Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Vanhat metsät ovat melkein korvaamattomia vanhoihin metsiin erikoistuneille lajeille, joten siksi niitä on oltava riittävässä määrin.
Ärrän pitäisi vedota sinne punavihreiden väsääjiin Punaisessa kirjassa, etteivät julkaise Ärrän mielestä vääriä tietoja, kun lisämääre v tarkoittaa myös talousmetsiä, jotka voivat korvata vanhoja metsiä kunhan siellä on lahopuuta.
Lahopuulajien istutuksetkin onnistuvat paremmin aukolla kuin vanhoisssa metsissä.
Vuokko on ikävä kyllä niin ostettu metsäteollisuuden edustaja, että häneltä ei ole selvää kirjoitusta tullut vuosiin.
Vuokko on kasvitieteilijä ammatiltaan.
Mieleläni kuulisin nuo yhteydet, jos ne ovat olemassa.
Ei kirjoitusta, jossa kynnettyä hakkuuaukiota ei ylistettäisi.
Vastahan Vuokko ylisti tutkimuskohdettaan omaa avohakkuualaa näin, että ”aukolla kasvaa n. 120 kasvilasjia ja vanhoissa metsissä vain n. 30.”
Ehkä Vuokko ei tuota lehto-osuutta kirjoittaessaan muistanut, että v tarkoittaa paitsi vanhaa myös luonnontilaisen kaltaista?
Luonnontilaisten metsien vanhoissa metsissä ei siis ole lajien uhanalaisogelmaa? Elinvoimaisuus 100%?
Aakala ei tässä linkissä tarkastele lajimääriä, mutta on huomannut Punaisen kirjan surkean arvion vanhojen metsien lajimääristä. Varmasti taulukkoa 5 katsellut.
Tässä kirjoituksessa käyn läpi nykytutkimuksen mukaista kuvaa Euroopan boreaalisten metsien kehityksestä sekä sen yhteydestä talousmetsien monimuotoisuushaasteisiin. Kirjoituksen lähtökohtana lajien punaisen kirjan arvio siitä, että metsälajisto köyhtyy liittyen ennen kaikkea lahopuun, vanhojen metsien, palovaikutteisen puun sekä luontaisten nuorten sukkessiovaiheiden vähenemiseen. Kirjoituksessa lähestyn tätä ongelmaa lajien sijasta metsien luontaisen kehityksen ja näiden rakennepiirteiden esiintymisen kautta.
Siitotosen kovakuoriaistutkkimus:
Linkki:https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/d5840f65-6b93-4f9f-be3e-7fcb82de3b30/content
Hankkeessa pyydystettiin yhteensä yli 29 000 kovakuoriaista, jotka edustivat 623 eri lajia. Kummallakin puolella rajaa kovakuoriaisten määrä oli likimain yhtä suuri, mutta Venäjän puolella pyydystetyistä (213 lajia) kovakuoriaisista useampi laji kuin Suomen puolella pyydystetyistä lajeista (179) edusti lahopuuta tarvitsevia lajeja.
Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä
väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.Lajitietokeskus rajauksilla (CR, EN, VU, NT, LC, Metsät ja v= vanhat metsät) antaa kovakuoriaislajeja 202 vanhoihin metsiin. Siis saman kuin Siitonenkin.
Miksi pitää yrittää rakaista tämä Suomen metsien lajien uhanalaisuuden 4% ongelmaa, kun se on niin mitätön eikä edes ole ongelma.
Suomen metsien lajien monimuotoisuus on maailman paras, sillä elinvoimaisia ja silmälläpidettäviä lajeja on n. 96% (lehdot ei mukana, kun ovat hoitohakkuiden piirissä eikä niitä Luontopaneelinkaan mukaan saa päästää vanhenemaan vanhoiksi lehdoiksi) kaikista n.10 000 metsälajista.
Maon punainen kirja, ja ihan samanlaista satua.
Kyllä sieltä, löytyy varsin mielenkiintoista tietoa, jota ei sanoin kerrota.
Taulukko 5 sivulla 43. Käy ihan pirruuttasi katsomassa, kun sen informaatio herättää näissä ”punavihreäpaholaisissa” hyvinkin kielteisiä ajatuksia.
Löytyy netistä haulla ”Punaisen kirja 2019”.
Minulla nämä kaikki tärkeät linkit on tallennettu Kirjainmerkkeihin ja löytyvät nopeasti.
Ei Punaisessa kirjassa väitetä mistään elinympäristöstä, että ne olisivat toisiaan sen monimuotoisempia.
En minäkään ole havainnut punaisessa kirjassa sellaista väitettävän.
Mutta Taulukko 5 kuten tuo yo-kysymyksen kuvaajakin kertoo sen saman kuin Seppo Vuokkokin:
Vanha metsä on niukkalajinen yhteisö, jossa oikeastaan vain lahonsyöjät voivat hyvin. Kasvinsyöjille on ravintoa niukasti. Luonnonsuojelijat ja siinä samalla luontopaneelikin, ovat myöntäneet vanhan metsän yksipuolisuuden, kun he vaativat lehtojen hoitamista, siis estämään niiden kehittymisen vanhoiksi metsiksi. Samalla tavalla tuoreitten kangasmaiden metsissä lajisto on runsaimmillaan nuorissa kehitysvaiheissa ja lahopuulajistoa lukuun ottamatta köyhtyy metsän vanhetessa.
Ai niin vielä, että ”Luntopaneelin Luontokatoraportti” Seppo Vuokon mukaan on roskaa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#e6075564
Samassa viiva kaaviossa voi olla vaikkapa sade-määrä, lämpötila ja raaka öljyn hinta! Jokaisella muuttu:jalla on oma asteikkonsa, mutta käyriä voi silti sihtailla. Perus koulussa ne teinit noita miettii!
Minä olen täällä oppimassa ja Huskulle kiitos oikeasta vastauksesta, jonka jo Häkkinen antoi. Nyt meitä on 3 samaaa mieltä siitä, että metsälajien määrän kuvaajan loppupään lasku tarkoittaa lajien vähenemistä ajan suhteen. Jollakin taisi olla tuosta kuvaajasta joku suhteellisuus teoriakin.
”(absoluuttisesti tai suhteellisesti)”
Palkankorouksesta vähän selvempi ”suhteellinen”-sanan käyttö olisi esimerkiksi, että jokin ryhmä sai 5% palkankorotuksen, joka oli suhteellisesti suurempi palkankorotus kuin mitä perusryhmäsai 3%, kun peruspalkka oli molemmilla sama.
Sitä kysyin miten menisi tuon suhteellisen sanan käyttö tuossa lajien uhanalaisuudessa? Ehkä siinä tarkoitetaan määrän suhdetta pinta-alaan.
AJ: Suojelubiologian kannalta katsoen: Punainen kirja pyrkii lisämääreillä tunnistamaan luontotyyppejä, joissa on suuri määrä uhanalaisia (absoluuttisesti tai suhteellisesti) ja siis suuri tarve suojelutoimille.
Kannattaa muistaa, että tämä suojelutarve koskee vain 10% metsien lajistosta, niin ollaan karatalla. Muut 90% eivät tarvitse suojelutoimia. Sen voi jo päätellä siitä, ettei viime vuosikymmenten metsien käsittely ole vaikuttanut niiden uhanlaisuuteen eikä yhtään lajia ole hävinnyt 50 vuoteen.
Mikä tarve suojelulle on sellaisilla lajeilla, joiden ainoa uhanalaisuus on Suomen ankara luonto eli esimerkiksi niiden elinvoimainen elinympäristö on Keski-Eurooppassa?
Samoin luonnostaan pienen populaation lajit. Niille riittää aivan hyvin talousmetsien puupellot.
Onko nyt niin, että luonnontilaisissa metsissä ei olisi uhanalaisia lajeja laikaan? Siis näitä toisenlaisen ilmaston lajeja yrittämässä sopeutua Suomen ankaraan ilmastoon tai pienen populaation lajeja?
Mitä tarkoittaa tuo suluissa oleva ”(absoluuttisesti tai suhteellisesti)
