Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tämän talven kylmyys johtuukin auringosta, joka säätelee polaaripyörteitä.
Revontulina näkyvä hiukkaspurkaus auringosta tuhoaa otsonia. Otsoniaukkohysteria 30 vuotta sitten johtuikin auringosta ei ihmisestä.
Onko nyt ilmastonmuutos peruttu, kun Hesari julkaisee tällaista?
Kun talvi on lämmin, moni syyttää ilmastonmuutosta. Mutta myös silloin, kun talvi on kylmä, manataan ilmastonmuutosta, koska ilmastonmuutoksen sanotaan aiheuttavan ääri-ilmiöitä.
Miten siis Ilmastonmuutos vaikuttaa talven lämpötiloihin Suomessa?Toistaiseksi suora vuosittainen vaikutus on vähäinen. Vuosina 1950–2020 talvien keskilämpötila nousi 0,04 astetta vuodessa.
Samanaikaisesti talvien keskilämpötilojen vaihteluväli vuodesta toiseen on noin 4–10 astetta. Se on pari sataa kertaa suurempaa kuin lämpenevä suuntaus.
https://www.<wbr />maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/<wbr />6352e337-6e83-4eb3-8d01-<wbr />1118b5cf1049
Lasketaampa vuoden 2023 Metsämaan nettonielu uuden linkin mukaan tiedoilla, jossa metsien kasvu on ollut 104 milj.m3 ja poistuma 82 milj.m3 eli hakkuusäästö oli 22 milj.m3, jonka CO2-nielu on 1,3*22=-28,6 Mtn.
Kivennäimaiden karikenielu vuonna 2022 oli -4,2 Mtn ja ojitettujen turvemaiden maapäästöt +10,6 Mtn-ekv. Käytän näitä, sillä vuoden 2023 lukuja ei ole käytettävissä.
Metsämaan 2023 nettonielu on = -28,6-4,2+10,6= -22,2 Mt-ekv, joka on -7,4 Mtn-ekv suurempi kuin Suomen Metsämaan tavoitenielu -14,8 Mtn-ekv.
Luken Ilvesniemen mukaan laskien (metsän hiilestä 40% on maapinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella) Metsämaan CO2-nielu 2023 huomioituna turvemaiden maapäästö oli =
-2,5*22+10,6= -44,4 Mtn-ekv.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/hakkuissa-viime-vuonna-viiden-miljoonan-kuution-pudotus/#5dfaa1a5
Hakkuissa 5 milj.m3 pudotus viime vuonna.
Metsämaan nielu nousi sitten 1,3*5= -6,3 Mtn.
Vuonna 2022 metsänielu oli -8,6 Mtn-ekv.
Vuonna 2023 Maankäyttösektorin Metsämaan nielu siis oli -6,3-8,6= -14,9 Mtn-ekv edellyttäen, että maapäästöt ja metsien kasvu pysyivät samana kuin 2022. Suomen nielutavoite 2030 on -14,8 Mt-ekv.
Metsämaan nielutavoite 2030 ylittyi -0,1 Mtn-ekv.
Jos hakkuut pysyvät 2 vuotta samana, niin nieluostoihin tarvitaan rahaa:
(2*6,2-3* 0,1 -10)*80= 168 milj.e.
Viime kesänä ainakin puiden pituuskasvusta päätellen metsien kasvu saatoi olla myös korkeampi kuin edellisenä vuonna.
Mykkänen kiittelee myös sitä, ettei komissio esitä EU:n luonnon hiilinielujen kuten metsien kasvattamista enää 2030-luvulla. Sen sijaan komissio antaa teknologisille nieluille eli hiilidioksidin talteenotolle (CCS) ja käytölle (CCU) ison roolin päästöjen vähentämisessä.
”Maankäyttösektorille jäävä nielutavoite on 2030-tasoinen. Siihen ei onneksi esitetä kohtuuttomia lisäyksiä, ja niitä Suomikaan ei näe realistisina.”Näyttää menevän kuten jo ehdin kirjoittaa. Fossiillipäästöt voidaan lopettaa vuoteen 2040 mennessä ja Metsämaan nielu säilyttää ainakin tällä tasolla vuoteen 2030. Metsien hakkuita ei tarvitse alentaa, kun nieluja Suomessa on saatavissa lisää, jos vain ryhdytään toimeen. Jos metsämaa nielua ei saada kasvatettua ei sakkokaan siitä ole kovin suuri.
Enkä usko, että sakkoakaan edes tarttee maksaa, kun Saksakaan ei yllä omaan Metsämaan nielutavoitteeseen, vaan tuota EUn metsänielutavoitetta vuonna 2030 -310 Mtn-ekv tullaan alentamaan.
AJ: joissa pohjaveden pinta ei ole kovin syvällä, jolloin turpeen hajoamishävikki on todennäköisesti pienin mahdollinen.
Maapäästöiltään nolla luokkaa ovat pienten purojen tasaiset turvemaarannat kymmeniä metrejä nolemmin puolin ja leveyttä saa lisää ojittamalla. Keväällä tulva ei haittaa puita, kun kasvukausi ei ole vielä alkanut ja kesän kuivempi aika mahdollista sitten hyvän puun kasvun. Lisäksi tällaisiin puroihin saattaa liittyä lähellä olevia suurempia soita, joka ei liity puron tulviin, kun vesien pääsy sinne on estynyt, mutta kaivamalla oja suolle puron tulvavesistä voisi mennä vaikka kaikki suolle. Tuvavedet sitten lannoittaisivat karuja soita eikä maapäästöjä olisi. Tuossakin lähellä olisi karu 100 ha suo, joka on puron lähellä ja aikoinaan ojitettiin, mutta on taas palautunut heikkosti puuta kasvavaksi suoksi, mutta tälle suolle saisi kaikki puron saviset kevään tulvavedet metsähallituksen tuhansien hehtarien ojituksilta ylempää kaivamalla oja sinne. Suosta tulisi keväisin tulvajärvi, joka puhdistaisi tulvavedet ja ne lannoittaisvat suota toistuessaan ja vedet laskisivat sitten puhtaampina takaisin puroon. Näitä tällaisia kohteita ainakin täällä on pilvin pimein, mutta ei niitä hyödynnetä.
Olisi myös ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta perusteltua.
Pari vuotta sitten lakkoiltiin metsäteollisuudelle satojen miljoonien tappiot, mutta ei Ruotsissa eikä muissakaan kilpailijamaissa. On tämä järjetöntä, että tällaisia ylimääräisiä kustannuksia on Suomen teollisuudella. Eikä ole mikään ihme, että talous ei kasva.
Laitetaan Suomen vienti seis, jos ei saada kilpailijamaita parempia etuja, joilla kaikilla on kuitenkin kustannusvaikutus.
Saunalisä.
Kaipolan tehtaan palkkakustanukset työntekijää kohden Ruotsiin nähden olivat 67 % korkeammat. Ei ihme että lakkautettiin.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
