Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
parhaat tiedot, osaaminen
Taimikoita 25% pinta-alasta.
Miksi tästä poiketa, kun se antaa parhaan mahdollisen kasvun ja puolukoitakin kaikille.
Maalaistenliittolainen tukijappastelu maksaa 5-6 miljardia joka ikinen vuosi.
Eikö husku tiedä, että EUhun liittyminen laski tuottajahinnat maailmanmarkkinoiden hintojen tasolle, joilla kauppaa käydään ja joka tarkoittaa käytännössä USAn maatalouden ylituotannon markkinoilla muodostuvaa hintatasoa, jolla EU:ssa eikä USAssa yksikään maanviljelijä tulisi toimeen eli sitä maataloustuotantoa ei olisi olemassakaan ilman tukia.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
Edellinen hallitus korjasi noita muita haittoja samalle tasolle kuin Ruotsissa paitsi ei palkkakustannuksia tietenkään voinut, jotka siis kolmivuorotyössä ovat Suomessa lähes 2-kertaiset.
Tilanteessa, kun paperin kulutus laskee maailmalla, Suomessa sitten tehtaat suljetaan ensin, kun Kaipolassa yksin palkkakustannukset olivat jo 10 miljoonaa suurempi kuluerä kuin vastaavaassa tehtaassa Ruotsissa.
Sipilän Kiky ei tietenkään voinut laskea palkkakustannuksia paperitehtaissa, kun sisäinen devalvatio (5%+5%+5%) eli 5% suora palkkojen lasku, 5% tuottavuuden nousua ja 5% pidättäytymällä palkankorotuksista niin kauan, että kilpailijamaissa nostavat omiaan 5% enemmän kuin mitä Suomessa.
Tämä kolmas vaihehan vesittyi heti, kun metsäteollisuudessa ei hyväksytty 0-linjaa, vaan lakkoiltiin samat palkankorotukset kuin kilpailijamaissa ja aiheutettiin satojen miljoonien menetykset metsäteollisuudelle. Nyt tämä viimeinen AKTn poliittinen lakko toi lisää tappioita satoja miljoonia.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010347549.html
Samu Mäkelä: ”””Miksi suomalaisia metsiä saa hakata melkein kuinka vapaasti tahansa ja miksi niissä eläviä kasvi- ja eläinlajeja tuhota samalla ? Miksi metsiemme tuotto yhä useammin menee harvojen kotimaisten ja ulkomaisten osakkeenomistajien taskuun ? ”””
Mitä haittaa tuosta vapaasta hakkuuoikeudesta on ollut? Kuka nyt metsäomistajan metsistä pitäisi parempaa huolta kuin metsäomistaja itse. Sehän näkyy jo siinä, että metsävarat ovat kasvaneet 60 vuoden aikana joka vuosi 1500 milj.m3:stä nykyiseen 2600 mij. m3:iin. Viime vuonnakin hakkuusäästöä oli n. 23 milj.m3.
Mitä kasvi- ja eläinlajeja metsätalous on tuhonnut Suomesta?
Minun tietääksen ei yhtään lajia.
Metsätalous on paras verotulojen antaja Suomelle kuin mukään muu teollisuuden ala, sillä toiminta on kannolta satamaan suomalaisen työn alaista ja tuontipanosket pienet. Kuta suurempi metsätalous Suomessa on sitä enemmän on verotulojakin. Jo metsäsnomistajan puunmyynneistä pääomavero enimmillään on 35% ja kaikesta metsäteollisuuden ostamasta puusta metsäteollisuus vielä tulouttaa valtiolle 24% ALVIN. Eli Suomen hakkuiden kantorahatulosta veroja on enimmillään 60%. Vieläkö pitäisi olla enemmän.
Vihjeenä, että pörssi taas on avoin kaikille ostaa metsäteollisuuden osakkeita, että pääsee nauttimaan niistä kadehtituista osingoista.Suomen maaseudulla syntyy veroparatiisikuntia nyt kuin sieniä sateella. Parhaat saavat pian puolet kuntabudjetin tuloista tuulivoimaloiden kiinteistöveroista.
Kohta ovat mummon mökit hinnoissaan.
Tuulivoiman tuomat verotulot antavat kymmenille kunnille mahdollisuuden laskea kunnan tuloveroa tuntuvasti, jopa nollaan saakka. Pienet kunnat hyötyvät vihreästä energiasta suhteellisesti eniten.
Laurén ym. julkaisussa ennustetaan Etelä-Suomen suometsien ongelmaksi kuivuutta.
Tämäpä yllättävää.
Turvepellot kestävät kuivuutta paremmin kuin kivennäismaat ja viime vuosien turvemaaojitusten männyntaimikotkin ovat olleet erinomaisessa kasvussa. Ainakin kuivan ja lämpimän kesän 2018 jäkeen männyntaimet kasvoivat pituutta 2019 enemmän kuin koskaan. Turvemaillahan pohjavesi on lähellä ja sitä riittää, jos edellisenä syksynä (yleensä näin tapahtuu) on satanut paljon kuten tapahtui ainakin täällä viime syksynä ja syksyllä 2017.
Tiaiskeskustelu jatkuu, tällä kertaa Metsätieteen Aikakauskirjassa. Jos hakee esiin vuosikerran 2024
Mikko Riikälä jo kommentoi Mulleriä Metsälehden blogissa ja itse tutkijakin osallistui keskuteluun.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/hirvetko-soivat-homotiaisen-evaat/#5dfaa1a5
Esimerkiksi turvemaan korpien jatkuvapeitteisyyteen ja laajemminkin ojitettujen turvemaiden vesiensuojeluun kannattaa panostaa (Metka-tukea hyväksi käyttäen).
Olen samaa mieltä tästä, että sisävesien tilaa tulee parantaa turvemaiden ojitusalueilta lähtevien kiintoaineiden vähentämiseksi. Samoin mataloituneita järviä tai niiden lahtia pitäisi ruopata.
Nuo rehevien ojitettujen korpimaiden avohakkuut ainakin tässä tutkimuksessa vähentää maapäästöjä johtuen pohjaveden noususta, kun puuston haihdunta loppuu.
Figure 8.
Linkissä avohakkuun CO2-maapäästö ojitettuun hakkaamattomaan verrokkialueeseen nähden oli pienempi tutkimuksen 1.ja 2. vuoden ajan. Samoin CH4-päästöt, mutta N2O-päästöt olivat suuremmat.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Ravinteikkaille korville aukko ja naveromätästys olisi paras ratkaisu, sillä ainakin uudistaminen nopeutuu ja varmentuu (antaa paremman kasvun) ja matalat naverot kasvaa umpeen vuosikymmenten kuluessa ja sen jälkeen puuston haihdutus pitää pohjaveden pinnan alhaalla ja päästöt minimissä. Yleensähän korvet ovat pieni alaisia, joten voidaan pärjätä ilman suurempia veto-ojia.
Eikö noita lahopuupökkelöitä voi tehdä hakkuissa riittävästi joka hehtaarille , ettei tarvitse turvautua epävarmaan luontoon niiden aikaansaamisesksi. Ei tarvita suojelualueita, joissa niitä pitää odottaa vuosikymmeniä.
