Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
– Jokaista tuotettua puukuutiota (1 m³) kohden runkoon sitoutuu pysyvästi vain noin 1 kg typpeä 0,1–0,2 kg fosforia ja 0,5–1 kg kaliumia.
Yllä on runkopuun osuus kasvun ravinteista.
Korjaus.
– Kun metsään kasvaa 1 m³ uutta runkopuuta, se kasvattaa samassa suhteessa myös muita puunosia. Tällöin koko puuston biomassa kuluttaa ja sitoo vuodessa keskimäärin noin 1,5–3,5 kg typeä (N), 0,2–0,5 kg fosforia (P) ja 1,0–2,0 kg kaliumia (K).
Julkisen sektorin viimeinen palkkaratkaisu 7,5% kolmelle vuodelle tehtiin vuosi sitten ja nostaa 33 miljardin palkkapottia 2,5 miljardia.
Hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi nosti palkkamenoja 1 miljardin.
Velkaa on otettu julkisen sektorin palkankorotuksiin viimeisten 20 vuoden aikana 100 miljardia, kun talous ei ole kasvanut yhtään.
Jos nuo turpeen CO2-päästöt nykyisillä ojasyvyyksillä ovat puunkasvun CO2-sidontaa pienemmät, miksi pohjaveden tason tarvitsee nousta.
Ojasen Lettosuo tutkimus avohakkuualalla näyttäisi palautuvan nieluksi 10 vuodessa, kun jätetään hakkuutähteet pois laskuista. Ennen avohakkuuta Lettosuo oli pieni nielu.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552#keys0001
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a8793e9f-d985-4d4a-90fc-917667b4eadd
Sen tavoitteena on nostaa luonnonsuojelu ensi kevään eduskuntavaalien teemaksi.
Ompa tulossa hyvä vaaliteema, johon on jo vastaukset valmiina monin eri sanoin.
Lähes kaikkia uh-laleja kun pitäisi suojella Suomen luonnolta.
Tässä hyvää selvennystä, mitä ennallistamisen koskee ja tavoitteet.
Luonnon tilaa parannettaisiin laatimalla uusi luontolaki, jossa säädetään sitovat tavoitteet luonnon tilan parantamiseen.
Mitä ihmettä tarkoittaa luonnon tilan parantaminen.
Onko puustoisen suon ojien tukkiminen luonnon tilan parantamista, kun siitä alueesta tulee ilmastopäästö 100… 300 vuodeksi (Annamari Lauren).
Kiitos Kurki! Tarkentava kysymys: oletetaanko että tuo 1 milli turvetta hajoaa joka vuosi?
Tekoäly:
– Metsäojitetut suot:Turpeen vuotuinen hävikki on enintään muutaman millimetrin luokkaa vuodessa (rehevilläkin kohteilla). Karuilla metsäojitetuilla soilla hajoaminen voi olla vieläkin vähäisempää.
Linkissä Annamari Lauren sanoo:”–puuston kasvu on nopeampi prosessi kuin orgaanisen aineen hajoaminen”
Vähän arvoituksellisesti sanottu, mutta ymmärtäisin tuon niin, että turpeen hajoamisen CO2-päästö ajassa olisi reilusti alempi kuin metsän sitoma CO2.
Tekoälyn mukaan.
– Kun 1 mm turvepintaa hajoaa kokonaan yhdeltä hehtaarilta vapautuu arviolta noin 1 100 – 2 200 kg eli 1,1–2,2 tonnia hiilidioksidia (CO₂)
– Kun runkopuun kasvu on 1 m³, puun koko biomassa sitoo yhteensä noin 1 400 – 1 600 kg eli 1,4–1,6 tonnia hiilidioksidia (CO₂)
Ravinteita vapautuu turpeesta.
– Kun 1 mm turvepintaa hajoaa, yhdeltä hehtaarilta (10 000 m²) vapautuu arviolta noin 15–40 kg typpeä (N) ja noin 1–2 kg fosforia (P) ja kaliumia 0,5 kg/ha/v.
Puun kasvuun 1 m3 tarvitaan ravinteita.
– Jokaista tuotettua puukuutiota (1 m³) kohden runkoon sitoutuu pysyvästi vain noin 1 kg typpeä 0,1–0,2 kg fosforia ja 0,5–1 kg kaliumia.
Metsän ravinnekierrosta tämä on.
– Metsässä, joka kasvaa 1 m³/v hehtaarilla, vuotuisessa ravinnekierrossa pyörii arviolta noin 10–15 kg typpeä (N) 1–2 kg fosforia (P) 3–5 kg kaliumia (K) jokaista hehtaaria kohden
Ojitettujen turvemaiden ravinnepuutokset ovat vaihtelevat. Linkin mukaan suurin osa aito rämeistä ovat ravinteiden osalta kunnossa jo luonnostaan.
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/lannoitus-turvemaalla
