Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hiilen varastointi, esim. turpeeseen, on ainoa kestävä ilmastotoimi.
Olen ymmärtänyt, että Nostokoukku olisi perehtynyt myös ilmaston muutokseen.
Miten Nostokoukku perustelee sen, että ilmastonmuutosta voisi estää hiilinieluilla, kun lämpeneminen onkin luonnollista palautumista Pienestä jääkaudesta.
olemaan pahempi kuin 1990-luvulla.
Tottakai tulee olemaan, kun beljakovilainen AKT on niin päättänyt Venäjän mieliksi pysäyttää Suomen viennin.
Tämähän on suoraan Beljakovin opin käsikirjasta.
Vai onko turpeen hiilivaraston säästäminen sittenkin pitkällä aikavälillä kaikkein tärkein soiden ilmastotavoite?
Ojituksen poistamat ilmastoa lämmittävät CH4 -päästöt pitäisi olla mukana raportoinnissa, kun Luke niistä on arvioinut päästöt suotyypeittäin. Ja totta on, että jos ne huomioidaan, avosuot kannattaa ojittaa ilmastovaikutuksen vuoksi, kun päästävät 4-kertaa enemmän lämmittäviä kaasuja kuin sitovat ilman CO2 100 vuoden periodilla, vaikka puun kasvukin olisi heikkoa.
Mtesissä ja soilla on tehty hyvää työtä pitkään. Metsäomistaja saa enemmän tuloja kuin koskaan ja valtiolle verotuloja tiedossa enemmän kuin koskaan ja metsien BII-indeksi maailman paras.
Kaikki kunnia Ventojoen metsänomistajillekin ja siellä elantonsa saaville asukkaille.
Kärkkäisen ojitukset varmasti tulevat kasvamaan hyvin puuta sitä ei kannata epäillä, eikä ojitukset ole mikään uhka Sulkavanjärvelle. Ventojoki on ja kaivettu ränniksi ja sen rannat ovat parhaasta päästä reheviä ja monimuotoisia metsämaita tulevaisuudessakin, kun soistumisen aiheuttama metsäkato on saatu pysäytettyä.
Pohjois-Pohjanmaalla en ole tormännyt suohon, joka ei ojittamalla puuta kasvaisi, mahdollisesti siksi, että maasto on alavaa ja turvekerrokset matalia ja ravinteikkaista siksi, että turve on muodostunut pohjaveden varassa.
Ojitusalue ei puhdista mitään, päästää läpi kaikki.
Tottakai puhdistaa rikkiä ja typpeä, sillä puut tarvitsevat niitä kasvuun.
Kärkkäinenhän oli tehnyt tutkimuksen:”Ei kiintonaineita laskuojassa enempää kuin joessakaan.”
Luken Raija Laiho (Kärkkäisen ojituksiin) puhuu karuista avosoista, joita ei voi tunnistaa tästä Luken Ojasen suotyyppien linkistä.
Olisiko tuo——— C. MUUT AVOSUOT
Mutta niidenkin CH4- ja N2O-päästöt ovat 4-kertaiset CO2-päästöihin nähden.
Eli juuri ne kannattaisi ojittaa, että ilmastoa lämmittävät metaanin ja typpidioksidin päästöt loppuisivat, vaikka metsä ei kasvaisikaan kovin hyvin.
Itse asiassa taivaalta on satanut humuspitoista vettä, suo on toiminut suodattimena ja puhdistanut sen.
Muristo se on vain huolissaan humuksesta, vaikka pahimmat vesistöjen uhat tulevat ihan muualta.
Taivaalta tulevia laskeumia kuten rikkiä ja typpeä ojitusalueet puhdistavat tehokkaasti. Vesistöjen suurin ongelmahan on ollut happamoituminen, jota aiheuttaa rikkilaskeuma. Rehevöitymistä taas typpi.
Lisäksi tulevat taajamavesien päästöt, jotka aiheuttavat vesieliöissä mm. sukupuoli muutoksia.
Toivottavasti kaikki vientiyritykset alkavat lomauttaa ja ilmoittavat toimintojen siirtämisestä ulkomaille.
Lisäksi hallituksen pitäisi ilmoittaa erillisen pisteveron ottamista käyttöön korvaamaan beljakovilaisen ay-liiikkeen viennin pysäyttämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi kaikille vientiyrityksille.
Veroa 1% per jokainen lakko päivä kaikille veronmaksajille.
Kalle Kehvelille 2% päiväkorotus.
Tämäpä oli yllättävä peruste. Kyllähän hyvä puiden kasvu on hiilensidonnan kannalta paras. Perusteistsa olisi voinut myös mainita taistelun soistumisen aiheuttamaa metsäkatoa vastaan. Siitä lasketaan nielua heti tässä tapauksessa 1 Mtn/4500ha*38 ha= 8,4 Ktonnin nielu.
Kärkkäisen mukaan avosuo ojitettiin hiilensidonnan lisäämiseksi, ei puun tuottamisen. Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan hiilensidonnan näkökulmasta karu ja vetinen suo on kannattavampaa metsittää kuin antaa sen olla.
Käpysonni kirjoittaa asiaa. Ulkomailla Suomen luonto on arvioitu monimuotoisuudeltaan maailman parhaaksi, mutta suomalainen meppi Silvia Modigin kuuluttaa niitä monimuotoisuudeltaan Euroopan huonoimmiksi.
Muristolta kysyn, miksi hallituksen ulkopuolinen Kalevi Sorsa oli vetämässa pelastupakettia (Yhteiskuntasopimus), jossa palkkoja yritettiin laskea?
Huvin vuoksiko? Vai yritettiinkö sillä estää devalvaatiota? Kun Sorsan sopimus raukesi Lundin, Mäen ja Aitamurron vastustukseen, saatiin sitten 40% devalvaatio, joka aiheutti pankkikriisin, kun valuuttavelat lähes 2-kertaistuivat eikä pankkien asiakkaat pystyneet niitä enää maksamaan pois. Palkat vientiteollisuudessa sitten nousivat 12% vuonna 1989.
Huvin vuoksiko Holkerin Hallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen varasi ajan TV-iltauutisiin 1989 vedotakseen ay-liikeeseen, että Suomen talous ei kestä 10 % palkankorotuksia.
Entä Sipilän hallituksen Kikyn palkkojen alentaminen?