Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Karjalassa ovat sitten kaikilta soilta valtavat metaanipäästöt.
Luonnon soiden suuret metaanipäästöt poistuvat lähes kokonaan ojituksella, mutta niitä kuitenkin on mitattu ojitetuilta metsämailta yhdessä typpioksiduulin N2O kanssa viime vuosina +2,5 Mt-ekv verran vuodessa.
Katso linkki sivu 45/taulukko 1.7.
https://www.stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Luken mukaan nykyinen tapa laskea maaperän metaani (CH4)-päästöjä ei vastaa Suomen olosuhteita.
Nykyinen metsäojitettujen soiden metaanipäästöarvio perustuu Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) päästökertoimeen. Se kuitenkin kuvaa Suomen oloja huonosti, sillä 11 tutkimusalueesta vain kaksi sijaitsee Suomessa.
Sammaloituneista ojista metaanipäästöt ovatkin huomattavasti pienemmät eli 0,4 Mtn-ekv kuin on arvioitu.
Eli laskevat tuota Metsämaan (CH4+N20)-päästöä tasolle +2,0 Mt-ekv.
Huomattava päästöjen väheneminen laskettaessa Metsämaan hiilinielua.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/ade3fee4-2005-4081-910e-5e01d3708f72
Talvet 1986 ja 1987 ovat jääneet erityisesti mieleen tosi kovina pakkastalvina.
Siitä oli seurauksena 1990-luvun vaihteessa mäntyjä vaivannut versosyöpä, ruskettuminen ja kuusten harsuuntuminen, roudan ja kosteiden koleiden kesien seurauksena. Täälläkin routaa oli vielä juhannuksen jälkeen jompana kumpana kesänä en muista ja monin paikoin Pohjois-Suomessa routa ei sulanut koko kesänä.
Sen ajan metsäprofessorit kuten Erkki Lähde uskottelivat koko kansalle taas kerran yhden massavalheen, jonka nimiin vannottiin mediassa laajalti ja joka elää vieläkin. Rikkisaasteet olivat syynä.
– Professori Erkki Lähde ennusti Suomen metsien häviämistä.
– Professori Satu Huttunen oli myös rikkidiagnoosin kantava voima ja joutui sitten myöhemmin tunnustamaan tosiasiat Kuusamossa tehdyn kokokeen (pidettiin metsämaa roudassa koko kesän) jälkeen. Olin väärässä.
Ne tutkijat, jotka eivät kannattaneet rikkiteoriaa, vaan kasvukausien epäsuotuisia säitä syyksi eivät juuri saaneet median huomioita.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kommentti-missa-uhanalaiset-ja-sukupuutot-ovat-totta/#5dfaa1a5
Seppo Vuokko ja Lahokaviosammal.
Suomen ojitetuista soista ovat jo matala turpeisimmat 1 milj.ha siirtyneet kivennäismaan luokkaan, kun turvekerros niistä on hävinnyt. CO2-päästö turvekankailla kertoo ravinteiden vapautumisesta puiden ja maanpinnan kasvien käyttöön ja samalla turvekerroksen hitaasti häviämisestä tuhkaksi.
Jos turvekerros kasvaa turvekankaalla se veisi ravinteita metsiltä ja muulta kasvustolta ja pohjaveden olisi oltava silloin korkealla, että rahkasammal kasvaisi, joka sekin haittaisi puiden kasvua ja johtaisi ennen pitkää suon ennallistumiseen.
Metsälehden kolumnissa metsätutkija kertoi Muhoksella tehdyistä suo-ojitusten koealoista, joissa tiheä ojitus antoi männyn taimille parhaan pituuskasvun lannoitettuihin aloihinkin nähden. Selitys oli, että kuivuva suonpinta vapautti ravinteita. Silloin tietenkin suon CO2-maapäästö on myös suuri.
Turvemaiden läpi kulkevien luontaisten purojen rannat ovat hyvin metsää kasvavia korpia ja pitävät rantatöyräiden korkeuden muuttumattomana muutaman kymmenen metrin levydeltä ojan molemmin puolin eli CO2-päästöjen on tällöin oltava nolla, vaikka kesäaikaan vedenpinta voi olla 1..2 m rantoja alempana. Ravinteet puiden ja maapohjan kasvillisuuteen tulevat kevättulvista, kun puro kulkee yläjuoksun kivennäismailla, joista irtoaa kivennäismaiden ravinteita.
Tätä 0-mallia CO2-päästöjen suhteen ei voine soveltaa erillillään olevan suon ojitukseen vai voiko?
Onko jossain virallisesti ilmoitettu tämä nykyisen ilman alkuvuosi?
Eipä juuri ole.
Kannataa pitäytyä tässä viime jääkauden jälkeisessä ilmastossa ja siitä viimeisessä 2000 vuodessa, jonka aikana suurin osa suomalaisesta turpeesta on muodostunut, kun turpeesta puhutaan.
Jääkausi siirtää pintamaat Suomesta kaakkoon Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroille, jossa biomassat hajoavat ja CO2 vapautuu takaisin ilmaan.
Mistä vuosiluvusta tämä nykyinen ilma sitten laskennallisesti alkaa?
Paavo Ojanen sanoo, että soiden CO2-sidonta kumoaa tuhansien vuosien aikana ilmastoa lämmittävien soiden metaanipäästöjen vaikutuksen. Suomen suothan ovat enintään 10 000 vuoden ikäisiä ja suurin osa suoturpeesta on muodostunut viimeisen 2000 kylmän kauden aikana ja seuraava jääkausi taas puhdistaa kaiken biomassan Suomen maakameralta. Eli Suomen soiden hiilivarasto ei ole ikuinen, vaan palautuu ennen pitkää takaisin ilmakehään.
– Soiden metaanipäästöt lähes loppuvat ojittamalla. Vain luonnon suot tuottavat merkittäviä määriä tätä nykyistä ilmastoa lämmittävää metaania.
– Suomessa turvetta kasvaa lisää joka vuosi ja turpeen sitoma CO2 on tästä nykyisestä ilmastosta.
– Fossiliiset varastot ovat muodostuneet satoja miljoonia vuosia sitten eikä niiden sitoma CO2 ole tästä nykyisestä ilmastosta.
– Missä öljyä muodostuu meren pohjassa joka vuosi?
Kalle on oikeassa. Kun ei saa uusiutuvaa turvetta käyttää (fossiilisia kyllä saa), niin kasvatetaan soilla sitten metsää. Tuo ojaväli on lähellä oikeaa. Minulla oli 20 ha rämettä 50m ojavälein ja kasvu aika surkeaa. Nyt kun vanhojen ojien välissä on 2 ojaa, niin näkee jo kasvun ihmeen.
MTurvemaapohjan CO2-päästöt eivät voi lämmittää ilmastoa, kun hiilidioksidi on otettu tästä nykyisestä ilmasta.
Vesistöjä pilaa moni muukin kuin ojituksita tulevat ravinteet ja kiintoaineet.
Sisävesikalastus piti vesistöt puhtaina. Nyt pitää oikein tehokalastaa välillä särkikalat pois, että saatasiin vesistöjen tilaa parannettua.
Matalien järvien yksi pahimpia vitsauksia on tulokaslaji vesirutto.
Kannattaa myös muistaa tämä pahoinvoiva Littoisten järvi, johon ei laske yhtään ojaa, mutta on yksi Suomen saastuneimmista ja johon on uhrattu rahaa ties kuinka paljon eikä siitäkään ollut mitään pitempiaikaista apua.
Kannatan toki turvemaiden ojitusten päästöjen vähentämistä, johon olemassa monia konsteja ja sinne tulisi ennaltamisrahaa käyttää. Kokonaanhan niitä ei saa pois, kun ovat myös luonnollinen päästö.
Toisaalta Paavo Ojasen tässä linkissä rehevilla turvemaaojituksilla on ollut aikamoinnen hajonta CO2-päästöissä ja nieluissa.
Vaihteluväli CO2-nielu -5 tn/ha aina CO2-päästöihin +10 tn/ha. Nuo CO2-nielujen mittauspisteet kyllä kiinnostavat, mitkä olosuhteet siihen ovat olleet syynä.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
