Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mikä luontokato pitäisi pysäyttää Suomessa?
Luontokadon tärkein yksittäinen osa on lajikato, jota Suomessa ei ole. Yhtään lajia ei ole kadonnut metsien käytön vuoksi viimeisten 50 vuoden aikana. Uhanalaisten lajien määrä on pysytellyt eri aikaisten Punaisten kirjojen mukaan noin 10 %:ssa eli niidenkään suhteellinen määrä ei ole kasvanut.
Lahopuutakin on ollut Suomessa iät ja ajat 95%:lle 5000 lahopuuriippuvaisesta lajista. Loput 250 uhanalaisista ovat sitten jostain muusta syystä uhanalaisia kuin lahopuun vuoksi. Lahopuutakaan, jonka voidaan sanoa olevan metsien monimuotoisuuden pääpointti, ei tarvittaisi yhtään lisää, mutta nythän on ollut jo vuosia käytössä ohjelmia lahopuun lisäämiseksi talousmetsissä. Eikö tämäkään riitä?
Yksilöisikö joku tämän luontokadon määrän Suomessa, missä mättää?
Nostokoukku?
Ennallistaminenhan rajattiin luontotyypeissä vain Natura-alueille ja maatalous jäi sen ulkopuolelle.
Sama täällä.
Eli mikään suolelun määrä ei koskaan riitä.
Monien lajien tilanne oli samansuuntainen sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Tutkijat päättelevät, että luontokadon pysäyttäminen vaatii luonnonsuojelualueiden lisäksi tehokkaita toimia suojelemattomillakin alueilla.
Ja sitten vielä varoitellaan tutkimuksen tulosten oikein ymmärtämisestä.
”Tuloksemme eivät missään nimessä osoita, että suojelualueita ei pitäisi perustaa”, tähdentää Andrea Santangeli, yksi tutkimuksen johtavista kirjoittajista.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/56b6eed2-522d-406c-8064-b81eef74ffd3
Tutkimuksessa oli mukana 638 lajia. Suojelusta hyötyi yksi viidestä lintulajista, yksi kahdeksasta nisäkäslajista ja yksi kahdestakymmenestä kasvi- tai kasviplanktonlajista.
Tutkimuksen mukaan kasvilajeista 95 % ei hyötynyt suojelualueista lainkaan.
Se siitä metsälajienkin suojelusta eli todellisuudessa suojelun hyödyt ovat mitättömät verrattuna ihmisten uskomuksiin suojelun vaikutuksista.Aika hyvin kuvaa tuota myös Suomen BII-indeksi 96%.
Onhan se järkevämpää tuottaa energiaa tuulivoimalla ja aurinkopaneeleilla kuin polttamalla turvetta.
Ei nuo tuulivoima ja aurinkopaneelit auta kuntien lämpölaitoksia, joissa nyt korvataan turvetta monta kertaa kalliimmalla metsähakkeella. Eikä haketta riitä kaikille.
Helen polttaa ensi talvenakin kivihiiltä, jonka voisi korvata turpeella, joka olisi nyt kivihiiltäkin halvempaa.
Salmisaaressa kivihiili korvataan viimeistään 2029.
https://www.helen.fi/uutiset/2020/helen-nopeuttaa-kivihiilen-korvaamista
https://www.maaseutumedia.fi/kotimaisen-energian-alasajo-ja-ukrainan-sota-sopivat-huonosti-yhteen/
Suomen turvevarat ovat suuremmat kuin Norjan öljyn ja kaasun varannot.
Turvetuotanto Suomessa työllisti parhaimmillaan 10 000 seurannaisvaikutuksineen, joka vastasi 500 milj. e liiketoimintaa vuodessa ja on nyt poistumassa työllistäjänä ja verotulojen tuojana maaseudulle suomalaisten päättäjien toimesta. Eikä silloin käytetty turvetta enempää kuin mitä sen kasvu oli vuodessa. Turpeen BKT pitää nyt kattaa velkaa ottamalla. Turpeen käyttö lopetettiin, vaikka se on uusiutuvaa eikä sen päästöillä ole lämmittävää vaikutusta tähän nykyiseen ilmastoon.
Norja tuottaa fossiilisia polttoaineita, joilla on vain lämmittäävä vaikutus tähän ilmastoon, mutta ei Norjalla ole aikomustakaan luopua niiden tuotannon lopettamisesta. Viime vuosi oli Norjan öljyrahastolla historian paras. Tuotto oli n. 125 miljardia euroa eli lähes puolet Suomen koko vuoden BKT:stä n. 300 miljardia euroa.
Norjassa osataan rikastua ja verotuloja on yllin kyllin, mutta Suomen tyhmiltä päättäjiltä onnistuu vain verotulojen vähentäminen työttömyyden lisääminen.
Toni Amnell esitti nämä lajit hävinneiksi metsätalouden vuoksi, kun pyysin häntä niitä esittämään. Löytyiskö näista lajeista perusteita käyttää sanaa ”Lajikato” , jotka hävitti Suomen metsätalous?
– Jymyverhoilijamehiläinen (RE= Hävinnyt)
Elinympäristö : I – Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt
Uhanaalisuus : Umpeenkasvaminen – siis Suomen luonto hävitti.– Edwardsiana ishidai (RE)
Havaintoja: 1970, 2002, 2013, 2020, 2021, 2022
Ihan viime vuosiin asti tehty lisääntyviä havaintoja, vaikka luulisi tehometsä- talouden vaikuttavan päinvastoin ja ilmoitetaan hävinneeksi, vaikka havainto viime vuodelta– Edwardsiana avellanae (RE)
Kyseenalainen 1 havainto Suomessa viimeksi 1869
Eteläinen laji, kun Englannissa ja Saksassa on havaintoja enemmän– Gootiella tremulae (RE)
1 havainto vuodelta 1936 Keravalla ja toinen 1962 Ahvenanmaalla
Pienen popun laji. Muutama havainto maailmalla kautta aikain.– Brachythrips flavicornis (RE)
Yksi kyseenalainen havainto Raisiossa – voi siis olla väärä havainto
Ei havaintoja muualta maailmasta
Pienen popun laji, jota on mahdoton suojella– Ryväspiilojäkälä – Arthonia aggregata (RE)
Yksi havainto Lieksasta vuonna 1875
Ei havaintoja muualta maailmasta– Kaltenbachiella pallida (Re)
Yksi havainto vuodelta 1947 Tuulokselta.
Eteläinen laji, sillä paljon havaintoja Hollannissa.Pienen popun laji, jota on mahdoton suojella.Taitaa kaikki luulla, että nuo hävinneiksi listatut lajit ovat metsätalouden vuoksi hävinneet.
Suomen luonto on ainoa uhkatekijä Tammihiirelle, sillä on eteläinen laji.
Eikä näy hävinneenkään, kun on viime vuodelta havainto Helsingistä.
https://laji.fi/taxon/MX.49728/endangerment
Tunturipeuroja Norjassa on vielä 35 000.
Vesikon hävitti minkki.
Kultasirkun hävitti pyynti Kiinassa.
Metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
———————————————————
Puupolttoaineiden verottomuus kannustaa ympäristökeskuksen raportin mukaan todennäköisesti hakkuisiin, mikä lisää samalla metsälajiston uhanalaistumista. Puupolttoaineiden käytöstä syntyy myös mittavasti kasvihuonepäästöjä.
Ympäristökeskuksilta pitäisi kieltää julkiset osallistumiset hiilinielukeskusteluihin.
Puun poltoa on mahdoton saada ilmastoa lämmittäväksi muuten kuin unohtamalla puun CO2-sidonta ilmasta, joka on kylmentänyt vastaavan määrän nykyistä ilmastoa. Summattuna lämmittävän poltto CO2-päästön kanssa ilmastovaikutus on sitten plus miinus nolla.
Fossiilisilla polttoaineilla ei ole tähän ilmastoon kylmentävää vaikutusta, vaan niiden käytölllä on ainoastaan lämmittävä vaikutus.
