Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Aika ala-arvoista uutisointia, että Ollikaiset saavat levittellä valheita 7 miljardin päästöoikeuksien ostoista ja jätetään laskelmistä pois oleellisia nieluja.
Miksi tuossa keskustelussakaan tästä erillisjoustosta Mäkipää ei maininnut mitään? Aika onnetonta.
Komissiohan tälle kaudelle oli jo poistamassa Suomen erillisjouston, mutta EUn jäsenmaat estivät sen.
Miksi ei tapahtuisi seuraavillekkin kausille näin?
Jää metsänielun vertailutasosta -14, 84+12,6= – 2,6 Mekv-tn
Tuo metsänielun vertailutaso lienee saavutettavissa ja sen alittamisesta sitten maa joutuisi ostamaan päästöoikeuksia.
Tästä laskelmasta vielä puuttuu Suomen metsänielulle myönnetty erillisjousto 10 Mtn.
Oletan, että erillisjousto on tarkoitettu 5 vuoden tarkastelujaksoille. Jousto huomioiden jakson 2021…2025 kahden vuoden jälkeen Suomen metsänielu olisi vielä positiivinen.
Lainaus linkistä.
EU:n jäsenmailta yksimielinen tuki Suomen LULUCF-erillisjoustolle
Jos komission tulkinta LULUCF-asetuksesta jäisi voimaan, Suomi ei voisi hyödyntää alun perin sovittua erillisjoustoa. Päätöksellä on myös taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi jos Suomi joutuisi ostamaan kyseiset 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöoikeuksina.
11.11.2022 10:00. Lulucf:stä alustava sopu, Suomen erillisjousto säilyi.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/lulucfsta-alustava-sopu-suomen-erillisjousto-sailyi/#5dfaa1a5Tuossa keskustelussa tulee esille metsätuotteiden jalostusasteen nosto, että vähemmillä hakkuilla voitaisiin tienata enemmän. Kyllä on utopiaa, sillä vaikea on pärjätä kilpailussa Kiinalle, jonka palkkataso on 1/10 suomalaisesta tai Ruotsille, jossa palkat ovat puolet. Puu raaka-aineet vain Kiinaan ja Ruotsiin jalostetavaksi on Suomen kohtalo.
Nyt Kiina valtaa kartongeissa markkinoita, kun kysyntä maailmalla on laskenut ja Suomessa supistetaan.
Jos lasketaan sitten uudelleen:
Vuoden 2022 maankäyttösektorin metsämaan nielu olisi hakkuusäästö 103,5-88,9= -14,6 milj.m3, joka vastaa CO2-sidontaa 1,3*14,6= -19 Mtn ja siihen CO2-maaperänielu kivennäismailta -4,2 Mtn sekä turvemaiden CO2-, CH4- ja N2O-päästöt yht. +10,6 Mekv-tn.
Metsämaan nielu vuonna 2022 oli -19,0-4,2+10,6= -12,6 M ekv-tn.
Jää metsänielun vertailutasosta -14, 84+12,6= – 2,6 Mekv-tn
Tuo metsänielun vertailutaso lienee saavutettavissa ja sen alittamisesta sitten maa joutuisi ostamaan päästöoikeuksia.
https://www.europarl.europa.eu/resources/library/media/20221110RES52801/20221110RES52801.pdf
Tässä taas ovat EU-maiden maankäytösektorin nettonielutavoitteet. Suomen on -17,75 Mtn
Raisa Mäkipää sanoo tuossa puhuen metsänielun tavoitetasosta, että sen suuruus EUssa olisi 310 Mtn, jolla taas linkissä tarkoitetaan maankäyttösektorin nettonielua.
Miksihän Luken Raisa Mäkipää sanoo viime vuoden metsänielun tavoitetason olleen alle -14,84 Mtn. Ei kai tarkoiteta tuolla tavoitetasolla Lulucf- maankäyttösektorin metsämaan nielua, johon kuuluisi laskea maaperän päästöt ja nielut?
Tässä Luken linkissä kyllä käy ilmi, että tavoitetaso olisi vain metsien kasvun ja poistuman erotuksen CO2-metsänielu.
Eikö tämä ole vähän vanhentunutta horinaa samoin kuin Ollikaisen ja Seppälänkin, että Suomea odottaa 7 miljardin lasku, sillä Luke on tehnyt korjauksen metsänielun vertailutasoon, joka nyt on – 14,84 Mtn ja aiempaa -23, 49 M-tonnia 9 Mtn pienempi ja joka saavutetaan jo 11 milj.m3:n hakkuusäästöllä. Viime vuoden hakkuusäästö oli 103,5-88,9= -14,6 milj.m3, jonka vastaa CO2-nielua -19,00 Mtn.
Tänä vuonna voisi siis hakata 3,6 milj.m3 enemmän.
AJ: Ei se ollut potaskaa silloin kun nuo lausunnot on annettu vaan ihan aiheellinen varoitus. Nyt kannattaa kuunnella mitä Ollikainen sanoo huomenna Tiedekulman haastattelussa nimeltään ”Mitä Suomen metsille tulisi tehdä?”. Näkyy suorana ja tallenteena.
Mihinkähän sopimukseen sekin liittynee että, kun turvemaiden maapäästöt maankäyttösektorilla nousee n. +10 Mtn, niin metsänielun vertailutaso laskee saman verran -14,84 M-tonniin -23,44 M-tonnista.
Tuo vertailutasohan saavutetaan jo 11 milj.m3:n hakkuusäästöllä. Viime vuonna hakkuusäästö oli 103,5 – 88,9 = 14.6 milj.m3.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuut-vahenivat-75-miljoonaan-kuutiometriin-vuonna-2022
Täältä tuo Tiedekulman haastattelu huomenna klo 17.00 alkaen.
Palokärki on elinvoimainen (LC) ja rauhoitettu sekä koko ajan yleistynyt Suomessa. Sinitiainen on myös elinvoimainen (LC) ja kanta 2-kertaistunut 30-vuodessa.
Hömötiainen on erittäin uhanalaisen (EN) sinitiaisen, talitiaisen ja tikkojen runsastumisen vuoksi. Vahvemmat lajit valtaavat hömötiaisen reviirit ja pesät ja pesärosvo tikka syö munat tai poikaset.
