Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Se veden nousu aloittaa uuden metaanipäästön, jonka ekv 30 vuoden periodilla on 100. Eli vastaa CO2-päästö 100-kertaisesti.
Kun katsoo Paavo Ojasen tutkimuksen metaanpäästöjä luonnon soilta:
A. aito korvet ja rämeet CH4-päästö 56 g/m2/v keroimella 3,6 (100/28) yhteens +2,0 tn/ha/v-ekv.
D. karut rämeet niin CH4-päästö olisi 2,5 (140/56)*2= +5 tn/ha/v.
Kun ravinnelisät varsinkaan fosforin nytkään ojitusalueilta eivät ole kummoiset, niin ennallistamisen huödyt jäävät nollaan ja maksavat vielä.
Metsä on aina monimuotoisempi kuin suo.
Annamari Laurenin kolumni /Metsälehti no 18
Ennallistamisen (ojien tukkimiset) hyödyt nolla.
– metsän muuttaminen puuttomaksi suoksi lämmittää ilmastoa 100..300 vuotta ja vesien ravinnekuorma lisääntyy kymmeniksi vuosiksi
– ennallistamisessa tavalliset kangasmetsien lajit korvautuvat vain tavallisilla suolajeilla
– mekaanisesti lisääntyneet ennallistamispinta-alat eivät tuo hyötyjä, vaikka kansainväliset sopimukset niin velvoittaisivat
– kaikesta tästä vain rahan menoa
Joka sanasta samaa mieltä.
Nyt syntyy ennallistamisesta toivottavsti kunnon yhteenotto, sillä eihän luontojärjestöt voi hyväksyä tälläista omien tavoitteidensa ja käsitystensä halveksintaa.
Vastustaja on tietenkin kovimmasta päästä, kun sattuu olemaan Suomen ainoa suometsätieteiden professori.
On siellä muitakin selittäjiä kuin umpeenkasvaminen.
On.
Umpeenkasvun uhka on 650+535= 1185 lajille.
Sitten metsätalouden ulkopuoliset uh-lajit luonnon hellässä huomassa 1184 lajia.
Sanotaanko näin, että yhteensä 2369 uh-lajia eli 90% kaikista uh-lajeista 2667 on Suomen luonnon armoilla. Kyllä niitä poron luontoedeltäjiä ennen porotaloutta on laiduntanut Käsivarren Lapin alueita, jossa nämä tunturipaljakoiden 309 uh-lajia ovat kahta lukuunottamaatta.
Ennallistamisella luontoväki siis taistelee luonnon omia prosesseja vastaan säilyttääkseen ihmisen luonnon käytön jäljet…
Hyvä huomio Ranelta.
Nyt kun olen kommentoinut Hesarissa, kuinka luontoväki taistelee lajien uhanalaisuudessa luonnon aiheuttamaa umpeen kasvamista vastaan, jonka osuus on n. 90% kaikista lajeista, niin sitten siellä viitataankin, että entäs nämä uhanalaiset luontotyypit.
Tätä tullaan käyttämään vastauksissa.
Luontotyypeistä 40/57 = 70 % onkin perinneympästöjen luontotyyppejä, joiden ainoa uhka on luonnon umpeen kasvaminen.
Että sillä lailla.
Miten tämä onkin saatu käännettyä, että ihminen ja metsätalous vain aiheuttaa luontokatoa Suomessa?
Annika Kangas selittää eroa Ruotsiin.
No ei selvinyt yhtään, miksi Ruotsin Kivennäismaat ovat -19 Mtonnin nielu ja Kuollut orgaaninen materia -17 Mtonnin nielu.
Suomessahan nämä nielut ovat nollilla, vaikka metsät ovat samat.Jokainen voi sitten itse arvioida kannattiko…
Turhaa pyrokratiaa.
Metsäkeskus ilmoittaa.
Suunnittelemasi hakkuu kohdistuu lintujen pesintäalueelle – tarkista vaikutukset hakkuuseen
Saat tämän viestin, koska suunnittelemasi hakkuu kohdistuu tietojemme mukaan lintujen
pesintäalueelle tai sen lähelle. Pesintäalueilla ei saa tehdä hakkuita pesintäaikana eli 15.4.-15.7.
Pesintäaikana saa kuitenkin kulkea ja kuljettaa puuta pesintäalueen läpi hakkuualueelta välivarastolle
olemassa olevaa ajouraa pitkin. Uuden ajouran pesintäalueelle saa tehdä vain, jos se on välttämätöntä
hakkuun tai metsänhoitotyön takia. Varmista joka tapauksessa, että käytössä olevia lintujen pesiä ei
vahingoiteta.
Jos hakkuusi ajoittuu pesintäajan ulkopuolelle, sinun ei tarvitse huomioida tätä viestiä.Silloin kun ojitukset aloitettiin tiedettiin tämäkin, että ojien pitää olla vähän syvempiä kuin 20 cm…30 cm.
Samoin tiedettiin, että alkuun ojituksista tulee päästöjä, mutta vanhetessaan ojitusalueen päästöt laskevat sille tasolle, mitä olivat ennen ojitusta.
Linkissä sivu 29 (https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf) ojituksilta tulevat kiintoainepäästöt puolelta ojitusalueilta ovat alemmat kuin luonnontilaisilta valuma-alueilta.
Vesiä tummentavan TOC-kuorman osalta 4%/96% taas Ruotsisa tämä on ollut esillä jo 2010-luvun alusta lähtien, mutta Suomessa kukaan tutkija siitä ei ole uskaltanut lausua mitään. Suomessa siitä pitää vaieta kuten Mikko Mönkkönen tekee sillä, jos hän sanoisi sen nyt ensimmäisenä, että vain 4% TOC-kuormasta pintavesiin tulee metsätaloudesta, niin hänet leimattaisiin toisinajattelijaksi. Samalla se tekisi tyhjäksi ennallistamisen yhden tärkeimmän syyn vesien puhdastamisen.
Samoin fosforin osalta lisä on mitätön 20 g/ha/v, jolla ei ole merkitystä yhtään mihinkään. Kuormalisä on sama kuin laskeuma ilmasta, joka tulee maailman metsäpaloista.
Typpi ei ole niin merkittävä kuorma sisävesien sinileväkukinnassa, kun sinilevä voi ottaa typpeä ilmasta.
Silja Keränen kertoo suometsien päästöistä kirjassaan ”Matkalla tulevaisuuden metsään” s. 68. Vuoden 2023 kasvihuonekaasujen inventaariossa suometsien maaperän päästöksi on laskettu +14 milj. tn CO2-ekv josta puusto sitoi -7 milj. tn ja päästöksi jäi +7 milj. tn. Tämä johtuu suureksi osaksi heikosti kasvavista virheojituksista, jotka siis joutaisi muuntaa takaisin kosteikoiksi.
Kuka tämä Silja Keränen on?
Wiki: Silja Keränen (o.s. Pietikäinen, s. 1983 Kajaani) on vihreä poliitikko ja diplomi-insinööri.
Luken mukaan 2023 Suomen metsät olivat päästö +1,13 Mtn-ekv eli hiilineutraalit ja siinä mukana olivat maapäästöt.
Hiilineutraalit kuten luonnon metsätkin.
Keräsen laskelmasta puuttuu metaanipäästö, joka alkaa, kun ojat tukitaan.
Missä Alaneva toteaa, että hakkuuilmoituksia on ollut enemmän kuin yksi. Silloinhan mitään YVA:ta ei tarvita.
Metsäkeskuksen mukaan hakkuilla ei ollut luontokohteita.
Siitä, että hakkuualue on satojen hehtaarien kokoinen, ei viestiä nykyisin kuitenkaan lähde.
Sellaiselle ei ole ollut tarvetta.
