Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Italialla näkyy metsäkato ja metsämaan lisäys olevan Metsämaalla, mutta Suomella Maankäyttösektorin muilla sektoreilla. Sen verran kikkailua voisi harjoittaa Suomikin laittamalla metsämaalisäykset Metsämaalle ja metsäkadot muille sektoreille kuten nytkin.
https://climate.ec.europa.eu/system/files/2023-04/it_2022_factsheet_en.pdf
En löytänyt mistään ennallistettujen soiden määrää talousmetsissä. Lienee aikä vähäistä. Metsähallitus on ennallistanut Natura-alueen soita noin 50 000 ha.
https://www.luke.fi/fi/documents/suomen-lulucfsektorin-20212025-velvoitteen-toteutuminen
Ensinnnäkin tämä on hyvä linkki.
Tuokin Suomen metsien bruttonielu täsmää runkopuukasvulla 103 milj-m3/v.
Eli 1,3*103= -133,9 Mtn-CO2.
Suomen osalta hiilineutraalius saavutetaan 2040 mennessä, kun fossiiliset päästöt lopetetaan niin energia sektorilla kuin taakanjakosektorilla. Maankäyttösektorihan on jo nyt noin neutraali näillä suurilla hakkuumäärilläkin. Sähköhän on kohta kokonaan päästötöntä. Lämmityksessä siirrytään sähköön sen verran, että biomassa riittää lämmittämään loput. Ajoneuvojen polttoainevalikoima tullaan korvaamaan fossiiliset sähköllä, biokaasulla ja vetypolttoaineilla.
Jotta vältyttäisiin, Metsämaan hiilinielun alituksesta johtuvat nieluostot nyt viisivuoiskaudella 2021…25, jotka jo laskin tuolle edellä sivu 622 sillä oletuksella, että ne pysyisivät vuosien 2021 ja 2022 tasolla metsänielun ollessa -8,6 Mtn-ekv ja tavoitenielun 2030 -14,8 Mt-ekv.
Rahaa ostoihin menisi (5*6,2-10)*80= 1680 milj.e.
niin tarvittaisiin uusia nieluja ja niitä saatasiin nopeimmin metsäpinta-alaa lisäämällä eli metsittämällä joutoalueita ja ojittamalla soita yhteensä vajeen -6,2 Mtn-ekv verran pinta-alan lisäyksellä noin 30 000 ha/v. Metsäkato lisättäisiin muille maankäyttösektoreille kuin Metsämaa. Näin Suomen metsänielutavoite vuonna 2030 voitasiin saavuttaa.
Se siitä.
Saksa ei tosin koskaan tule saavuttamaan hiilineutraaliutta, sillä sen kokonaispäästöt ovat -800…-900 Mtn-ekv ja lisäksi siellä jatkuu fossiilisen maakaasun käytö, kun se katsotaan kestäväksi polttoaineeksi.
Sehän on ollut tiedossa että metaani-päästöjä niistä tulee ainakin luonnon soiksi laskettuna mutta, että niistä lasketaan virallisestikin päästöjä, lyö kyllä ällikällä ennallistajat.
Missähän luokassa ennallistetut suot ovat olleet. Jos metsämaata, niin metsäkatoahan niistä lasketaan.
Gallup. Trumppi häviämässä vaalit Bidenille suurella marginaalilla 50%/44%.
The poll, conducted between Jan. 25 and Jan. 29, found Biden leads Trump 50% to 44% among a nationwide sample of voters. It’s a departure from a December Quinnipiac poll, in which the matchup was “too close to call.” At the time, Biden received 47% of support while Trump received 46%.
väitetään että korkean tuottotavoitteensa takia Mh uudistaa osin keskenkasvuisia eli hyvän arvokasvun vaiheessa olevia metsiä.
Monessa tapauksessa perusteltua. Esimerkiksi muutama vuosi sitten oli juttua Osaran aukeiden männylle uudistetuista metsistä Susivaaralla, että nyt toisen harvennuksen ikäisiä metsiä ei harvenneta siitä syystä, ettei niissä ole riittävästi laadukaita puita kasvatettavaksi päätehakkuuseen, vaan ne uudistetaan. Valtio jos kuka niitä männyn paljasjuuritaimia istutti 1960..70-luvuilla, jotka olivat kasvuhäiriöisia ja niistä tuli lenkoja, oksaisia huonolaatuisia metsiä.
AJ: Metsämakasiinissa Kotiaho ehdottelee 20 prosentin alennusta hakkuiden tasoon.
Kotiaho heittelee tätä luontokato-sanaa, jota kukaan ei oikein ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan, mutta nyökyttelevät ihmeissään kai se Suomen luonto sitten on romahtamassa, että on tehtävä mitä Kotiaho sanoo.
Minusta mitään luontokatoa Suomessa ei ole eikä ole ollut koskaan, mikäli sitä arvioidaan lajien uhanalaisuuden ja metsien hakkuiden mukaan eli hakkuita ei tarvitse vähentää. Punaiset kirjat 2000,2010 ja 2019 toidistavat, että lajien uhanalaisuus on pysynyt noin 10%-ssa arvioiduista viimeisten 30 vuoden aikana, vaikka miljoonia hehtaareita 1990-luvulla on metsiä suojeltu Natura 5 milj.ha ja soita 1,3 milj.ha. Silti lajien uhanalaisuus ei ole vähentynyt ja sen nyt ymmärtää miksi, sillä uhanalaisuus on kekittynyt pienelle alalle 1..3% metsien pinta-alasta elinympäristöihin, jotka ovat jo luonnon hoidossa ja hakkuiden ulkopuolella lehdoissa, perinneympäristöissä, harjuilla, paahderinteillä, kallioilla, kivikoilla, rannoilla, soilla ja tunturipaljakoilla yhteen 2330 lajia kaikista Suomen uhanlaista 2667. Näille 2330 lajille ei voi tehdä enää enempää, sillä ovat jo Suomen luonnon hoidettavana. Loput metsälajit sitten ovat toisenlaisen ilmaston tai luonnostaan pienen popun lajeja, joita on mahdoton lisäsuojelualueilla saada runsastumaan.
Ok. Kyllä näkyy olevan juuri tuossa postamassani linkissä asiaa käsitelty.
Taulukossa 1,7 ei löydy metsittämisen nieluja eikä metsäkadon päästöjä eriteltynä. Nieluja siis on -0,9 Mtn-ekv ja päästöjä +3,4 Mtn-ekv.
Lainauksesta alla selviää, että noin 4500 ha metsitys antaa nieluja -1,0 Mtn-ekv lisää.
Linksita sivu 72: Vuosien 1990–1999 aikana vuosittaiset metsitysmäärät olivatkeskimäärin 12 tuhatta hehtaaria, mutta 2010-luvulla metsitys on vähentynyt 4 tuhanteen hehtaariin vuodessa. Metsittämisen nettohiilensidonta vuonna 2019oli noin 0,9 milj. tonnia CO2-ekv. (taulukko L7.1).
https://www.stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Parempi näin, että metsäkato on muilla maankäyttösektoreilla ettei pienennä metsämaan jo pientä nielua, jonka mukaan sanktio lasketaan.
Kaikkein nopein tapa nostaa metsämaan nielua on metsäpinta-alan lisäys. Jo 5000 ha tuo nielua -1, 0 Mtn. Ennallistaminen uuteen tarkasteluun ja kaikki joutomaat joita on 100 000 ha metsitykseen valtion varoin, kun on mennyt sitoutumaan ilmastotalkoihin. Valtiollahan oli viime vuoden loppuun juuri tällainen joutomaiden metsitysohjelma, mutta senkin lopetti. Missä valtion vastuu ilmastonmuutoksesta nyt on?
Ja sitten uutta metsää ojittamaan sellaisiin paikkoihin, jossa ojituksella saadaan yli 1 m3/ha/v metsänkasvua. Luonnon soita on vielä 4 milj.
https://www.stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Pikaisesti selattuna tuo metsämaa, en löydä mitään mainintaa metsäkadosta. Ehkä sitä ei ole ollut. Jo 5000 ha metsäkato olisi -1 Mtn päästö.
Vakkilainenhan jo mainitsi tuosta EUn yhteisestä Maankäyttösektorista, että se on heikentynyt 100 Mtn-ekv aiemmista huipuistaan ja näkyy tuossakin linkin kuvassa, että nielut ovat pienentyneet jostain -470Mtn-ekv tasolta -370 Mtn-ekv tasolle.
