osoittaa, miten paikallinen maanpäällinen luonnon monimuotoisuus reagoi ihmisen paineisiin, kuten maankäytön muutoksiin ja tehostumiseen.
Scientist: Pohjoinen luonto ei yleensä ole koskaan niin monimuotoista kuin etelän luonto.
No ei tietenkään, jos etelän ja pohjoisen luontoja verrataan. Kukas niitä on nyt verrannut?
Pohjoisen luonnon monimuotoisuutta pitää verrata pohjoisen alkuperäisluontoon, joka sitten 100%.
https://www.nhm.ac.uk/our-science/services/data/biodiversity-intactness-index.html
Tässähän tuota selvitetään.
The BII measures biodiversity change using abundance data on plants, fungi and animals worldwide. The Index shows how local terrestrial biodiversity responds to human pressures such as land use change and intensification.
Suomeksi:
BII mittaa luonnon monimuotoisuuden muutosta käyttämällä maailmanlaajuisesti kasvien, sienten ja eläinten runsaustietoja. Indeksi osoittaa, miten paikallinen maanpäällinen luonnon monimuotoisuus reagoi ihmisen paineisiin, kuten maankäytön muutoksiin ja tehostumiseen.
